Käynnistelin osakepoimintaa juuri ennen 20 % dippiä 2018 vuoden loppupuolella. Tuolloin pääomaa oli huomattavasti vähemmän sisällä, koska olin tullut ajallisesti hajauttaen markkinalle (pohjatyöt tehty ainakin osittain). Tuolloin salkun tuotto meni miinukselle, mutta ei tuo dippi kyllä aiheuttanut itsessä juuri mitään reaktiota. Siis ihan rehellisesti sanottuna ei herättänyt oikeasti mitään pelkoa tms. Olin tyytyväinen että sain vähän halvemmalla ostettua kun mediassa puhuttiin kalliista osakkeista.
Mutta varmasti yksilöllisiä asioita miten tuo koetaan. Sijoitusuran alussa isompi dippi olisi kyllä kuitenkin ilman muuta sijoittajan oma etu.
Positiivisena(?) mainittakoon että kunnon kosahdus alussa ohjaa vähäriskisempään allokointiin jatkossa.
Muuten olen samaa mieltä kanssasi. Aloittelijan on varmasti helpompi katsella vihreän salkun pudotuksia kuin punaista väriä. Teoriassa ja käytännössä @El_Nila on oikeassa. Jos analyysi on tehty oikein -20% ei pitäisi tuntua missään koska aiemmin “hyvällä hinnalla” Ostettu osake on halvempi. Luulen kuitenkin että aloittelijat harvoin ovat sellaisessa tilanteessa jossa näitä ostopaikkoja pääsee hyödyntämään kun käytettävä varallisuus jo sellaisenaan menee sijoittamisen aloittamiseen. Laskupäiviä ei tällöin pääse hyödyntämään vaan käteen jää pulkkamäestä nauttiminen.
Tässä kohtaa myönnän että tämä on itselläni tilanteena. Reilusti positiivisena olleena muistutan itseäni kuitenkin vain siitä että voittoja pitää joskus kotiuttaakin ja sotakassaa on hyvä olla jatkossa kaiken varalta.
En ole kenenkään teidän kanssa eri mieltä, että jos menee laskussa matto jalkojen alta, ei olisi pitänyt sijoittaa osakkeisiin suoraan.
Silti niitä ihmisiä on. Minäkin olin. Tein kaikki mahdolliset virheet, mutta sitten markkina palkitsi minut pitkällä nousulla. Joten en lähtisi nyt rommauksen aikana sanomaan uusille, että nytpä opit nöyrtymään, mukava raikas tuulahdus tällainen lasku vaan on, kun yhtälailla oman uran alussa se -20% olisi vienyt maton jalkojen alta.
Tämä taitaa olla se suurin ero kokeneen ja paljon pääomaa omaavan ja aloittelijan välillä. Kokenut tietää että dipeistä yleensä noustaan ja hänellä on käteistä hyötyä niistä. Aloittelija tietää saman asian mutta hänen on järkevämpää myydä riskejä hallitakseen ja vapauttaakseen pääomaa jolla siitä dipistä sitten voi hyötyä. Jos salkku on 40% plussalla ja laskupäivänä tästä sulaa vaikka 5% niin se 35% voitto yhdistettynä mahdollisesti vuosia kestävän taantuman välttämiseen onkin äkkiä harkitsemisen arvoinen vaihtoehto.
Itse lusikkani soppaan tunkevana sanoisin, että korona oli omalle sijoitusuralleni parasta mitä on käynyt. Sijoittaminen aloitettu oikeasti vasta 2019 lopulla. Täydellä vauhdilla alun hurmoksessa (100% osakkeissa tietenkin) suoraaan syvään päätyyn ja koronan takia pitkälle pakkaselle.
Miksi tämä oli hyvä?
Ensinnäkin kokemuksena markkinan romahdus opetti paljon asioita, joista mielellään sai oppirahat maksettua pienellä pääomalla.
Yleensä aloittelija, kuten minä, pelaa peliä aika maltillisella pääomalla. Vaikka kuinka puhutaan voittoprosenteista, olen itse enemmän käytännön ihminen. Minulle on psykologisesti todella helppoa ottaa esim 2000e osakesalkulla -40% viikossa, kuin sama 100k osakesalkulla. Myös lisäostomahdollisuus mahdollisella kk palkalla on hieman tuntuvampi tuohon 2000e pottiin. Jos alussa pieni nytkähdys, jossa puhutaan sadoista euroista, saa säikähtämään ja jättämään pelin, ehkä pankkitili ja inflaatioon sulaminen on se parempi sijoitus
Pörssiromahdus on omasta mielestä enemmänkin tervetuliaislahja aloittelijalle, kuin Riihimäkeläinen nyrkki naamaan tervehdys.
Jos 20%:n lasku kuumottaa, riskienhallinta ja / tai sijoitusstrategia ei ole kunnossa. Niin paljon kuin tämä foorumi onkin itselleni antanut, niin keskustelua leimaa (joiltain osin) hyvin lyhyt aikajänne ja markkinaa yritetään ajoittaa, mikä tunnetusti on todella vaikea. Vähän karrikoidusti sanottua, aamulla kerätään sotakassaa ja iltapäivällä se on jo uudelleen sijoitettu koska ”ei se markkina näköjään laskenutkaan.”
Viimeinen vuosi ja kaiken maailman maailman koirakolikoiden tapaiset hulluudet ovat mahdollistaneet monelle äkkirikastumisen, mutta isossa kuvassa vaurastuminen on kuitenkin maratoni. Inderesin mallisalkku on erinomainen esimerkki, miten pitkäjänteisellä toiminnalla, vähillä transaktioilla ja pienellä riskillä voi yli ajan saada erinomaisia tuottoja aikaan.
Sattumaisten tuottojen perässä juoksemisen suurin riski on pääomien menettäminen, mitä sijoittajan tulisi viimeiseen asti välttää.
En oikein ymmärrä tuota ajatusmallia. Miksi oletus olisi, että tuoton prosentuaalinen määrä vaikuttaa siihen että paljonko tilillä makaa vielä sijoittamatonta rahaa?
Tuosta psykologisesta puolesta olen samaa mieltä Chuckin kanssa. Jos takana on esimerkiksi viiden vuoden jakso sijoitusuraa, jossa tuotto on minimissään 100%, niin onhan se -20% lasku henkisesti ihan erilainen kuin sille, jolla se -20% tarkoittaa että ollaan kokonaistuottojen osalta pakkasella.
Kyllä itselläni ainakin tuntuu huomattavasti ikävemmältä -20% laskut kun pörssiomistukset ovat kuusi numeroisissa summissa kuin miltä lasku olisi tuntunut aloitellessa salkun ollessa alle esim. 20K.
Jos sijoitusaste olisi 100% eikä velkarahaa oteta huomioon niin kaikki ostot pitää tehdä uudella rahalla, mitä palkaksi kutsutaan. Pieneen salkkuun uuden rahan tuoma hyöty, kun saa ostettua halvemmalla, on TODELLA paljon isompi kuin jos verrataan 200K salkkua.
Tuoreen sijoittajan tulisi nimenomaan toivoa alkutaipaleellaan kurssien romahtamista, jotta saa ostettua laatua halvemmalla. Jossain vaiheessa ne kurssit kuitenkin tulevat alas isomminkin ja mieluumin silloin kun salkkusi on 1-50Keuroa kuin 100-900Keuroa. Isomman salkun omistajan pitää toivoa, että kun romahdus tulee niin kaikki rahat eivät ole kiinni osakkeissa, jotta pystyt osallistumaan alennusmyynteihin ja tätähän taas kutsutaan hyväksi riskienhallinnaksi(itsellä tällä hetkellä yli 100% osakepaino, joten mikä riskienhallinta, jotain syötävää kenties?).
Puoli vuotta on verrattain lyhyt aika, mutta siitä se lähtee. Olen huomannut, että minusta ei ole veivaajaksi. Vuosi sitten sitä vähän yritin. Muistutin lähinnä osaamatonta kiekkoilijaa, joka häsäsi ja näennäisesti yritti tehdä tulosta. Paljon paremmin olisi mennyt jos en olisi tehnyt ”minun peliliikkeitä”.
Sijoitusstrategia on kaiken AO. Anna noiden sinun lappujen olla ja lisäilet aina välillä. Minä lisäilen nykyään ehkä 2-4 kertaa vuodessa.
En muista oliko se Buffett, joka sanoi ”Kärsivällinen vie kärsimättömän rahat”
PS. Ei sijoitussuositus tai muukaan. Tee asiasta oma arvio, mutta ylläoleva oli minun versio🙋♂️
No taaksepäin katsottuna tietysti noin. Mutta psykologisesti tuo että “epäonnistut” heti alussa luo epävarmuutta ja se taas lisää riskiä tehdä typeriä päätöksiä. Toisaalta toki myös oppirahat ovat huomattavasti pienempiä, kuin jos olisi ensin painettu salkku vahvassa myötätuulessa tuurilla 6-numeroiseksi.
En nyt juuri allekirjoita. Kaikki maksavat oppirahat jossain muodossa ja se nöyrtyminen on parempi tapahtua ajoissa kuin myöhässä
Meillä on iso joukko uusia sijoittajanalkuja, jotka viimeisimmän pitkän härkämarkkinan myötä kuvittelevat mannaa satavan taivaalta joka vuosi. Saduissa näin voi tapahtuakin, mutta tosielämässä ei niinkään.
Sanon mitä sanon, mutta sijoittaminen ei vain sovi kaikille. Markkinoilla tulee väistämättä kymmenien pinnojen dippejä säännöllisesti ja kaikkien pitää tiedostaa tämä riskienhallinnan kautta. Uskolla ja toivolla on hyvin vähän tekemistä näiden asioiden kanssa
Miksi? Minä en koskaan joutunut “nöyrtymään”, vaan sain markkinan nosteessa kaikki virheet anteeksi. Hiljalleen olen kyllä tässä sivussa oppinut, mutta mikä ihmeen oletusarvo nöyrtyminen on?
En tunne yhtäkään joka ei ole jossain vaiheessa oppirahoja maksellut. Markkinat ovat niin oikukkaat ja itseluottamuksen huidellessa taivaissa riskienhallinta helposti unohtuu
Mä olen taas niitä ihmisiä, jotka jatkuvasti maksaa oppirahoja - ehkä jopa ikuisesti.
Toki joidenkin tuntemieni tekeminen ja tietämys on ollut ihan kohtalaista alusta alkaen, mutta aina sitä jotain oppirahoja makselee enempi tai vähempi. Loppuvaiheessa sijoitusuraa sitä soisi olevan huomattavasti vähemmän.
Sauli käy nyt yleisökysymyksiä läpi.
