Osakesijoittaminen

Inderesin kahvihuone (Osa 2)

Monet ostaa sen tunnelman ja ajatuksen, vaikka ovat matemaattisesti lahjakkaita tai jopa taloudellisesti menestyviä.

7 tykkäystä

Hienoa kun pystyy keräämään lapselle rahaa sijoittamalla jne. Kannattaa muistaa noin yleisesti, että monella ei todellakaan ole mahdollisuutta säästää edes itselleen rahaa pienten tulojen ja muiden syiden vuoksi. Toivottavasti ja onneksi he eivät varmaan lue näitä palstoja jossa osa “leveilee” säästöillään. Tämä ei kohdistu kehenkään, ei siis meloneita nenään…eikä muuallekkaan.

Kannattaa panostaa lasten kanssa olemiseen ja onnelliseen elämään, siihen eivät välttämättä auta mitkään kerätyt rahasummat, julkisuudesta löytyy “hyviä” esimerkkejä.
Itselläni on 4 lasta, ja rakensin omaa uraani nuorena, ja nyt jälkeenpäin tajuan, että missasin paljon aikaa lasten kanssa olemista sen takia, ja niitä ei saa millään takaisin.
Kaikki lapset on työelmässä, kukaan ei ole juoppo eikä huumeenkäyttäjä, ainakaan vielä, joten katson onnistuneeni vaikka ei ollut varaa kerätä heidän lapsilisiänsä heille.
Lastenlapsille pystytään nyt sitten jo jotain keräämäänkin.

Nyt on jonkun verran sijotuksia ja erittäin hyvä eläkekertymä, se on tietysti kiva, mutta vakuutan, että elämän arvot muuttuvat kun ikä alkaa oleman 50+ ja 60+.

Nämä vaan tällaisia “Isällisiä” kommentteja eivätkä mitää arvostelua. Pinnallisuus ja raha valtaa liikaa maailmaa nykyään, onneksi nuoret ovat kokoajan kokonaisvaltaisesti järkevämpiä arvoiltaan.
Heillä on siihen myös paremmat edllytykset kun meillä vanhemmilla oli aikanaan,ainakin niillä, jotka syntyivät persaukisten perheisiin, kuten minä.
Lotosta keskustelua en ymmärrä ollenkaan, jokainen laittaa rahansa mihin haluaa, ei niitä puulaatikkoon mukaan saa.

37 tykkäystä

Ahneus vaivaa apua! Vivun keventely aloitettu, mutta se tuntuu vaikealta. Koko ajan miettii, että jos vielä hetken pitäs niin saisi enemmän voittoja. Vivun keventäminen on riskienhallintaa ja se on suunnitelmallista, mutta silti ahneus häiritsee toimintaa. Onko tuttua? Vauhtisokeus ja nälkä kasvaa syödessä. Tietenkin pelko pääoman menettämisestä vuorottelee myös. Miten sitä osaisi pysyä tyynenä eikä hätäillä ahneuden ja pelon kanssa? Kuitenkin pitää olla tarpeeksi kunnianhimoinen, mutta ei saisi haukata liian isoa palaa. Mikä on se sopiva palanen ettei tukehdu?

Sekavaa sepostusta, mutta pakko hakea vertaistukea. Miten te toimitte näiden tunteiden ja salkunhallinnan kanssa?

6 tykkäystä

Näitä ei mieti, kun on asioista oma ja perusteltu mielipide. Muiden huutelu, otsikoiden lukeminen (media tekee työtään), sijoitusstrategian (riski, horisontti yms.) on vaikuttavia tekijöitä… niin nuppiin kuin tuottoihin. Mites omalla kokemuksella se markkinan ajoittaminen onnistunut? Itse tehnyt päätöksen vähentää osakepainoa asteittain kesänmittaan. Saa nähdä kuka oikeassa ja kuka väärässä.

2 tykkäystä

Unohda tunteet ja seuraa omaa sijoitussuunnitelmaa.
Sijoitussuunnitelman teko suositellaan tehtävän “hyvän päivän” aikana, että kun tulee “pahat päivät” niin ei tee tyhmiä ja hätiköityjä päätöksiä.
Jos ei ole ennalta tehtyä sijoitussuunnitelmaa niin tämä on hankalampi asia.

6 tykkäystä

@99467113346872865432
Eipä sulla taida olla muuta vaihtoehtoa kuin ostaa nyt. Jollei tuota etf sitten listata eurooppaan mitä suuresti epäilen.

Tutustu MiFID II jos ei vielä ole tuttu.

3 tykkäystä

Kylläpäs on kummallista tekstiä Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemeltä.
En oikein päässyt yhtään kärryille mikä hänen agendansa tässä on.
Tuo teksti voisi olla hyvin vaikka aktiiviselta rahastonhoitajalta joka myy palveluitaan.
Yrittääkö jollain tapaa puolustella eläkerahastojen huonoa menestystä verrattuna indeksiin vai mikä juttu?

Eli hänen mielestä indeksisijoittaminen ei ole helppoa koska pitää päättää mitä indeksiä seuraa ja pitää miettiä kuinka suuren osan varoista sijoittaa muihin omaisuusluokkiin. Ja siihen päälle vielä sanoo että ”Usein aikahajauttaminen kannattaa”. Tuohan on monen tutkimuksen pohjalta todettu että ajallinen hajauttaminen indeksirahastoon ei kannata 2/3 kerroista ja että ajallinen hajauttaminen siirtää vaan riskin tulevaisuuteen.

4 tykkäystä

Minä en ainakaan aikanaan saanut mitään ilmoitusta siitä että se oli prosessoitu. Ostovoima oli yhtäkkiä vaan kasvanut.

Mielenkiintoista, että tuossa on listattuna Värtsilä. Vissiin väärin kirjoitettu?

2 tykkäystä

Varmaan tosi vaikeaa, ja vielä kun joutuu sijoittamaan toisten rahoja, niin onhan se peli raakaa, onneksi ei ole tulosvastuuta :shushing_face: Mielestänit tyhjänpäivänen juttu. Eiköhän yksittäiseen osakkeeseen sijoittamiseen liity enemmän riskiä vaan joskus myös tuottoa.

2 tykkäystä

Ihmisen mieli ei ole kovin hyvä ymmärtämään hyvin pieniä todennäköisyyksiä. Mitä eroa on…
0,536 % todennäköisyydellä
0,00536 % todennäköisyydellä
0,00000536 % todennäköisyydellä (todennäköisyys saada lotossa 7 oikein)

Nämä kaikki todennäköisyydet muuttuvat ihmisen mielessä toteamukseksi “se on mahdollista”. Tähän loton suosio perustuu. 5 euroa lottokupongista on myös “vähän rahaa” verrattuna niihin miljooniin jota voitosta voi saada. Tämä on se toinen koukku. Markkinoinnissa on myös oleellista mainita aina kun joku voittaa, ottamatta kantaa kuinka monta kymmentä miljoonaa riviä pelattiin. “Miksen se voisi olla minä?” ajattelee lottoaja.

Loton typeryyden tajuamiseksi pelin implikoima todennäköisyys siis pitää muuttaa johonkin muotoon, joka on helpommin hahmotettavissa. Kokeile heittää kuusisivuista arpakuutiota. Aina kun saat jonkun muun kuin kutosen, menetät euron. Jos saat 9 kutosta putkeen, voitat. Kun on satoja heittoja heittänyt, tulee tunne ettei tässä ole mitään järkeä. Tili on tyhjä kauan ennen kuin heitoissa onnistuu. Se johtaa lopettamiseen, eikä ole enää illuusiota siitä, että seuraava heitto aloittaisi yhdeksän kutosen putken.

Nämä todennäköisyyksien hahmottamisongelmat ovat taustalla myös vakuutuksien myynnissä. Mikä on sellaisen vakuutuksen arvo, joka korvaa ulkomailla ryöstetyksi tulemisen taloudelliset menetykset? Kuinka todennäköistä ryöstetyksi tuleminen on? “Ei kovin todennäköistä, ehkä 1 %*?”. Eli Helsingin keskustassa kulkee 100 000** ihmistä ja heistä 1000 ryöstetään joka päivä? Sitten kun kävelet kadulla, onko sinulla taskussa autosi kauppakirja, kiinteistösi lainhuutotodistus ja isoisän perintö-Rolex… vai viisikymppiä niitä pieniä ostoksia ja kahvilassa käyntiä varten joita meinaat tehdä? Ehkä kannattaa ottaa riski.


*todellisuudessa Helsingissä tehtiin viime vuonna 492 poliisille ilmoitettua ryöstöä. Eli noin 4 ryöstöä kolmessa päivässä. Helsingin väkiluku oli 656 250 (31.3.2021) ja kaupungissa käy paljon ihmisiä jotka eivät kaupungissa asu.

**hatusta heitetty arvio

42 tykkäystä

Tuskin kellään matematiikkanerosta mökin mummoon on mielessä todennäköisyydet lototessa. Varmaankin ajatus on, että jollekin se voitto kuitenkin osuu.

1 tykkäys

Lottoamisesta saa pientä kevyttä viihdettä perheen lauantai-iltaan, kun siinä lähetyksen alla voi maalailla, mitä tehdään kun voitetaan. Itse en koskaan lottoa, mutta ymmärrän hyvin että monet haluavat maksaa pari euroa viikossa tästä pikkuviihteestä. Kaikkihan meistä maksavat jostain sellaisesta viihteestä jonka rationaalisuutta olisi vaikeaa perustella sataprosenttisen matemaattis-loogis-rationaaliselle ihmiselle tai robotille.

Sitten jos pelataan vaikka viisi riviä viikossa tai enemmän, aletaan mennä lisäveropuolelle. Oikeastaan mikä tahansa muu kuin yksi rivi on mielestäni jo hieman erikoinen ratkaisu, koska yksi antaa jo sen viihteen mitä haetaan.

20 tykkäystä

Mielenkiintoista keskustelua lottoamisesta.
Uskon että moni ketä täällä kertonut lottoamisesta tiedostavat kyllä todennäköisyydet ja pitävät sitä viattomana viihteenä.

Tulee oikeastaan mieleen kaksi erilaista ihmistyyppiä:

A-tyyppi ostaa yhden rivin lottoa viihteen vuoksi. Tiedostaa häviävän pienen mahdollisuuden voittaa mitään, mutta kuitenkin ajattelee että “jos ei pelaa niin ei ole edes mahdollista voittaa”.

B-tyyppi ostaa 100 riviä lottoa kun pääpottia ei ole jaettu moneen kuukauteen. Ajattelee että nyt on 100-kertainen mahdollisuus voittaa (ja mielessään pitää sitä hyvänä todennäköisyytenä) ja uneksii jo minkä värisen Ferrarin ostaa.

On myös hauska ajatella lotto-numeroiden todennäköisyyksiä.
Jokaisen viikon lotto-arvonta on toisistaan riippumaton tapahtuma, joten jos voittaisit pääpotin tällä viikolla, niin ensi viikolla sinulla on sama mahdollisuus voittaa samoilla numeroilla. Ihmismieli vain kauhean mielellään menisi vaihtamaan eri numerot ensi viikolle. Tai jos miettii että kuinka moni pitää “fiksuna” valita tälle viikolle lotto-numerot, joilla voitettiin viime viikolla pääpotti :grinning_face_with_smiling_eyes:

3 tykkäystä

Hassua, että lotto on monelle kirosana, mutta ”lottoaminen” höpöhöpö-hypeosakkeisiin on oikea tapa ottaa riskiä. Siinä voi kuitenkin miettiä muutaman satkun tai tuhannen euron sijoituksella, voisiko se ollakkin 2,6 miljoonaa euroa tai vaikka 76 miljoonaa euroa? Huomaahan sen miten kannabis ja vety ”lotosta” keskustelu on hiljentynyt.

11 tykkäystä

Samaa mieltä. Varmasti kukaan ei lottoa sillä ajatuksella, että on mielestään onnistunut laskemaan matemaattisesti että se olisi jotenkin kannattavaa, koska se ei ole mahdollista. Siinä on kyse jostain muusta,se on viihdettä, haaveita, ihan mitä vaan. Onko se järkevää? Ei varmastikaan, mutta kaikilla meillä on asioita joihin käytämme rahaa, eikä niitä voi perustella taloudellisen odotusarovn kautta järkeviksi.

1 tykkäys

Riski/tuottosuhde “lottolapuissa” on massiivisesti parempi kuin lottoamisessa. Lotossa tuotto-odotus on niin lähellä nollaa että sen voi pyöristää sinne nollaan. Jos haluaa pari riviä viikossa räimiä veikkauksen kassaan niin eipä tuohon varmaan kenenkään talous kaadu, mutta loogisesti hommassa ei hirveästi järkeä ole.

7 tykkäystä

Tädillenihän tuommoinen loton päävoitto tuli, muttei se onnea tuonut.

2 tykkäystä

Joku helsinkiläinen mies käy joka kolmannessa IFK:n kotipelissä, maksaa pysäköinnistä 6e, lipusta 40e, ja ostaa ensimmäisellä erätauoilla 8e kaljan. Hän siis maksaa IFK:lle 540 euroa per runkosarja siitä, että saa olla 25 tunnin ajan hallissa katsomassa kun miehet kamppailevat kuminpalasta. Onko tämä järkevää? – Hänelle on, koska se rentouttaa häntä ja saa irtaantumaan arjesta. Monelle muulle tällainen harrastus olisi taas ihan käsittämätön.

Jos joku lottoaa rivin viikossa, kyse on ihan samasta asiasta. Henkilö maksaa Veikkaukselle euron ja saa fair valueltaan 40 sentin riskiassetin, joka antaa hänelle pienen hömppäviihteen lauantai-iltaan. Hän siis antaa Veikkaukselle 60 senttiä viikossa, noin 30 euroa vuodessa.

En pidä Veikkauksesta, mutta Lotto on naurettavasta palautusprosentistaan huolimatta heidän kilteimpiä ja harmittomimpia pelejään.

Edit: Piti vielä katsoa vähän, montako riviä tyypillinen lottoaja pelaa. Suomessa on noin 1,4 miljoonaa joka viikko lottoajaa, ja normaalilla kierroksella (ei suurta pottia) aika vähän satunnaislottoajia. Tyypillisellä viikolla pelataan 7-8 miljoonaa riviä. Eli ehkä viisi riviä on sellainen tyypillinen normilottoajalle. Normilottoaja siis antaa Veikkaukselle 150e vuodessa lottoviihteestään, vaikka 30 eurolla saisi käytännössä saman viihteen. Viittä riviä en siis puolustele mitenkään.

28 tykkäystä

Hienosti kuvailtu lotossa päävoiton todennäköisyys arpakuutiota hyödyntämällä!

Ja myös tuo todennäköisyys vakuutuskorvausten saamisesta…

Minä en ole matikkanero mutta nämä esimerkit ymmärrän, ja näen jo tilaisuuksia, missä käyttää näitä.

Ja kaikille ajattelijoille, olen myös käyttänyt jo mutta nyt hoksasin enemmän tästä asiasta!