Inderesin kahvihuone (Osa 3)

Olisipa joku Laupias Oikoluku Samarialainen korjaamassa kirjoitusvirheeni. Foorumia ehdin vain kännykällä käyttämään ja tämä on ainoa paikka missä suomeksi kirjoitusta edes ”joutuu” tekemään.

5 tykkäystä

@Verneri_Pulkkinen
Satuin törmäämään pariin, mahdollisesti kiinnostavaan aiheeseen ”vernerin varttiin”.
Painamme euroalueella negatiivisellä reaalikorolla.
Ja monia sijoittajia pelottaa jo pienikin koronnousu.

Eilen tuli käytyä ”historian havinaa”. erään pankkialan ihmisen kanssa, tuloksena mm:

Ja soroksen valuuttamanipulaatio tapaus. Ja sitä seuranneet lyhyt aikaiset koronnostot
Mahtaisi mennä monella osakesijoittajallakin nuo kuuluisat aamukahvit väärään kurkkuun jos vastaava tapahtuisi tänään.

Toki tilanteet aivan eri mutta… :grin:

7 tykkäystä

Tämä ollut omana pelkona myös kauan, siksi kaikki lainat neuvoteltu korkokatolla/kiinteällä korolla. Se ero ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri onko laina 0,3% vai 1,3% korolla, varsinkaan kun summat ei ole kovinkaan suuria. Joku hinta mielenrauhalle pitää asettaa.

7 tykkäystä

Onkohan kahden tai useamman OST:n avaamisesta määrätty “päiväsakko” uusi suomenennätys rangaistuksen kovuudesta suhteessa rikkeen vähäpätöisyyteen?

26 tykkäystä

Arvo-osakkeiden aika koittaa taas – ”Sietävät pientä inflaatiota ja korkojen nousua”

Hyviäkin näkemyksiä muurin takana.

”Salkkuun vapaa-ajan osakkeita, pankkeja ja teleoperaattoreita”.
”Laadukkaiden vähittäispankkien osakkeita Pohjoismaista ja Benelux-maista. Niillä on vahvat taseet ja vahva pääoma-asema sekä hyvät osinkonäkymät”.

”Esimerkiksi kuparia ja kuparikaivoksia tarvitaan nyt maailman sähköistämiseen”.

6 tykkäystä

Teen mahdollisesti itsestäni pellen kun otan vahvasti kantaa :smiley: Nähdäkseni tuhkimobileissä kello on vähän vaille 12 yöllä.

Useimmat näkevät käsitteet spekuloiminen ja sijoittaminen mustavalkoisesti. Kaikki täytyy mahduttaa jompaankumpaan lokeroon. Yleensä kaikkien mielikuvissa itse ja lähimmät kaverit ovat sijoittajia kun taas tuttavapiiriin mahtuu jokunen spekuloijakin ehkä.

Ajattelen että pitäisi mieluummin nähdä skaala kuin lokerot.

Puhdas spekuloiminen on sitä että lyödään vetoa tulevista kurssiliikkeistä eikä kuvitella että tehdään mitään muuta.

Puhdas sijoittaminen on sitä että:

  • valitaan tiukalla seulalla kohteet joiden arvoa on ylipäätään mahdollista määrittää
  • maksetaan kohteesta selvästi vähemmän kuin se minkä arvoinen se on
  • siltä pohjalta pyritään menestymään riippumatta siitä millä aikataululla Mr. Market mahdollisesti huomaa kohteen arvon

Tokihan tuohon määrittelyyn liittyy paljon epämääräisyyttä. Miten arvo määritellään? Joka tapauksessa tulevat kurssiliikkeet ovat sijoittamisessa täysin sivuroolissa.

Noiden ääripäiden välille mahtuu hyvin laaja skaala.

Sanoisin että vaarallisinta on spekulointi jossa on sijoittamisen elementtejä, eli siirrytään skaalalla puhtaasta spekuloinnista jonkin verran sijoittamisen suuntaan.

Miksi tuo on vaarallisempaa kuin puhdas spekulointi? Siksi että puhdas spekuloija yleensä jollain tasolla ymmärtää että hänen toimintansa muistuttaa kasinoillan viettoa. Tällöin ehkä tiedostetaan että pysyviä tappioita voi tulla. Tämä taas helpottaa orientoitumista tappioiden rajaamiseen kun on sen aika.

Silloin kun harjoitetaan spekulointia jossa on sijoittamisen elementtejä, ei yleensä ymmärretä että kyseessä on spekulointi twistillä, eikä lopputulosten kirjo mainittavasti poikkea puhtaasta spekuloinnista.

Suomen vuoden 2021 pörssihuumassa hyvin pieni osa porukasta on ajatellut että tämä on kasino. Käytännössä kaikki ajattelevat olevansa enemmän tai vähemmän fundasijoittajia – useimmat enemmän eikä vähemmän.

Miten tältä pinnallisesti katsoen hyvinkin järkipohjalta on saatu aikaan näin eeppinen pörssikupla – varsinkin kun rajataan OMXH:sta tarkasteluun vuoden 2019 small cap -skene plus useimmat listautujat 2019 jälkeen?

Nähdäkseni tässä on ainutlaatuinen yhdistelmä tekijöitä:

  • osakesäästötilien lanseeraus
  • säästämisasteen raju nousu maaliskuusta 2020 alkaen
  • jatkuvasti odotukset ylittänyt suhdannekehitys huhtikuusta 2020 alkaen (esim. uusien korona-aaltojen negatiivinen vaikutus reaalitalouteen ja pörssiyhtiöihin yleisesti yliarvioitu massiivisesti)
  • OMXH-yhtiöiden bisnesten painottuminen tavaroihin palveluiden sijasta

Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä tekijöitä on aiheuttanut sen että firmojen myynti- ja varsinkin tulosnäkymät ovat loppukeväästä 2020 alkaen jatkuvasti ja väkevästi parantuneet.

Näkymien parantuminen tietysti aina rohkaisee ostajia aktivoitumaan ja myyjiä vetäytymään.

Mutta varsinkin marraskuusta 2020 alkaen Suomessa on kehittynyt poikkeuksellisen voimakas nousumarkkinapsykologia.

Näin se on mennyt:

  1. Firmojen näkymät paranevat.
  2. Ostajat innostuvat, myyjät vetäytyvät.
  3. Vahva kurssikehitys palkitsee aikaisemmat ostajat ja rankaisee myyjiä.
  4. Firmojen näkymät paranevat lisää.
  5. Toistetaan kohdat 2 ja 3.
  6. Firmojen näkymät paranevat lisää.
  7. Toistetaan taas 2 ja 3.

Miksi tämä kaikki on niin petollista?

Kaikki ajattelevat olevansa fundasijoittajia. Kun funda paranee, täytyy päästä kyytiin tulevaan menestystarinaan ja vaurastua firman mukana.

Koska lähtisin mukaan? Tietysti heti koska ensi viikolla joudun maksamaan enemmän.

Näin niin sanotulla fundasijoittajalla on valittuna kohde ja hinta. Hinta on se noteeraus jonka appi nyt näyttää.

Kun

  • funda ja näkymät ovat jatkuvasti väkevästi parantuneet
    ja
  • ostajilla on ollut jatkuva kannustin toimia heti
    ja
  • myyjillä on ollut kannustin lykätä myyntilaidalle tuloa
    ja
  • ostajat on jatkuvasti ruhtinaallisesti palkittu nopeudesta ja rangaistu viivyttelystä
    ja
  • myyjät on jatkuvasti ruhtinaallisesti palkittu passiivisuudesta (let your profits run) ja rangaistu hätäilystä

… tuloksena on Suomen pörssihistoriassa poikkeukselliset ylilyönnit siinä miten kurssikehitykset ovat liioitelleet sitä miten firmojen pitkän aikavälin fundanäkymä on kehittynyt.

Viimeiset pari kuukautta on kuitenkin menty vaakasuoraan.

Tämän seurauksena pörssinousun perusta on nopeasti rapautumassa.

Ilmeisesti suurin osa porukasta joka on mitenkään ollut rekryttävissä ostolaidalle oli kesään mennessä jo mukana.

Vaakalennon seurauksena potentiaalisten ostajien kokemus siitä että viivyttely on tuhoisaa himmenee viikko viikolta. Vaakalennon seurauksena potentiaalisten myyjien kokemus siitä että hätäily on tuhoisaa haalenee viikko viikolta.

*** varoitus, seuraava sisältää makroarvailua ***

Jos sattuisi käymään niin että eniten raketoineiden firmojen näkymät alkavat loppuvuonna heikentyä, seurauksena on kurssiromahduksia. Ei siis kurssilaskuja vaan romahduksia.

Porukka alkaa laajalti lähestyä tilannetta niin että näistä lapuista saa hintoja joita kaksi vuotta sitten ei ikimaailmassa voinut kuvitella.

Jos:

  • subjektiivinen kokemus tulevan kurssinousun vääjämättömyydestä katoaa kokonaan
    ja
  • valuaatiot ovat pilvissä
    ja
  • näkymät ovat rapautumassa
    ja
  • on mahdollista lukita valtavia voittoja toimimalla viipymättä

… jonain päivänä myyntilaidalle tulee tunkua turhankin paljon.

Ostajilla ei ole hinkua ottaa varmalta näyttäviä tappioita ostamalla osakkeita jotka:

  • eivät näytä olevan nousussa
  • ovat kalliita
    ja
  • joiden takana olevien bisnesten näkymät ovat heikkemässä

Hyvin poikkeuksellinen osakkeiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino marraskuusta 2020 heinäkuuhun 2021 aiheuttaa vielä paljon dramaattisempia epätasapainotiloja osto- ja myyntilaitojen välillä kun seitsemän kuukauden kehityksen vastavaikutus puristuu alaspäin mentäessä paljon lyhyempiin periodeihin.

An investment operation is one which, upon thorough analysis promises safety of principal and an adequate return. Operations not meeting these requirements are speculative. The distinction between investment and speculation in common stocks has always been a useful one and its disappearance is a cause for concern. In most periods the investor must recognize the existence of a speculative factor in his common stock holdings. It is his task to keep this component within minor limits, and to be prepared financially and psychologically for adverse results that may be of short or long duration.

There is intelligent speculation as there is intelligent investing. But there are many ways in which speculation may be unintelligent. Of these the foremost are: (1) speculating when you think you are investing; (2) speculating seriously instead of as a pastime, when you lack proper knowledge and skill for it; and (3) risking more money in speculation than you can afford to lose.

-Benjamin Graham

64 tykkäystä

Kappas, lueskelin verokorttia, en ollut aikaisemmin tajunnut osinkojen vaikuttavan YLE-verotettuun summaan. Oikein sydäntä lämmittää kun jo verotetusta osingoista joutuu maksamaan vielä YLE-veroa.

// Ah kappas, maksimimäärä sentään asetettu 163 euroon. Eivät pääseet täysin yllättämään.

7 tykkäystä

Hyvää pohdintaa. Kun aamun talouslehdet selasi läpi, niin nyt on hyvä aika ostaa pankkeja, lentoyhtiöitä sekä samaan aikaan arvosijoittaminen tekee kuulemma paluun.

Sitten kuitenkin 15 000 miljardia on kiinni joukkovelkkakirjoissa, jotka tuottavat suoraan tappiota. Pysyykö se raha tuolla vai todetaanko jossain vaiheessa että ehkä se pörssi ei olekaan niin kallis?

4 tykkäystä

Tuo “hyvä aika” on suhteellista. Markkina on tainnut todeta aivan saman. 3-6kk sitten.
mm. Nordean arvostus on kivunnut tuolta. 5-6€ “Mörninnästä” jossa se pyöri paikoin jo ennen koronakrisiiä. Toki taustalla on “onnistunut” käänne tarina mutta…

8 tykkäystä

Tuo on hyvä muistaa, mitä voisi käydä jos rahoitusjärjestelmä menisi täysin solmuun :wink: Eikä keskuspankit olisikaan sillä tuulella, että sijoittajat pitää pelastaa vaan prioriteetit olisi muualla.

12 tykkäystä

Tässä voisi kysyä, että onko finanssijärjestelmä jo solmussa?
Pankeilta on kadonnut minkäänlainen itsekunnioitus olla menemättä keskuspankin kukkarolle.

EKP on käytännössä pakotettu jatkamaan TRTLO lainojaan pitäkseen etelä ja keskieuroopan pankit pinnalla. Lainaa saa TRTLO ohjelmalla -0.5% korolla, tämä korko laskee -1%, jos pankki voi osoittaa että otettu laina on kasvattanut lainan antoa.

“Nordea has borrowed EUR 12bn under the TLTRO III
programme.
The negative interest expense amounted to EUR 28m in the
second quarter”

“OP Yrityspankki osallistui maaliskuussa TLTRO III:n
seitsemänteen operaatioon 5,0 miljardilla eurolla ja
kesäkuussa kahdeksanteen operaatioon 3,0 miljardilla eurolla.
OP Yrityspankilla oli kesäkuun lopussa TLTRO III -rahoitusta
yhteensä 16,0 miljardia euroa.”

Ja eiköhän tuolle TRTLO:lle jatkoa tule :wink:
Lähteinä lainauksille H1 rapsat.

Tässähän alkaa vähitellen olla Nordean osakkeen omistajillekkin kyseessä jo isot summat.
Vuositasolla kyseessä on yli 100m€! negatiisesta korosta syntyvää “tulosta” ( ~0.03€ EPS)

Ray Dalio antoi mielesti hyvän lainauksen kyseiseen QE:hen ja lainoittamiseen liittyen, joka meni näin vapaalta kädeltä suunnilleen näin: “QE is like a stimulative for an addict, to keep them going for a short time, crash after is even worse”
Noh teurastin kyseisen lainauksen, alkuperäinen löytyy alta.
(Money, Monetary Policy, and Bitcoin | Ray Dalio at Consensus 2021 - YouTube)

15 tykkäystä

Kiva! Pankkien kannattaa tarjota lainaa jopa miinuskorolla, koska jäävät sittenkin voitolle. Laittakaapa Juurikin tilille yksi miljardi -0,1% korolla, kiitos.

Huolestuttavaa tässä kovin informatiivisessa viestissä on, että siinä mainittiin vain OP ja Nordea. Näiden lisäksi EKP:n (tai mikä se EKP:n asiasta päättävä elin nyt olikaan) suorassa valvonnassa on vain Kuntarahoitus.

Entäs muut pankit, jotka ovat Finanssivalvonnan valvottavia? Jääkö ne ulos tästä lahjarahoituksesta? Pitäisikö kansallisesti tarjota sama etu myös muille pankeille, ettei kilpailu vääristy?

5 tykkäystä

Ei jää. Muut suomalaiset pankit ovat ottaneet myös lainoja. Satoja miljoonia euroja.
(OmaSp,POP)
Väitän että dansken tapauksessa miljardeja.
En ole näitä kaikkia tosin itse tarkistanut… mutta 2nd hand tietoa.

OP ja Nordea tulivat esiin vain suurimpina.
Lainaa saa! Kunhan on esittää EKP vaatimat takuut!

2 tykkäystä

Tämä ei ole todellakaan mikään kannanotto osinkojen maksamiseen ja vielä vähemmän Sampoon, mutta ihan mielenkiintoinen graafi. Halusin napata vielä @Mirko_Sampo_IR :n kuvaan.

Sivuan hieman aihetta. Vertailuindeksinä mielestäni omalle salkulle pitää käyttää tuottoindeksiä, joka ottaa huomioon osakkeiden arvonnousun ja myös yhtiöiden jakamat osingot. Esimerkkinä tällaisesta on: image.

27 tykkäystä

Kylläpäs on hiljaista. Markkinoilla ei oikein tapahdu mitään, mutta täällä jopa vielä vähemmän :ear:

Sijoittajat pidättävät hengitystään inflaatiolukuihin asti. Varokaa, ettei taju lähde!

8 tykkäystä

Hyh. Kauheata yleistystä

edit. toivottavasti nyt mennään vaakatasoa mahdollisimman pitkään. Pitää maksella ensin viime vuoden mätkyt, hieman tämän vuoden myyntivoitoista veroa (tai no ainahan niitä myyntitappioita voisi ottaa joten laskua vaan :yum:) ja sitten vielä perintöveroa päälle. Kyllä nyt valtionvarainministeriössä hykerrellään!

1 tykkäys

Salkussa näkyy jotain outoa väriä jota ei hetkeen ole näkynyt, mutta oletan että inflaatioluvut korjaavat tämän virheen…

11 tykkäystä

Veikkaan, että kohta luisutaan reipasta vauhtia alamäkeen.

1 tykkäys

Jatkan kahvihuoneessa kun menee ohi ketjun aiheen, mutta usein Blumman terminaalissa näkee miten uutisotsikko muuttuu pörssin värin mukaan mutta uutisessa spekuloitu syy ei muutu.

14 tykkäystä