Olen vähän samoilla linjoilla. Paljon näkee täällä ja muussa sijoittaja-somessa näkemyksiä, että markkinoilla on paljon karhuilua ja valtavaa pessimismiä. Ja tottahan toki on, että kurssit ovat monin paikoin niianneet ja paljon on otettu turskaakin salkkuihin viime aikoina.
Mutta mielestäni tunnelma on ehkä enemmänkin odottava. Tuntuu, että monet nousumarkkinan tunnusmerkit ovat edelleen voimassa: IPOja pukkaa, piensijoittajat ovat aktiivisia, iltapäivälehdissä on sijoittamisasiaa jne. Edelleen on paljon toivoa osakesijoittamista ja sen tuottoja kohtaan. Ehkä tunnelma on menossa pessimistisempään suuntaan, mutta vähissä on vielä “menetin kaikki osakemarkkinoilla” -tarinat tai tilanne, jossa taksikuskit eivät tolpalla heittelisi sijoitusvinkkejä. Tämä on enemmänkin sellaista karhuilun kanssa flirttailua kuin ihan oikeaa epätoivoista ja pelottavaa “nyt meni kaikki” -karhuilua.
Ja minähän olen siis 100-prosenttisesti markkinoilla kasvupainotteisen salkkuni kanssa, että tämä ei ole mitään tuomionpäivän toivomista.
Hyvä on, ”äärimmäinen” oli ehkä huono sanavalinta, mutta erittäin karhuinen se on. Kai sekin kertoo jotain että tuossa AAIIn sentimenttikyselyssä on ollut viimeksi vähemmän härkiä v. 2016. (Ja tuo siis vielä kohta viikon vanha luku ennen viime päivien ukr-RU eskaloitumista ja kurssilaskua indekseissä)
Miten tämä muuten toteutetaan? Ketkä ovat vastaajia? Mietin, että voiko tässä olla tilannetta, jossa tällaisina aikoina vastaajajoukko olisi vinoutunut suhteessa vastaajajoukkoon sellaisena aikana, jolloin sijoittaminen kiinnostaa vähemmän? Toisin sanoen, voisiko vastaajina olla nyt enemmän innostuneita aloittelijoita vs. esim. 2016.
Tällaiset on mitä todennäköisemmin otettu sentimenttikyselyissä huomioon ja vastaajat on jotenkin vakioitu vertailukelpoisiksi, mutta nostetaan nyt tämä pohdittavaksi kuitenkin. Lisäksi pohdin, että onko vastaaja kyselyssä aikansa vanki. Nyt kun on ollut superkuumaa pari vuotta, niin onko vertailukohta (=edelliset vuodet) “liian hyvä” ja sentimentti on “historiallisen huono” vain suhteellisesti, muttei absoluuttisesti?
Äärimmäisiin korjauksiin liittyy yleensä taantumaa ja talouskriisiä. Nyt talous vetää edelleen kovaa. Yritysten tuloksiin ja taloustilanteeseen peilaten sentimentti on minusta karhuisa.
Verraten vaikka koronakriisiin, jolloin oli oikeasti validi kysymys että selviävätkö taloudet ja yritykset kriisistä. Silloin äärimmäisen karhuisa sentimentti on vähän eri kontekstissa kuin tänään.
Nyt vain karhuillaan sitä, että laskeeko marginaalit vähän ja nouseeko korot takaisin pois ääriasennosta kohti normaalia.
En itse kovin paljon anna painoarvoa näille sentimenttikyselyille kun mietitään oikeasti absoluuttista sentimenttiä. Kuten @Mauri tuossa hyvin jo pohtikin, on mielestäni suurin vinouma näissä kognitiivinen; kun ihminen vastaa noihin kyselyihin, se pohjaa vastauksensa viime aikojen kokemuksiinsa. Suhteessa vuoden takaiseen menoon homma on todella pessimistinen ja se näkyy noissa kyselyissäni.
Sen sijaan monet “hiljaiset merkit” / “laadulliset argumentit” (joita ei voi oikein mitata) eivät kyllä vielä kovin paljon anna viitteitä että sentimentti olisi mitenkään hirveän karhumainen. Euforia on kadonnut, mutta se ei tee mielestäni tunnelmaa älyttömän karhumaiseksi. Edelleen väki ostelee aika paljon ja pitää tätä dippiä väliaikaisena.
Kovin moni nykyisestä sijoittajasukupuolvesta (minä mukaan lukien) ei ole tainnut kokea oikeasti synkkää sentimenttiä.
Faaak.
Olisi vissiin pitänyt peesata mallisalkkua Fortum myyntien suhteen.
Saamarin Putin voisi laittaa sen vodka-pullon jemmaan ja lopettaa ton kikkailun.
Inflaatiosta johtuvat ohjauskoron nostot ja siitä johtuva mahdollinen taantuma, oli jo tarpeeksi suuri murheen aihe.
Sentimentti on aivan äärimmäisen omahyväinen siltä osin että pörssiyhtiöiden vuoden 2021 tulokset indeksien tasolla ovat betonoitu saavutettu etu josta suunta on vain ylöspäin.
Vaikea väittää sentimenttiä kauhean negatiiviseksi niin kauan kuin tuo näkemys on näin tavattoman laajalti voimassa.
Vinkkaampa tällaisen keskustelun kahvittelijoilla, kun keskustelun otsikko ei välttämättä ole sieltä houkuttelevimmasta päästä.
Millaisia prosesseja teillä on analyysienne, seurantojenne tai muun päätöksentekonne taustalla? Tulkaapas jakamaan ajatuksenne tuonne keskusteluun. Laitoin sinne pienen kyselynkin houkuttimeksi.
Olisi kyllä voinut kylmästi myydä ja katkaista tappiot. Näillä näkymin ajattelin istua tämän läpi, mutta voihan tuo mieli muuttua. Onneksi tuo on todella pieni osa kokonaisuutta.
Ja harmittaa kyllä, että en ole tuota sijoitusprosessia hionit ja miettinyt exit-strategioita. Kyllähän tuossa Fortumissa Venäjä -riski on vähän jo tullut syliin.
“Volatiliteetista (menikö oikein?) ei tarvitse välittää kunhan on pitkä sijoitushorisontti.”
“Karhumarkkinan jälkeen aluksi kaikki vaan nousee.
Ei ole ns normaalia volatiliteettia eli arvonvaihtelua.”
“Mutta itseasiassa SP500:n keskimääräinen vuosittainen korjausliike on 14% ja siitä huolimatta 70% ajasta markkina päätyy vuoden päättyessä korkeammalle, kuin mistä vuosi alkoi.”
“Tämä on normi arvonvaihtelua vaikkei siltä nyt tuntuisikaan”
Laitetaan viesti tänne, etten spammaa osto-ketjua. Eli sellainen vinkki, että SSAB on huono ostos OSTIn puolelle, koska Telian tavoin osingot tulee Ruotsista, eli näistä menee OSTillakin lähdevero.
Käsittääkseni @SijoitusSeppo on perusoptimisti, joka on riittävällä hajautuksella melkein aina täysinvestoitu. Tämä on hyvä strategia. Onhan eräs meidän idoleista, ikuinen perusoptimisti Kim Lindström, ollut myös ostolaidalla, ainakin Kauppalehden otsikoista päätellen.
Minua ei ole salkun isoimpien Forzan ja Nesteen romahdukset lainkaan häirinneet. Nesteen kanssa luotto liiketoimintaan on kova ja toisaalta viime vuotinen Nestemäinen kupla oli havaittavissa. Molemmat myös edelleen isosti plussalla, ja talon rahoillahan on tietysti paineettomampaa pelata. Vaikka paperiomaisuutta tuhoutunut ihan tarpeeksi
Fortumin (lue Venäjän) kanssa itsekin olen muuttunut pessimistisemmäksi, mutta toisaalta päätös pitää lappuja vähintään vuosikymmenen puoleenväliin oli minulta perusteltu eikä suunnitelmaa kannata välttämättä aina muuttaa, kun Putin uhoaa.
Kyllä tässä vähän isompi kuoppaus pelottaa. Muistuttaisin että OMXHGI (Helsingin tuottoindeksi) oli tällä nykyisellä tasolla huhti-toukokuussa 2021 joten ei tämä korjausliike vielä mikään kunnon karhu ole vaikka yksittäiset osakkeet ovat ottaneet luonnollisesti isommin osumaa.
Koronakuopassa oltiin pahimmillaan lähes 50 prosenttia syvemmällä → tuohon ei toki olla hevillä menossa kun parit osinkokeväät on välissä maksettu mutta antaa perspektiiviä.
“Okay, I am like a little stick in the world.” Stick…STICKS…STOCKS??? STOCKS STOCKS STOCKS!!! “Yes, I am so low with my balance lap now.” Stocks low??? Stocks low now… Stock lap, gap now??? Up…?? Upp??? Stocks go up…UP UP UP …WAIT…STOCKS GO UP… STOCKS GO UP!!!
Vastataan täällä ettei mene offtopic. EVOlla nimenomaan regulaatioriski on jopa käänteinen, mielummin toimitaan säännellyillä markkinoilla kuin ns. harmailla tai jopa mustilla. Ja reguloituja markkinoita tulee koko ajan lisää, en näe miksi trendi yhtäkkiä kääntyisi esim. Yhdysvalloissa, jossa näistä päätetään osavaltiokohtaisesti.
Kommentoin tänne kahvihuoneeseen, niin en suotta spämmää tuota ketjua. Hatunnosto @Mauri että jaoit tuota sinun prosessia, tästä voisi moni meistä ottaa oppia
