Tämä ei koske vaan Oksaharjua, mutta katsoisin itse paljon jonkun henkilön menestys markkinalla (mistä rahapotti salkussa tai %-tuotot lienevät selkein merkki) on tullut jatkuvista onnistumisista vai yhdestä/muutamasta onnistumisesta.
Käsittääkseni tässä tapauksessa on vedetty isolla vivulla Sampoon ja Nordeaan finanssikriisin synkillä hetkillä ja muutamia vuosia sen jälkeen, mikä on ollut erinomainen mutta riskinen veto (mistä lie saanut moista vipua…).
Sen jälkeen ollut mörnimistä. Taitoa vai tuuria?
Oksaharjun panostusta sijoittamistietoisuuden levittämiseen yms. en kyseenalaista. Suomessa vain jaellaan guru-viittoja herkästi, mitä mietin.
Toki tätä näkee muuallakin: sijoitusmediassa globaalisti kaivellaan samat karhut yms. naftaliineista jos he osuvat kerran urallaan oikein. 
Se lienee vain tämän lajin henki: kerta riittää ja maine on ikuinen.
Vrt. Buffett, Soros, Druckenmiller yms. joiden ylituotto ja menestys on lukuisista vastoinkäymisistä huolimatta systemaattista ja vuosikymmenestä toiseen toistettavaa. Kaiken kukkuraksi he tuntuvat uusivan nahkansa tämän tästä vaikka ikää on jo varsinkin kahdella heistä melkoisesti.