Oli se taloudellisesti järkevää tai ei niin itse en ainakaan pysty enää moraaliltani sijoittamaan jenkkeihin. Samoin kun en pystyisi sijoittamaan myöskään esimerkiksi venäjän pörssiin. Rahaa se vain on ja sitä saa onneksi aina lisää.
Mielenkiintoista on myös se että marraskuussa palstalla oltiin suorastaan innoissaan kun Trump-pump lihotti indeksejä. Kyllä se sentimenttiä vahvimmin ohjaava tekijä taitaa edelleenkin olla osakekurssit.
Jos täällä saa omia markkinanäkemyksiä kertoa, niin itse en tällä hetkellä viitsi lisäillä jenkkejä (korkeat arvostukset ja iso riski mitä oranssi mies kulloinkin keksii), mutta en kyllä ihan verojenkin vuoksi lähde myymään jenkki-indeksejä. Tähtäin 30v päässä, jolloin oranssin miehen päähänpistot on muisto vain.
Kyllähän nyt jokaisella hesulisijoittajalla on sen verran tappioita, että ideksimyynneistä ei joudu veroja maksamaan. Eli tilanne on win-win. Pääsee epäilyttävistä sijoituksista eroon, eikä hyvät luovutus tappiot pääse vanhenemaan. Ainahan voi palata takaisin, mikäli kokee sijoittamisen amerikka-venäjä-iran-pohjoiskorea -alueille olevan se oma juttu.
Tämä oli sitten ihan läpällä kirjoitettu, eikä kenenkään tarvitse pahoittaa mieltään. Jokainen tekee omat sijoitusvalintansa oman etiikkansa ja näkemyksensä mukaan.
Tässä taas esimerkki tästä nykyajan uutisoinnista…näitä voisi poimia lähes päivittäin iltapäivälehtien sivulta, eikö helvetti muuta uutisoitava enää ole kuin alapäähän liittyvää…
Pitääkö olla huolissaan kun neljän lapsen isää tämä huolestuttaa…joo maailma muuttuu
No moraalia nostattaa onneksi se, että jos rallikuski kiroilee kun mikki työnnetään suuhun n. 3 sekuntia ajetun EK:n jälkeen niin siitä saa 10.000€:n sakon…ekalla kerralla…
Eihän näitä pitäisi enää tännekään levittää, mutta kun …harmittaa kovasti.
Olen tässä helmikuun treenaillut biisin teon ohjaamista tekoälyn avulla. Työkaluna täälläkin kehuttu:
Itse en ole musiikkimiehiä, kun jäi harrastus lapsena aloittamatta. Ja yhtäkkiä pystyn ilman sävellysosaamista ohjaamaan tekoälyä tekemään kappaleita pienten apusanojen avulla.
Sanoitan siis itse nuo ja kuvailen tunnelmia tai tyylejä ohjelmalle. Pitäisi vielä mennä tarkemmalle tasolle, sillä esim. biisin rakenteeseen liittyvää visiota tuo ei monestikaan toteuta haluamallani tavalla. Maksoin jopa kuukausimaksun, että saan oikeudet biiseihin itselleni. Ilmaistilillä oikeudet jäävät yhtiölle.
Lopputulos on tähän asti ollut väliltä heikko-neutraali-ihan ok.
Mutta tänään illasta jysähti ensimmäinen osuma ja ensimmäiset kylmät väreet. On kyllä vietävän hauskaa vaikka toki lopputuloksen nyansseista ja taustoista huomaa, että äänitiedosto ei edusta laadun korkeinta tasoa. Mutta kylmät väreet aiheutti siis se biisissä onnistunut sanoituksen ja sovituksen yhteys. Tarpeeksi hyvän esittäjän esittämänä en vaihtaisi radiokanavaa kappaleen kuullessani.
Ja se genre: jouluballadi
En minä ainakaan niitä Jenkkisijoituksia myynyt vastalauseena, vaan sen takia, että en usko niiden sijoitusten kannalta olevan voittava strategia kääntyä kaikkia mahdollisia järkeviä maita ja liittolaisia vastaan. Eli myin ihan vaan sen takia, kun se tuntuu viisaalle sijoituspäätökselle.
Edit: Niin joo ja en myynyt kaikkea. Jätin sellaiset, joiden en usko kärsivän sekoilusta niin paljon. Esim. Pääosin paikallisesti toimivat REIT yhtiöt…
Edit2: Ja onhan noita tappioitakin, niin ei veroja tarvitse pelätä
Tätä myös itsekin hieman ihmettelin erityisesti rahastojen osalta. Itselläni ei tulisi mieleenkään myydä jo 8 vuoden aikana paisutettua Maailma Indeksiä (n. 75% USA) ja tähän jatkuu kuukausisäästöt jatkossakin sen 20+ vuoden ajan. Jos nyt myisin tämän, niin menettäisin ne valtavat kiihtyvät korkoa korolle -tuotot tulevien vuosien aikana ja mehukkaat vastaavat jo aikaisemmilta vuosilta, eikä todellakaan kiinnosta maksella viisinumeroisesta voitosta verojakaan nyt, vaan vasta pari vuosikymmentä myöhemmin pienemmissä osissa.
Mahdollinen tai väistämätön romahdus olisi jopa suotavaa, jotta saisin lisäostoja alempaa nyt ja parin vuosikymmenen aikana niille paremman tuoton, tässä ei nyt muutaman vuoden aikajänteellä tai geopolitiikalla ole mitään merkitystä meikäläiselle.
Jenkkilän meininki tai hullut vallankahvassa ei sijoitussuunnitelmaani muuta, pikemminkin vain vahvistaa. Tästä syystä avasin erikseen kylkeen Eurooppa Indeksin, koska molempi parempi. Tunteilu ei sovi pitkäjänteiseen sijoitussuunnitelmaani ja koska uhkaa ei ole, niin mahdollisuuksilla eteenpäin. Indeksirahastojen ihanuus on, että lisää rahaa sisään vain, tuottoa on tiedossa pitkäjänteiselle. Suorat jenkkiosakkeet olisi itselleni eri tarina, mutta niihin ei tarvetta koskea, koska opittu ja sisäistetty riskinhallinta ilman tunteilua on vahva, kuin peruskallio.
Hyvä huomio, tattista, korjasin tarkoittamani luvun tuohon ylös, seiska luikahti kasiksi. Ei sillä, että tuolla nyt olisi merkitystä tässä yhteydessä, mutta on lähempänä todellista lukua, jota hain takaa.
Monella ”medialla” ei ole mitään tekemistä uutisten välittämisen kanssa. Iltapäivälehdet ovat puhtaasti viihdettä ja kerää rahansa klikeillä. Nyt näyttää että HS ja moni muu vanha ”laatumedia” on lähtenyt samaan. Itse en enää juurikaan surffaile ja lue typeriä tai negatiivisia klikki-”uutisia”.
Tämä oli loistavasti kirjoitettu, hajosin useampaan kertaan ääneen, etenkin kärpäspyörälle mikä on hieno suomennos.
Yksi kohta herätti minussa kuitenkin ajatuksia ja sormissa kipinää kirjoittaa niitä tänne muidenkin makosteltavaksi, koska tätä kommentointia näkee paljon foorumillakin.
“Lisäksi ikävämpi riski Inderesin sijoittajayhteisön jäsenenä on se, mitä käy analyysin tasolle. Homman aloitti muutama uskoakseni intohimoisesti osaketutkimukseen suhtautuva kaveri. Näistä kavereista on vielä jokunen jäljellä, mutta intohimon kohteet ovat ehkä hieman vaihtuneet. Uudet rekrytoinnit ovat lähes järjestäen olleet kokemattomampaa kaartia, ja vaikka Inderesillä saakin hienon koulun osakeanalyysin maailmaan, on analyysin laatu mielestäni ottanut jo selkeitä askelia heikompaan suuntaan vuosien saatossa. Tämä ei päde kaikkiin analyytikoihin tai analyyseihin, mutta on oma rehellinen arvioni mediaanista.”
On totta, että analyysitiimiin rekryttiin takavuosina paljon uusia analyytikoita, mutta olisin itse tuomiossa armollisempi. Miksi?
Pieni huomautus tähän väliin. Tiedän, että huutelen firman riveistä ja näen näitä analyytikoita päivittäin, joten objektiivisuuden viittaa ei voi mitenkään sovittaa harteilleni. En myöskään kiellä, etteikö viime vuodet olisi olleet Inderesin analyysitiimille vähemmän hehkeitä (yhteisötiimin huoneesta on aina helppo huudella! ) ja minusta analyysin maine on ehdottomasti kärsinyt. Sen voi havaita jo ihan yleisesti keskustelua Inderesistä seuraamalla. Mutta tuskinpa pysyvää vahinkoa on syntynyt, mikä selviää kun luet tekstin loppuun.
On myös totta, että tietyllä tasolla motivaatiossa on varmasti eroa. Inderesin analyytikoilla, jotka olivat osakkaita 2010-luvun alussa, oli kaksi vaihtoehtoa: onnistua tai ajautua konkurssiin ja menettää rahansa. Sunzin opein (ei tietoisesti vaan olosuhteiden pakosta tosin) selkä oli asetettu jokea vasten, minne ei voi perääntyä. Nykyisessä mallissa, missä Inderesin osakkeita saa kun niitä ostaa henkilöstöohjelmissa tai markkinalta, on eittämättä motivaation lähdettä, mutta tietenkin myös vapaamatkustajuuden ongelmaa yms.
Nyt kirjoitan kierrellen kuin Dostojevski maksaakseen pelivelkojaan (hänen kirjat ilmestyivät aikanaan lehtiin paloina, ja mitä enemmmän kirjoitti sitä enemmän sai rahaa). Miksi olisin siis vielä armollisempi?
Ensinnäkin, olosuhteet ovat olleet viime vuosina vaikeammat. En mitenkään halua viedä kenenkään vanhan kaartin analyytikon takavuosien kunniaa, mutta olihan etenkin pienosakkeiden poimiminen helpompaa 2014–2021 kun Helsingin pörssissä oli oikea small cappien nousu. Useamman analyytikon seurantaan ropisi 10-kertaistujia tai vähintään moninkertaistujia. Useita yritysostoja, jne. Käytännössä riitti, kun ennusti 10 % EPS-kasvua viivoittimella ja piti suosituksen positiivisena ja tämä palkittiin suurimman osan aikaa, paitsi 2018 kun moni tapaus sulikin hetkeksi syliin.
Entä meidän uusien analyytikoiden vuodet 2021–2025? Moni peri kokeneelta analyytikolta vuosiakausia menestyneet firmat. On vaikea mennä heti vaihtamaan suositusta lennosta. Ympäristö on muuttunut täysin, ja pienyhtiöt ovat olleet surkea sijoituskohde. Menestystä on tullut enemmän suurista, mutta niitä taas on seurannut kokeneempia analyytikoita pääosin. Näin yleistäen.
Toisekseen, olen havainnut sijoitusskenessä Suomessa, että “gurun” viitan saa yhdellä onnistumisella, eikä sitä kuluta aika eikä tuleva performanssi sitten mitenkään. Noh, tämä liittyy myös ensimmäiseen kohtaan. Nyky-ympäristössä on ollut paljon vaikeampi bongata 10-kertaistujia ja ansaita gurun viittaa yhdellä eeppisellä osakeanalyysillä.
Vähän kuten yhtiöiden laatu tuomitaan usein osakekurssin kehityksen perusteella, tuntuu näin käyvän myös analyytikoille usein. Menestyvää yhtiötä osta-suosituksella seuraava analyytikko on äkkiä kansansankari. Analyytikko, joka antaa pääosin negatiivisia suosituksia yhtiöille ja näin suosittelee sijoittajia säilyttämään rahansa, ei saa vastaavaa suitsutusta koska emme ole saaneet tuottoja, emmekä arvosta tappioiden välttämistä samalla tavalla.
Nuoremmilla analyytikoilla on mielestäni ryhmänä palavaa oppimisen ja kehittymisen halua. Ukkelit ja @Kaisa_Vanha-Perttula painavat pitkää päivää. Tätä sisäistä paloa tuntuu piisaavan useimmilla melkoisesti. Halu olla oikeassa on kova, koska Inderesillä töissäolo on pitkälti julkista nöyryytystä vuodesta toiseen. Tämä on aika kamala työpaikka tässä mielessä, vaikka toki julkisuudessa on myös paljon hienoja ja mieltä ylentäviä seikkoja.
Nuoremmat analyytikot ovat myös nöyriä arvaamattoman maailman edessä, siinä missä vanhat saattavat haksahtaa uskomaan omia juttujaan 150 %:sti. Mielestäni sijoittamisessa omia näkemyksiä pitää uskaltaa ottaa, mutta niistä kannattaa pitää vain löyhästi kiinni. Koska nuoret tulevat koulun penkiltä, heillä on myös teoria vahvemmin hallussa mistä on hyötyä. Sen vinkin sanon meidän tuoreemmille analyytikoille kylläkin, että älkää uskoko noita toimareiden juttuja kuin runsaan suolan kanssa. Mutta johdon lipevien juttujen uskominen taitaa sekin olla meidän kaikkien sijoittajien ongelma? Kenties haastattelutyö on vuosien varrella tehnyt itsestäni paatuneen ja skeptisen, joskaan ei kyynisen. Suosittelen myös jokaisen analyytikon seuraavan vapaa-ajallaan jotain Microsoftin kaltaista superyhtiötä, niin ei kuvittelut siitä omasta pienestä yhtiöseurantareviiristä nouse liian korkealle. Perspektiivi auttaa.
Ei siinä ettenkö itsekin kuvittelisi Helsingin pörssistä firmoista joskus liikoja! Ahahahah.
Tällaisia ajatuksia, toivottavasti nämä avasivat asiaa Inderesin aktiivilukijoille vähän eri vinkkelistä. Veikkaan, että helpommassa ympäristössä tulemme saamaan paljon uusia “guruja” ja silloin suosittelen lukemaan tekstin uudelleen kriittisellä näkökulmalla.
Onko muilla ollut tänään ongelmaa op mobiilin kanssa? Yritin napsia Faronia dipistä, mutta kun ei näe koko osakesäästötiliä. Arvo-osuustilin sentään näkee muttei sekään avaa osakkeiden tietoja tai muuta olennaista
Itellä ainakin pultit nenässä heti aamusta.
Oli hyviä pointteja. Ja kuten kaikessa, on analyytikon hommassa olemassa oppimiskäyrä (toki jokaisella käyrän yhtälö omanlaisensa). Vaikka nämä vuodet ovat olleet ankaria, haluaisin uskoa, että oppimiskäyrään on tullut pieni jyrkentymä tämän kokemuksen siivittämänä monelle uudemmalle kasvolle.
Mutta kaiken oppimisen takana on halu nähdä vaivaa kaiken eteen. Vimmainen halu oppia ja kehittyä. Puolustat toki Verneri omiasi, mutta jos oikeasti näet ymärilläsi palavaa halua kehittyä, on ainakin potentiaali tulevaisuuden tasokkaalle analyysille olemassa.
Inderesin kaltaisessa analyysitalossa, sukupolvenvaihdoskipuilu oli ja on välttämätön vaihe. Olette laajentaneet analysoitavien yhtiöiden määrää. Jo tämä seikka pakottaa hankkimaan lisävoimavaroja. Ymmärrän myös pienen hengähtämisen tarpeen monelle vanhan kaartin jäsenelle. Takana kuitenkin itse alusta rakennettu yhtiö ja yhteisö. Kasvu ja listautuminen. Ei analyytikkokaan ole kone, vaikka joinain tulospäivinä olen katsellut joidenkin osalta aika hurjaa meininkiä. Ajatustyössä pääkopasta on pidettävä huolta. Ja välillä tarvitaan totaalibreikkiä ajatusten keräämiseen ja akkujen lataamiseen seuraavaa otatusta varten. Eikä Inderes yhtiönä eläisi arvojaan todeksi, jos ei pieniä sapattihetkiä sallittaisi. Ihminen ensin.
Samalla kuitenkin olette varmasti heränneet tuohon mestari-kisälli-järjestelmän luomisen tarpeeseen. Ja ymmärtääkseni olettekin tehneet paljon sen eteen. Vielä kuitenkin on opetusprosessissa varmasti vielä kehitettävää, jotta muutokset ja vaihdokset näkyisivät jatkossa mahdollisimman vähän analyysista kiinnostuneen sijoittajan suuntaan.
Mainio kirjoitus ja olen Vepun kanssa täsmälleen samaa mieltä.
Minulla ei ole mitään dataa mistään suositusten osumatarkkuudesta Inderesin analyytikoiden osalta, saati jos heitä verrataan muihin analyysifirmoihin. En siis osaa sanoa, että onko aloittelijat osuneet sen paremmin tai huonommin kuin kokeneemmatkaan analyytikot.
Koska analyysit ovat yleensä - ihan aiheellisestikin - enemmän Inderesiä, kuin analyytikkoa ilmentäviä, olen taipuvainen analysoimaan analyytikon osaamista myös muiden lähteiden perusteella. Tämä tarkoittaa siis sitä, että annan paljon painoarvoa esimerkiksi analyytikoiden podcast-jutusteluille ja muille vapaamuotoisille formaateille, joissa analyytikko julkaisee tavoitehinnan ja suosituksen sijaan omaa ajatteluaan sijoittamiseen liittyen.
Otan esimerkin.
Nuoret miehet Pauli ja Frans-Mikael ovat kunnostautuneet useammassakin keskusteluformaatissa viime aikoina. Molempien puheesta huokuu suuri nöyryys ja kunnioitus markkinoita ja sijoittamisen vaikeutta kohtaan. Samalla tunnistan keskustelusta paljon kunnianhimoa, halua oppia ja halua olla oikeassa. Samoja asioita, joita Verneri oli Ruoholahden käytävillä havainnoinut. Vaikka ei olisi ajatuksista samaa mieltä, niin on vaikea väittää, etteikö ajatustyötä olisi tehty, ja etteikö ajatukset olisi perusteltuja ja mietittyjä. Kuulemani perusteella uskallan myös olettaa, että mielipiteitä ollaan valmiita muuttamaan jos tai kun herrat huomaa olevansa väärässä.
On helppo aliarvioida niitä, jotka ovat vasta uransa alussa. Ja varmasti voi olla myös niin, että aloittelijoille sattuu keskimäärin enemmän räikeitä analyysivirheitä.
Mutta joku viisas joskus sanoi, että se, joka oppii, on kohta paljon parempi kuin se, joka jo osaa.
OP:n OST poissa pelistä hetkellisesti. Ei toimi ei.
On!
Katselin, että oma julkaisutoimintani Twitterissä on ollut ala-arvoisen hidastempoista jo parin vuoden ajan.
Liityin Twitteriin näköjään tammikuussa 2021. Alussa olikin mukavaa. Löysin paljon kotimaista ja ulkomaista sijoitusseurattavaa ja ainakin oma kokemukseni oli, että Twitterissä oli paljon hyödyllistä informaatiota. Käytin alustaa vain sijoitusaiheiseen keskusteluun ja pyrin olemaan itsekin aktiivinen. Monta pitkää kuherruskuukautta.
Jossain vaiheessa huomasin, että syötteeseeni tunkeutui yhä enemmän politiikkaa. Eikä mitä tahansa politiikkaa, vaan kaiken maailman tunkkaista kulttuurisota-miekkailua niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Ja monesti huomasin taivastelevani, miten alhaisia kommentteja korkeissa positioissa istuvat asiantuntijat ja poliitikot toisistaan kirjoittivat. Ja vielä omilla nimillä. Hävetti lukea sellaista loanheittoa. Olin naivisti luullut, että ihmiset pystyisivät parempaan.
Laitoin kunnon siivoustalkoot pystyyn ja siistin syötteestäni pois kaikki poliittiset usein toistuvat sanat, piilotin poliitikot ja jatkoin vain ei-poliittista sijoitussisältöä kirjoittavien tilien seuraamista. Minulle osoitettu materiaali tervehtyi, mutta samalla huomasin, että minun twiittejäni ei näytetty enää kovinkaan laajasti. Tuskin kirjoitukseni mitään ankaraa suosiota olisivat ansainneetkaan, mutta kyllä se tuotteliaisuutta laskee jos tilastot osoittavat, että kirjoituksiasi ei katso juuri kukaan.
Päädyin ehkä vuoden kokeilun jälkeen poistamaan kaikki mutet ja ajattelin, että jatkan kirjoittelua, mutta yritän vähentää itse sisältöjen kuluttamista. Helpommin sanottu kuin tehty.
Sen jälkeen - ja ehkä viimeisen vuoden aikana muutoinkin - olen huomannut, että jos jostain kumman syystä eksyn “Sinulle”-palstalle, on se täynnä kaikenlaista lukukelvotonta tavaraa. Viimeisestä 20 twiitistä 8 on Muskin (vaikka en ole koskaan seurannut herraa), 5 Trumpin (häntäkään en ole seurannut) ja loput jotain epämääräistä salaliittoteoriaa videoiden kera eri puolilta maailmaa. Minun harvoja ja heikkotasoisia julkaisujani ei taida nähdä enää sekään vähä katsojajoukko, mitä aiemmin. Syötteeni on täynnä toinen toistaan provokatiivisempia julkaisuja ja premium-läpyskän ostaneet salaliittoteoreetikot täyttävät ilmatilan. Kaiken lisäksi sekä kotimaan että Yhdysvaltojen poliittiset käänteet ovat saaneet yhä useamman ennen niin laatutietoisen sijoituskirjoittajan siirtymään poliittisen sutkauttelun ja näsäviisastelun maailmaan.
Taidankin tehdä Twitterin osalta saulit.
P.S. Teksti-TV on paras mielenterveyttä edistävä alusta. 10 kotimaan uutista, 10 ulkomaan uutista ja urheilutulokset.
Tulipa syyllinen ja likainen olo, kun huomasin kirjoittaneeni näin monta kertaa politiikka-sanan kahvihuoneelle.
Tåysin samaa mieltä unohtamatta sivun 160 talousuutisia!
Twitterin vihanlietsonta-algoritmi sikseen, mutta huomaan selvästi miten viatonkin kissavideosome väsyttää ja laskee ärsytyskynnystä itselläni. Välillä on ihmetellyt että miten joka asia voi suututtaa ja yleensä niinä päivinä onkin tullut roikuttua somessa. Ainakaan minulle nopean tahdin dopamiininlypsentä ei näy sopivan. Pidempään olen käyttänyt somea yhteensä max 10-15 min päivässä ja huomaan että esim. lasten riehunta ja härvääminen ärsyttävät huomattavasti vähemmän eikä tule tiuskittua. Vielä kun jättäisi uutisten lukemisen pois, niin mieliala kohoaisi kuin teslashortti keväthangilla.
Jaaha, tippuukohan Amazon seuraavaksi MagX-kerhosta. Laajentuminen Ruotsiin ja vieläpä suomalaisen toimijan kanssa on rohkea moovi!
Eipä ole aikoihin tullut tätä käytettyä. Saisipa tuohon vielä tarkemman editointimahdollisuuden niin ei oo niin paljon tuuria miten biisi toimii. Nyt päivitin Hesulin tarinaa uudella värssyllä:
Hesuli - Nyt on lupa nousta
US Cabinetin kokouksen alustuksessa, Trump kertoo, että USA saattaa myydä 10M kpl 5M usd maksavia greencardeja ja maksaa valtion velan pois. Pitäisköhän Suomenkin tehdä äkkiä sama tarjous?