Kertoo kyllä erittäin terveestä yritys(ja keskustelu)kulttuurista, että voidaan avoimesti puhua omasta näkemyksestä firman outputin rinnalla ja rakentavasti tarkastella kumpaakin.
Analyysitalon kohdalla se on kunnioitettavaa. Se että se onnistutaan tekemään sosiaalisen median keskustelupalstalla järkevästi kertoo koko foorumin tasosta jotain huikeaa. 
Vau miten viitsit tähän yksittäiseen vastaukseen panostaa, kiitos!! 
Pisteluku ei tietenkään kerro mistään mitään. Pointtina oli se että kun markkina nousee nopeasti ja paljon, se windfall-voitto jonka joku voi siitä liikkeestä realisoida itselleen, on poissa jonkun muun tulevista tuotoista.
USA:ssa jos olisi kristallipallosta nähnyt seuraavien 50 vuoden osingot
… ja diskontannut ne 10 % korolla …
markkinan fair value muuttui ihan uskomattoman, käsittämättömän, vähän. Kurssien eeppinen romahdus johtui lähes täysin tuottovaatimuksen noususta. Omaisuuden suoja säilyi ja reaalipääomakanta ei hävinnyt mihinkään.
Markkinan fair value muuttuu äkkiä paljon jos:
Ymmärrän nämä pointit erittäin hyvin. Tarkoitus ei ollut olla epäreilu sinua ja analyytikkotiimiä kohtaan.
Tähän vain aika antaa perspektiiviä. Oma mielestäni perustellun konservatiivinen oletukseni on se että Suomessa pääkonttoriaan pitävillä firmoilla, vuosikymmenien tähtäimellä, kollektiivinen kassavirtanäkymä hyvin lähellä samaa kuin kaksi vuotta sitten. Muutokset markkinan tasolla ovat tapahtuneet siinä että pörssiyhtiöitä on enemmän, sijoittajien innostus on suurempaa ja tuottovaatimukset alemmat.
Todella mielenkiintoisia graafeja, kiitos! Olen käyttänyt esimerkkinä eteenpäin katsovan p/e:n vaarallisuudesta loppuvuotta 2009 ja alkuvuotta 2010. Silloin jotkut huutelivat kuplaa kun eteenpäin katsova p/e oli kohollaan. Hyvä vai huono ostopaikka vs. periodi 1998–2021 keskimäärin?
Tulosodotukset ovat nyt hurjalla tasolla. Mielestäni sulla on postauksessasi tosi hyvää monipuolista pohdintaa aiheesta.
Tästä olemme samaa mieltä että OMXH on aliarvostettu vs. USA:n osakemarkkinat. Itse sanoisin että valitettavan niukalla marginaalilla aliarvostettu. Joka tapauksessa pitkän aikavälin tuotto-odotus on korkeampi Helsingissä kuin USA:ssa.
Mielestäni sinulla on loistava yhdistelmä itseluottamusta, lahjakkuutta ja nöyryyttä. Teet hienon sijoitusuran jos vaan kipinä riittää
Koska leimaudun permabeariksi, en pysty enää vastustamaan kiusausta:
## Tarjoan mielipidekirjoitusta otsikolla “Suomalaiset pörssiosakkeet historiallisen halpoja”
Postilaatikko
L??? ??? ma 30. maalisk. 2020 15.04||
*
|
| — | — | — |
|-> hs.mielipide
|
Hei!
Tarjoan alla sitaateissa olevaa kirjoitusta mielipidepalstallenne. Minulla on kaksi toivetta:
- jos päätätte julkaista kirjoituksen, toivon tähän sähköpostiosoitteeseeni tietoa siitä, minkä päivän lehdessä se julkaistaan
tai
- jos päätätte jättää julkaisematta, toivon tietoa vastaavasti siitä
ystävällisin terveisin,
L?? ???
"Suomalaiset pörssiosakkeet historiallisen halpoja
Osakekurssit ovat pohjamudissa nimenomaan suhteutettuna nykyiseen ja lähivuosien korkotasoon. Koronakriisin jälkihoidossa riskittömät korot pysyvät lähivuodet nollassa.
Pörssiosake ei ole arpalippu, vaan sen käypä arvo on kaikkien tulevaisuuden osakekohtaisten osinkojen nykyarvo. Tämän vuoden huonoilla tuloksilla ja joissain tapauksissa vaatimattomilla osingoilla ei nykyisessä nollakorkoympäristössä ole osakkeiden käypään nykyarvoon käytännössä mitään merkitystä. Osinkojen osalta katse täytyy suunnata pidemmälle. Monien laatuyhtiöiden osinkotuotot laskettuna tämän päivän kurssilla ja parin tai kolmen kolmen vuoden päästä maksettavalla osingolla on 8–10 %.
Tämän ja mahdollisesti ensi vuoden kehnojen tulosten ja osinkojen sijaan on syytä katsoa yhtiöiden rahoitusasemaa. Jos yhtiön tase ei kestä rajua taantumaa, sen täytyy ehkä hakea uutta karmean kallista rahoitusta ulkopuolelta. Tällöin hyöty koronan jälkeisestä suhdanteiden elpymisestä valuu näiden uusien ostajien tai rahoittajien taskuun nykyisten omistajien sijasta.
Mutta eikö ole hölmöä ja ennenaikaista miettiä kolmen vuoden päässä odottavia osinkoja kun koronaepidemia on selvästikin kymmenissä maissa huhtikuussa räjähtämässä aivan uuteen mittaluokkaan?
Ei ole. Kurssiromahdus ei ole mitään muuta kuin sitä, että sijoittajien tuottovaatimus riskisille sijoituksille verrattuna riskittömiin sijoituksiin liikahtaa ylöspäin terävästi ja rajusti. Tätä kutsutaan riskipreemioiden kasvuksi. Tämän maaliskuun pörssiromahdus on kuin oppikirjasta. Tällaiset rajuimmat romahdukset nähdään kun mahdollisimman uudenlainen, vieras ja pelottava tapahtuma iskee keskelle nousueuforiaa.
Riskipreemiot eivät ole koskaan suurimmillaan silloin kun kulloinenkin kriisi on pahimmillaan. Riskipreemiot ovat suurimmillaan silloin, kun epävarmuus akuutin negatiivisen kehityskulun mittasuhteista ja taloudellisista seurauksista on pahimmillaan. Nyt tämä epävarmuus on erittäin suurta. Paheneeko muiden sijoittajien pelko vielä nykyisestä? Ehkä pahenee, ehkä ei. Tällaisen turhanpäiväisen arvailun varaan ei kannata omaa sijoitustoimintaansa jättää.
Kun koronakriisiä maalaillaan kaikkien aikojen uhkaksi maailmantaloudelle, se kertoo vakavasta historiatajun vajeesta.
Syksystä 2008 maaliskuun alkupäiviin 2009 oli aivan realistinen uhka siitä, että maailman finanssijärjestelmä olisi romahtanut. Se oli valtavasti isompi vaara kuin koronan aiheuttama uhka maailmantaloudelle. Nyt pankit ovat maailmalla ratkaisevasti paremmassa kunnossa kuin vuonna 2008. Pankeilla on vahva intressi tukea juuri nyt tilapäisissä koronaongelmissa olevia mutta normaalioloissa terveitä yritysasiakkaitaan. Valtioilla ja keskuspankeilla on vähintään yhtä voimakas intressi auttaa pankkeja niiden tärkeässä tehtävässä. Useimmissa länsimaissa valtioiden rajut tämän vuoden alijäämät eivät ole millään lailla akuutti ongelma. Sijoittajien into lainata valtioille nollakoroilla ei osoita mitään vähenemisen merkkejä. Ja keskuspankit voivat painaa rahaa railakkaasti.
Mitä reaalitalouteen tulee, vertailukohtaa siitä, mikä on ihan oikea katastrofi, voi hakea vaikkapa Saksasta vuodelta 1945. Saksa menetti sodassa miljoonittain kaikkein parasta työvoimaansa sekä suuren osan asunnoista, tuotantokapasiteetista ja infrastruktuurista. Silti Länsi-Saksa oli taloudellisesti täysin jaloillaan jo 1950-luvun alkuvuosiin mennessä.
Nyt koronakriisissä ei menetetä työvoimaa käytännössä ollenkaan. Ei ole pommitusvahinkoja. Koronakriisi on inhimillisesti kauhea mutta reaalitalouden kannalta pientä siihen verrattuna millaisista kriiseistä valtiot ovat selvinneet aikaisemmin ja palanneet kriisiä edeltäville kehitysurille.
Nyt kun kansainväliset suursijoittajat myyvät, suomalaisten piensijoittajien on aika ostaa ja luoda tulevaisuuden turvaansa viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päähän.
Kukaan ei tiedä onko pohjat koettu jo, vai laskeeko Helsingin pörssi vielä 30 % lisää. Niillä jotka odottelevat muhkean käteiskassan päällä “lopullista paniikkimyyntiä”, tyytyväisyys ja luottamus itseen kasvaa sitä mukaa kun kurssit jatkavat putoamistaan. Ja sitten kun ne pohjat saavutetaan, hyvin harva onnistuu niiltä ostamaan."
Ei viruksia. www.avast.com
|### L?? ??? <|ma 30. maalisk. 2020 15.17||
|
| — | — | — |
|-> hs.mielipide
|
Tarkennus kappaleeseen kolme:
Tällöin hyöty koronan jälkeisestä suhdanteiden elpymisestä valuu rahoittajien tai osakeannissa mukaan tulevien uusien omistajien [ei ostajien] taskuun nykyisten omistajien sijasta.
Ei viruksia. www.avast.com
|### HS Mielipide mielipide@hs.fi|ti 31. maalisk. 2020 9.07||
|
| — | — | — |
|-> minä
|
Hei,
kiitos kirjoituksesta. Erittäin runsaan muun kirjoitustarjonnan takia joudun kuitenkin ilmoittamaan, ettei meillä ole mahdollisuutta julkaista sitä mielipidesivulla.
Ystävällisin terveisin
Markku ???
HS Mielipidetoimitus
Hyvää sunnuntaita! Tänään on joulukuun viides päivä.
Tässä yhteisössä on monenlaisia erilaisia yhteisönrakentajia - kaikkia tarvitaan. Kiitos ja kivaa päivää kaikille!
Aivan loistavaa. Voiko elämässä olla parempaa kuin käyttää tunti tai kaksi vapaailtana tällaisten asioiden pähkäilyyn. Monilla, mm. itselläni näistä huolimatta avioliitto ei ole päättynyt ja lapsetkaan vuosienkaan jälkeen eivät ole kauhean nyreissään.
Edit: Luettuani uudestaan @Juha_Kinnunen kirjoittaman hengentuotteen, muutan arviotani tunnin-kahden käyttämisestä viidestä kahdeksaan tuntiin.
Vuosi sitten pohdimme täällä yhdessä vuotta 2021, toinen toistaan kertoi, että 2020 oli erikoinen ja 2021 riittää jos pysytään ±0 tai mennään pienellä miinuksella. Vuosi osoitti täysin toisin pääasiallisesti ilman hypeimpiä hypejä. Muistelen, (voin muistaa väärin) että myös @Verneri_Pulkkinen pohti josko tämä vuosi mentäisi vaakana. Olin itse samoilla ajatuksilla.
Vuosi tästä eli tähän päivään, varmaankin valtaosa, ellei miltei jokainen tällä foorumilla yli vuoden mukana olleista, on taas tehnyt entistä huimemman vuoden. Tammi/Helmikuun lopulla tuntui, että nyt se alkaa. Muistan katsoneeni ilvesmetsällä salkkua ja huomasin kuinka mentiin päivädipissä viisinumeroista eurolukua punaisella. Ilves saatiin, tunnukseni piilotin ja avasin salkun varovasti Huhtikuussa uudelleen. Se vihersi kauniisti kuin kevätlaidun. Karhujakin metsästettiin siihen malliin, että olimme härkiä syksyllä 
ps. @Telemaster 
Tämän syksyn dipissä pyrin samaan, vain ostoissa oli pakko katsoa saldo. Muuten koitan olla kirjautumatta salkkuun, vaikka Norndetistä päivittäin kursseja seuraan. Toistaiseksi elämäni kallein vahinko olisi ollut myydä talvella, keväällä, kesällä. Mielenkiinnolla kohti vuotta 2022, vaikka sijoitushorisontti on oletettavasti 20-30 vuotta. Olisi myöskin vaikea myydä kaikki Qt, Remedy tai Revenio pois vain sen takia, että sen hinta näyttää nyt kalliilta, sillä hetkellä voi tulla se ostotarjous, joka voisi olla koko vuoden pelastaja miinusvuotena indekseissä. Tiedän myös sen, että kun paska osuu tuulettimeen, niin silloin hätä on itselläkin 
Helppo on huudella puolesta ja vastaan myyntiä tai holdaamista koko salkun osalta, verotus pitää huolen kyllä siitä etten myy ennen ±0 tilannetta yhtään mitään.
Muistutellaan kertaalleen täällä vielä 
https://oma.pelastusarmeija.fi/joulupata-2021/12-5318
Enää reilu 5 000 € matkaa tavoitteeseen. Jouluiloa-ketjusta löytyy muutkin lahjoituslinkit.
Laitoin itsekin hieman lisää pottiin. Käykäähän muutkin laittamassa toinen kierros tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. 
Ai että, tää tulee käyttöön 
Log-asteikolla tuollaisia johtopäätöksiä pystyy edes tekemään. Lineaarisella skaalalla pitkillä aikasarjoilla ainoa vaikutelma on, että kaikki osakkeet on aina kuplassa.
Valuaatiosta (Menee ehkä tangentille, mutta oletan, ettet pistä pahaksesi 
):
P/S-kertoimen lisäksi pitää huomioida, että marginaalit ovat yli tuplautuneet IT-sektorilla 95-2021 ajanjaksolla. Toki voi argumentoida, että se on merkki epätervestä monopolistisen aseman hyväksikäytöstä, mikä ei ole väärin sanottu, mutta osittain kyse on muustakin. Ovathan lähes kaikki teknologiset innovaatiot lähtöisin USA:sta eli marginaaleissa on mukana myös ihan tervettä globaalia kilpailuetua.
IT ei saanut SP500-indeksissä ollenkaan valuaatiopreemiota (PE) finanssikriisin jälkeen lähes kymmeneen vuotaan, vaikka sen tulokset ja liikevaihdot kasvoivat selkeästi muuta indeksiä todella paljon nopeammin. Nyt valuaatio on muutaman viimeisen vuoden aikana revennyt siten, että FWD PE IT:lle on 27,8 ja muulle indeksille 19,7. IT on edelleen megatrendi ja se kasvaa huomattavasti muuta indeksiä nopeammin liikevaihdossa ja marginaalissa. Yksi vaihtoehto on myös, että teknologiayhtiöt on viimeinkin hinnoiteltu oikein suhteessa siihen miten distruptiivisia ja hyvät kasvunäkymät niillä on.
Mielestäni tämän pohjalta näyttää siltä, että kun kuplaa on, se on koko indeksissä tasaisesti. Reunoilla on kuplivampaa esim kryptot, EV, vety ym., mutta niitä ei ole näissä indekseissä ihan hirveästi.
Jouduin tosiaan tarkastelemaan S&P 500-sektoreita, koska Nasdaqista en oikein löytänyt edes sarjoja P/S-kertoimesta.
Sanattomat lailliset de facto -kartellit ovat nyt voimissaan – työntekijät ja asiakkaat lapasia jotka eivät osaa neuvotella? En ymmärrä enkä tiedä sektorista oikein mitään enkä yritä arvailla tulevaisuuden marginaaleja. Mutta konservatiivinen lähestymistapani aiheuttaa sen että en uskaltaisi luottaa siihen että pääoma näissä vetää työntekijöitä ja asiakkaita ikuisesti kölin ali.
Suomessa taitaa olla alan parhaiden osaajien osalta melkoinen palkkainflaatio käynnissä? Ei liity suoraan S&P 500 it-sektoriin mutta sivuhuomiona vain.
Mikä idea muuten Sifter Fundilla mainostaa rahastoaan Facebookissa suurelle yleisölle? Rahaston minimimerkintä on 100 tuhatta euroa ja kun miettii hajautusta niin käytännössä alle puolen miljoonan salkuille rahasto ei oikein sovi. (Tietty joku voi laittaa all in tuohon rahastoon mutta uskoisin, että harva niin tekee). Luulisi olevan melkoista haulikolla ampumista moinen markkinointi. 
IL: Puolustusvoimat esittää F-35-konetta Suomen uudeksi hävittäjäksi https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008454551.html
Siitä sitten spekuloimaan teollisen yhteistyön kumppaniyrityksiä… Hgin pörssistä ainakin Bittium ilmoittanut neuvotelleensa kaikkien kandidaattien kanssa.
Facebookissa voi rajata mainosten kohderyhmän aika tarkkaan ja ilmeisesti kuulut siihen.
Hmm. Totta joo, en ajatellut taaskaan ihan loppuun asti. Face varmasti “tietää” kiinnostuksestani sijoittamista kohtaan muttei tietysti tiedä salkkuni kokoa. Ehkä näitä mainoksia tarjotaan kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille sitten. Ylipäänsä Suomessa vaan on aika vähän yksityishenkilöitä, joilla on mahdollisuus / mielenkiintoa laittaa sata tonnia yhdellä kertaa yhteen rahastoon. Heidän löytämisensä mainonnalla ei ole ihan helppoa.
Vanhan vitsin mukaan Google tietää ensimmäisenä vaimosi olevan raskaana, siis ennen kuin vaimosi itse tietää.
Eiköhän Facebookkin ole hyvin tarkkaan sinut lokeroinut varallisuutesi ja sijoituskäyttäytymisesi perusteella. Linkki parin vuoden takaiseen juttuun, josta saa mittakaavaa massiivisesta tiedonkeruusta.
Ei tarvitse olla helppoa tai halpaa jos jokainen hankittu asikas tuottaa reilu tuhat euroa vuodessa minimissään.
Sorttasin juuri Nasdaq Helsinki Large Cap listan yhden vuoden tuottojen perusteella. Paras tuotto on tullut Outokummusta(-95%) ja huonoin Nesteestä(-27%) ja toisiksi huonoiten on tuottanut Kone(-17%). Kuka olisi uskonut että hankintahinnalla on väliä.
Pohdin tuossa, että Buffetilla ja Mungerilla on yksi, heidän valtavaa sijoitusmenestystäänkin suurempi “salaisuus”, miten ihmeessä 91- ja 97-vuotiaat ihmiset ovat noin hyvässä kunnossa, pystyvät yhä tekemään töitä ja järki kulkee? Yleensähän tuon ikäiset miehet ovat jo mullan alla tai ainakin ajatuksenjuoksu on jo merkittävästi hidastunut…
Tuon “salaisuuden” tahtoisin todellakin tietää, siinä olisi haavetta vanhuuden päiville, että pysyisi terävänä ja skarppina loppuun saakka ja että eläisi noin vanhaksi. (PS. Skarppina tarkoitan omaa tasoani, en ole lähellekään yhtä fiksu kuin kumpikaan näistä herroista )
Mukavaa pohdintaa tälläinen. Varmaan osasyy on se, että uskoisin herrojen ammatin olevan intohimo minkä tekeminen ei lähtökohtaisesti v*tuta päivästä toiseen niinkuin joillain toisilla voi olla. Tämä ei ole niin kuluttavaa mitä jotain vastentahtoisesti tekeminen.
Toinen osasyy voisi olla jo hankitut miljardit ennen kypsää 90 vuoden ikää joilla on ollut sitten mahdollista ostaa maailman parasta hoitoa, ruokavalioa, terveydentilan tarkkailua, lääkkeitä, vapautta jne.
Olisiko myös kyseinen ammatti sellainen missä pitää pähkäillä ja lukea tavallista enemmän, sekä pysyä ajan hermolla. Pitäisikö se myös pään skarppina.
Ja varmasti molemmilla vielä hyvät geenit 
-ei fyysisesti kuluttava työ
-mahdollisuus tehdä mitä haluaa ja koska haluaa (tuskin on ollut PAKKO nousta kellonaikaan x joka aamu vuosikymmeniin)
-ei ole koskaan jääty varsinaisesti eläkkeelle, vaan mieli pysyy virkeänä kun sitä päätään käyttää
Ruokavaliosta buffettia ei voi kehua:
-joka aamu aamupala mäkissä
-kokista viisi tölkkiä päivässä
Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia.- Adolf Arwidsson.
Hyvää Itsenäisyyspäivää
