Suurimmat selittävät tekijät alhaiselle korkotasolle, jota olemme nyt nähneet, ovat syntyvyyden lasku, väestön vanheneminen ja tuottavuuskasvun lasku. Eivät nämä trendit ole mihinkään kadonnut, päinvastoin. Nyt esim. Suomessa suurimmat ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle ja pienet ikäluokat ovat siirtymässä työelämään.
Kun rahapolitiikkaa halutaan keventää, niin ensiksi lasketaan korot nollan tasolle (jopa hieman negatiivisen puolelle) ja sen jälkeen aletaan epätavanomaisiin keinoihin kuten määrälliseen elvyttämiseen, joka tähtää pitkäaikaisen koron laskuun. Nyt Euroopassa ollaan vasta luopumassa määrällisestä elvyttämisestä ja koron nostot (pienet sellaiset) ovat vasta tulevaisuudessa. Jos Euroopassa korkotasot nousevat yli kahden prosentin, niin se on ongelma velkaisille maille kuten Italialle ja Espanjalle. Vaikea uskoa, että korot nousisivat kovin korkealle.
Näistä syistä en usko, että määräaikaistileille tulee enää korkeampia korkoja tai ainakaan entisenlaisia. Korkohan on yksinkertaistettuna rahan hinta ja globaalissa maailmassa kilpailu on tavallaan laskenut myös rahan hintaa. Ei siinä olisi mitään järkeä maksaa esim asiakkaalle 4 % korkoa jos pankki ei saa itse korkeampaa tuottoa omista sijoituksistaan / lainoistaan.
Nyt nähty inflaatio on pitkällä aikavälillä ohimenevää. Pääsyinä olivat tuotantoketjujen ongelmat ja energian hinnannousu. Keskuspankit aliarvioivat ja erehtyivät luulemaan, että se olisi lyhyellä aikavälillä ohimenevää. Energian hinta tulee kyllä laskemaan kunhan kysyntä ja tarjonta saadaan tasapainoon ja talous sopeutuu.
Niin muistikuvani on, että Hakaniemen Osuuspankin ovessa oli mainos, jossa vuoden määräaikaistalletukselle sai 10% koron. Samoja aikoja työkaveri hieman harmitteli, kun asuntolainan seuraavan 12 kuukauden koron määräytymispäivälle viitekorko sattui olemaan reilu 13% (tai ehkä tuossa oli ja pankin marginaalikin, nehän oli aika muhevat myös). Tästä on hieman aikaa.
Joo, parina vuonna sai isompiakin korkoja. Lisäksi joskus silloin tuli tileille lähdevero, joka oli 10%. Tämä oli siis ennen pääomaverouudistusta, eli samaan aikaan osinkoja verotettiin normituloverolla. Tosin johonkin pariin tonniin asti ne sai verottomina. Ihme ja kumma, pörssi otti vähän osumaa…
Toki, mutta WA on aika irrallinen alusta (käyttäjän näkökulmasta). Instagrammissa on jo omassa feedissä käynyt FB:t ja kukaan kaveri ei tee sisältöä. Itsekkin seuraan lähinnä muutaman tilin takia.
Nuo pikaviestimet ovat myös ihan anyone’s game eikä WA:lla ole minusta muuta etua kuin first mover advantage. Esim. omat vanhemmat on vaikea houkutella tuolta pois. Eiköhä tuokin vielä tee ns. Messengerit ja kuihdu jonkin toisen palvelun tieltä.
Täällä jo aiemmin noiduin saamattomuuttani, kun en vuoden syvimmässä dipissä lähtenyt Qt:n kelkkaan, joten avasin todella pienen position salkkuun ennen osaria. Pääseepä kirjoittelemaan siihenkin ketjuun omistajan perspektiivistä, jos homma meni niin sanotusti käteen.
Mitä tapahtuu jos yksi lakipykälä kertoo, että tehdään tavalla A ja toinen lakipykälä, että B? Kumman mukaan toimitaan?
Mielikuvitustilanne, mikä voisi olla tottakin:
Käytännössä ajattelemassani tapauksessa kyseessä on asunto-osakkeen hoitovastikkeen maksuvelvollisuus. Asunto-osakeyhtiölaki sanoo, että omistaja vastaa, mutta Perintökaari taas, että jos leski käyttää hallintaoikeuttaan yhteiseen kotiin, niin leski maksaa.
Koska emme halua kysymyksenasettelusta liian helppoa, niin oletetaan, että kumpikin haluaa ja vaatii saada hoitaa hoitovastikkeen maksamisen.
@Verneri_Pulkkinen, eikös kasvusijoittajia pidetä hulluina, kun katsotaan tulosennusteita… nythän voisi käänteisesti tarjota arvosijoittajille toteutuneita tuloksia, jotka on paineessa
Tulevaisuus on arvaamaton ja mennyt ei ole tae tulevasta.
Siinä kasvu- ja arvosijoittajien haasteet pähkinän kuoressa.
Tottakai oikeasti arvoon ja kasvuun jakaminen on hieman teennäistä. Kaikki sijoittaminen missä yritetään ostaa jotain alle käyvän arvon on periaatteessa arvosijoittamista.
Samoilla linjoilla CocktailJetin kanssa ja veikkaan, että kyllä lyödään huomenna jonkin verran. Tässä poistui positiivisen jymypaukun mahdollisuus osarista, joten kurssinousu lienee taputeltu pitkäksi aikaa.
Tokmannin ostaminen kieltämättä jo houkutteli, mutta nämä selitykset ovat yksi syy lisää jäädä asemalle tästä junasta. Ostovoima siis heikkenee, mutta Kesko antaa posaria ja halpakauppa negaria. Minulla painaa toki vaakakupissa myös työvoimapulasta julkisesti valittaminen samalla kun tarjotaan mielin määrin osa-aikatyötä.
Kaukana menneisyydessä siintää ne Tokmannin tähtiajat kun kurssi viiletti melkein tuplalukemissa ja firmalta nähtiin ennusteita ylittäviä suorituksia. Sama homma esim Kamuxin, Harvian ja monen muun kohdalla. Jännä nähdä kuinka moni kääntää kurssinsa nousuun hyvällä osarilla ja kuinka moni jatkaa löysää menoa.
Kieltämättä alkaa palata mieleen parin vuoden takaiset ajat kun Tokmannit, Harviat ja Kamuxit sai kaikki alle kympillä. No Kamux on jämähtänyt toki. Ja Quutin sai kahdella kympillä Puhumattakaan hyvistä arvo-osakkeista.
No sinne on toki matkaa. Mutta taitaa olla kahtiajaon aika edessä. Nyt punnitaan mikä ja kenen business kestää.
Puhumattakaan hyvistä arvo-osakkeista.