Niin. Kaikki, jotka setää ovat jo vuosia foorumilla fanitt…eikun seuranneet, tuntevat sloganin “Lande alkaa Tullinpuomilta ja Kehä III on ihan ehdoton susiraja” 
Masse-setä, FA, kaikki elämässä suhteellista, myös massen omistus 
12 tykkäystä
Minuuttien lisäksi olennaista millaisia ne minuutit on. Puoli tuntia “ruuhkissa” rassaavampaa kuin tunti puolityhjillä pikkukaupungin teillä. Itse ajelen pidemmätkin siirtymät toisinaan kiertoreittiä tyhjiä maalaisteitä pitkin motarilla letkassa ajamisen sijaan.
Tuo tunnin työmatka ei kuulosta mahdottomalta. Pk seudun sisälläkin vastaavat työmatka-ajat varsin tavanomaisia.
Itse luovuin koronan aiheuttaman “uuden normaalin” ansiosta pk seudulla sijainneesta kakkoskämpästä ja tarvittaessa ajelen noin 1,5h matkan toimistolle. Asiakkaistakin suurin osa pk seudulla, mutta ei toki kaikki. Sillä ajalla mikä minulla meni ok seudun kämpän ja toimiston välillä kulkemiseen näitä pidempiä siirtymiä ajelee aika paljon.
Käytännössä kokonaan etäilemään siirryttyäni suurin totuttelu on liiallisesta tehokkuudesta pois oppiminen. Nyt tulee tehtyä samassa 7,5h työpäivässä 1,5 kertainen määrä töitämitä aiemmin mikä kuormittaa.
5 tykkäystä
Oltaisi menossa lähiaikoina Itä-Suomeen päin toiselta suunnalta ja Kuopio voisi olla yksi määränpää. Anna vähän alle teini-ikäisille lapsiperheelle parhaat vinkit. Enkä tarkoita sijoitusvinkkejä. Väinölänniemeen uimaan, ilmeisesti tämä oli yksi heitto jo.
Kallaveden risteily on yksi, jos noita enää järjestetään.
1 tykkäys
Puijon tornista näkee pitkälle. Torilta osta voissa paistettuja muikkuja. Pois lähtiessä mukaan Hanna Partaselta kala- sekä lihakukko.
11 tykkäystä
Kiitokset Mauri tuesta tässäkin asiassa 
Mutta en minä nyt koko aikaa tule Sotkamossa olemaan, vaikka se on nyt “kotipesä”. Tulen hankkimaan myös Helsingistä tukikohdan, ja varmasti sielläkin vietän kohtuullisen paljon ainakin - varmaan ainakin normaalit tuloskaudet, ja mitä nyt muuta työt ja asiakkaat vaatii.
En vielä itsekään tiedä miten tuo aika tarkemmin jakautuu, mutta käytäntö sen paljastaa. Työn laadusta ei tietenkään tingitä.
Tämä on itse asiassa ollut pitkään suunnitelmissa, ja vuosia olen firman sisällä asiasta puhunut. Lopulta on kuitenkin aina huolestuttanut onnistuuko hommat yhtä hyvin etänä, ja tuleeko mahdollisesti jotain ongelmia - minulle on tietysti tärkeää, että tämä on hyvä ratkaisu sekä minulle että Inderesille.
Jos koronapandemiasta nyt jotain positiivista voi löytää, niin se todisti etätöiden toimivan hyvin ja tehokkaasti. Siitä tuli sitten rohkeutta tehdä päätös muutosta keväällä. Moni asia loksahteli sitten mukavasti paikoilleen, kun päätös oli tehty.
Mikä sitten Sotkamossa vetoaa? Tietysti olen täältä kotoisin ja täällä kesälomia viettänyt käytännössä joka vuosi, joten täältä löytyy edelleen perhettä ja kavereita. Kaunis luonto, mahtavat harrastusmahdollisuudet, tilaa sekä fyysisesti että henkisesti - täällä on ihmisen hyvä olla. Pesäpallo kesällä ja Vuokatin rinteet talvella on sellaisia, mitä ei Helsingistä varsinaisesti löydy. Yleisesti elämän “kellotaajuus” on pikkuisen alhaisempi mitä Helsingissä, mikä voi toki vain olla oman pään sisällä. Vähän rennompaa menoa, vaikka tosissaan tehdäänkin 
Ainoa mikä Sotkamosta on selvästi puuttunut on uramahdollisuudet tällä alalla. Nythän se puoli on hoidettu 
Olen kyllä viihtynyt erinomaisesti myös Helsingissä - ja monessa muussakin paikassa, missä olen vuosien varrella asunut. Minulla onkin erinomainen tilanne, kun saan olla myös Helsingissä pidempiä jaksoja ja nauttia sen vahvuuksista. Jospa erilaiset tapahtumat, keikat ja kulttuuri heräävät henkiin koronan hellittäessä. Kavereita on tietysti sielläkin ja Inderesin toimistollakin viihdyn mainiosti.
Yleisesti onkin minusta turha tehdä vastakkainasettelua erilaisten paikkojen välille. Riippuu aina täysin siitä, mitä kukin sitten arvostaa. Itselleni uskon Sotkamo/Helsinki -kombon toimivan mainiosti, mutta kohtapa sekin selviää
Pakko vielä todeta, että tuo sinunkin linkittämä juttu nyt oli aikamoinen tapahtumaketju.
Avulias automyyjä kysyi voisinko vastata muutamaan toimittajan kysymykseen sähköautoista liittyen tuoreisiin EU:n ilmastolinjauksiin. Kieltäydyin kauniisti, kun sanoin etten nyt ehdi odotella, mutta toimittaja tulikin juuri silloin takavasemmalta. Eipä siinä enää viitsinyt kieltäytyä.
Vastailin sitten muutamaan kysymykseen avoimella tyylilläni, kohta otettiinkin kuva ja lopputulos oli näköjään tuollainen henkilöjuttu, kun alunperin oletin olevani yksi monista jossain laajemmassa kokonaisuudessa. En tosiaan kuitenkaan ole mikään sähköautoasiantuntija, enkä nyt edelleenkään tiedä mitä olen ostamassa 
Noh, eipä tuossa sinänsä mitään pahaa, ite vaan tykkään yleensä vetää matalalla profiililla 
Minään analyytikkona tai inderesiläisenä noista kukaan ei tietenkään minua tiennyt, mutta kai jonkinlaisen tarinan saa sitten paluumuuttajastakin.
143 tykkäystä
Itse kun on asumut suomessa 5 kaupungissa ympäri suomea mutta saanut kasvaa Kuopiossa kriittiset ikävuodet ja vähän päälle, niin onhan tämä ihan eri hyvä paikka lapsiperheille.
En itse enää näkisi itseäni täällä asuvan, nyt vain sukuloimassa. Mukava kaupunki silti.
Henk.koht vain tarvitsen sitä pulssia joka Helsingissä sykkii, sen takia varmaan lomamatkatkin suuntautuu Tokioon tai Singaporeen. Kesäisenä iltana kun kävelee bulevardia pitkin omaan kotiin, niin sitä tunnetta ei voita mikään. Silti pitkän vuosikymmenniä pitkän maakunta historiani takia on pakko sanoa ETTEI helsinki ole lapselle hyvä paikka kasvaa, ja kasvattamalla lapsen vain kehä3 sisällä tekee hänelle todella ison karhunpalveluksen. Vähintään 1v maakuntailua alle 18v iässä pitäisi lukea laissa.
12 tykkäystä
Hyvää pohdintaa vuodelta 2019
Poimintoja:
-Sijoittajapsykologiassa puhutaan tuttuusharhasta. Kun yhtiö tuntuu tutulta, kontrollin tunne vahvistuu, ja se johtaa riskien aliarviointiin sijoituspäätöstä tehdessä. Mitä tutumpi yhtiö tai brändi, sitä taipuvaisempi sijoittaja on aliarvioimaan riskejä ja sitä helpommin hän uskoo kykenevänsä ennustamaan kurssikehitystä.
-Yksi tyypillisimmistä yksityissijoittajien ajatusvirheistä on tappiokammo. Häviävistä sijoituksista pidetään kiinni liian kauan, koska ihmisen on vaikea hyväksyä tappiota. Se viestii virheestä, mikä puolestaan on uhka omalle egolle. Tappiot ovat tutkitusti ihmisille kaksi kertaa niin kivuliaita kuin voitot ovat miellyttäviä. Sijoittajat pitävät liian kauan kiinni häviävistä sijoituksistaan ja toivovat niiden kääntyvän voitolle.
Pahimmassa tapauksessa pelimerkkejä lyödään lisää samaan vetoon ostamalla lisää samoja laskusuunnassa olevia osakkeita keskihinnan alentamiseksi, vaikka yhtiön tilanteessa olisi tapahtunut pysyvä muutos heikompaan.
-”Sijoittajapsykologian ensimmäinen toteamus on, että sijoituspäätöksissä kannattaa sulkea tunteet pois päätöksenteosta”,
14 tykkäystä
Mutta lihapiirakka pitää ottaa Irene Partaselta!
Itellä on ehkä tuo jotenkin käänteisenä… klassinen suomalainen voittamisen pelko. “Tuttuus” tuo sen, että ei ehkä usko juuri tämän pystyvän 10- tai 100-bäggeröimään ja sitten haetaan niitä voittavia hevosia jostain muualta, tuntemattomasta.
Itellä ehkä paras esimerkki Harvia, jota onnistunut välttelemään hämmentävyyksiin asti, vaikka koko ajan ollut halu ja tarkoitus ostaa ja lisäillä, aina, jos jostain jotain saisi raavittua. Mutta kun palkasta ei pysty säästämään ja kaikki, mitä voi johonkin laittaa, on irroitettava jostain muusta, niin tulee semmoinen olo, että tasaisen varman suorittajan sijaan pitäisi etsiä jotain, joka 100-bäggeröi ensi viikolla ja nämä varmimmat, upeat nousijat lopulta jäävät hankkimatta, vaikka koko ajan “tarkoitus kyllä oli”… 
Edit. itellä siis jotenkin niin *tun kiire vaihtaa hevosta, ettei minkään kanssa ehdi päästä voitoille.
4 tykkäystä
Puijon torni ainakin ehdoton ja Puijon alue muutenkin on hienoa seutua. Kallavedelle lähtee puolentunnin-tunnin välein risteilyjä, kestävät 1-2h. Ne ovat oikein mukavia. Torille syömään Partasen lihiksiä/kalakukkoja, keskustassa kannattaa myös pyöriä, ja siellä Väinölänniemellä & sataman alueella. Keskustassa myös museoita jos ne kiinnostaa, en tosin nyt korona-aikana tiedä miten ovat auki.
Hyviä ruokapaikkoja tulee keskustasta ainakin mieleen; taikuri, konttiravintola, ehta, sorrento, musta lammas.
Jos shoppailla tykkää, niin kauppakeskus Matkuksesta löytyy kaikenlaista. Keskustasta myös jotain.
5 tykkäystä
Kuopion satamasta pääsee aika huokealla hinnalla vesotasolentokoneen kyytiin! Se olisi varmasti mieluisa kokemus.
Museossa on mammutti (haisee pahalle).
2 tykkäystä
Juuri pari päivää sitten tuli lomailtua Kuopiossa kotimaan koertueella ja vinkkeinä voisi heittää Puijon Tornin, Kallaveden risteilyn ja Sampon muikkuravintolan. Lisäksi pari viikkoa sitten Kuopioon oli tullut sähköpotkulaudat vuokrattavaksi Bird nimiseltä firmalta. Näiden kanssa pääsee hyvin huristelemaan ympäriinsä. Tarjoavat ilmaista ajoaikaa 5€ kun lähettää appin sisällä koodin toiselle ja kun tämä käyttää sen, niin saa itsekin 5€ ajoaikaa (20 min). Eli nitä kun lähettelee ristiin porukalla, niin saa ajaa ilmaiseksi pidempäänkin 
569SJA koodilla saa ainakin yhden 5€
6 tykkäystä
Onko foorumilla paljonkin kuopiolaisia? Olisi voinut olla joskus hauska tavata vaikka jossain ravintolassa tms sijoitusasioista keskustellen 
7 tykkäystä
Kyllähän tuo passaisi 
2 tykkäystä
Ei todellakaan, vaan Hanna Partaselta! Heh makuasioita tosin, maku paljon parempi Hannan piirakassa, Irenellä piirakassa enemmän täytettä…
2 tykkäystä
Hannan piirakka maistuu täälläkin paremmin 
1 tykkäys
Laitellaanpa sunnuntain kunniaks vähän kyselyä ilmoille. Eli kuinka suuri osa nettovarallisuudestasi on sijoitettuna joko suoriin osakkeisiin, osakerahastoihin tai osakkeisiin sijoittaviin ETF:iin?
- 0-10%
- 11-20%
- 21-30%
- 31-40%
- 41-50%
- 51-60%
- 61-70%
- 71-80%
- 81-90%
- 91-100%
0 voters
2 tykkäystä
Riippuu ihan siitä, mitä kysymyksenasettelija tällä kertaa sattuu tarkoittamaan nettovarallisuudella.
Oma vastaus on pikkuisen alle kolmannes, riippuen miten esim. vuoden vanha auto arvotetaan. En kyllä jaksa nyt laskea onko se 30 vai 31 prosenttia joten jätänpä vastaamatta ettei mene väärin.
Koska suurin osa nettovarallisuudesta on seinissä ja muussa elämää mahdollistavassa infrassa, en oikein ymmärrä miten voisin osuutta radikaalisti nykyisestään nostaa, varsinkin kun tämä infra on vielä yhteisomistuksessa puolisoni kanssa.
Sijoitusten osuus likvideistä varoista olisi varmaan kuvaavampi kyselyn aihe. Omalla kohdallani tuo prosentti olisi n.75%.
1 tykkäys
Ei pidä myöskään unohtaa vipua.