Puuilo antoi negarin ja kevät ollut sen jälkeen myöhässä. Siksi laskettiin ennusteita ja tavoitehintaa. Odotetaan uutta negaria Tokmannille.
21 tykkäystä
Olin varma että se on Mörkö, josta kirjoitellaan. Iltiksen klikki-otsikossa lukee: Yllätysnimi teki presidenttikyselyssä uskomattoman nousun – tutkija: ”En muista uraltani vastaavaa”. Eikä siis tuota mikä linkissä näkyy.
2 tykkäystä
Vuoden 2019 mestaruuden jälkeen Salekin vitsaili, että Mörkö vie häneltä vielä työpaikan 
On kyllä hienoa aikaa olla lätkätoimittajana. Suomi voittaa, Mörkö tekee maaleja ja ennen kaikkea Ruotsi häviää! Jos Suomi pääsee finaaliin saakka, niin eiköhän tästä tule uusi ennätyskuukausi mullekin 
PS. Netissä kaikki otsikot on klikkiotsikoita. Toimittaja ja lehti haluaa, että uutinen avataan ja luetaan. Sanomalehdissä ei ole väliä, sillä ne maksetaan etukäteen ja lukeminen on asiakkaan omalla vastuulla.
13 tykkäystä
En ollut mielestäni edes negatiivinen tuossa kirjoituksessa. 
Ainut mitä ihmettelin jo silloin, että tavoitehintaa ei laskettu enemmän ja oltiin edelleen Osta-puolella. Olen seurannut paljon myös Tokmannin matkaa tavoitehintaan ja se on ollut aika usein päälle 30%, jopa yli 40%, mikä on nykysuorituksilla ihmetyttänyt kun tuntuu, että joka osarissa jäädään ennusteista. Silti Osta- suositus on pysynyt tähän asti. Ei tähän lyhyeen tavoitehintakommenttiin sentään tarvitse muita negaatioita vetää. Yhtä lailla monet ovat positiivisia Tokmannin (ja Kamuxin ynnä muiden) kohdalla, ihan sama minkälaisia negatiivisia tuloksia tai uutisia tulee. Eipä ne Puuilon työpaikkojen kokoaikaisuudetkaan tuoneet kovin häävejä tuloksia, joten sieltä jäi myös luu käteen.
11 tykkäystä
Oli tosiaan tarve päivittää. Tokmannin ovea on koputeltu niin usein, että lähti saranoistaan.
Omasta salkustani löytyy Tokmanni ja Puuilo.
86 tykkäystä
Puuilo näyttää selvinneen tästä viikatemiehen visiitistä ilman että kurssi enää edes juuri reagoi, selvä signaali! 
Sehän on tänään tavoitehinnan hiustenleikkuun jälkeen pentele plussalla!
(tosin joo eilen otettiin vapaata ja sillä aikaa jenkit rallatteli joten se selittää anomalian)
2 tykkäystä
Olen samaa mieltä treidaamisen suhteen. Sijoittajan määritelmäsi tarkoittaa, että valuuttoihin, kryptoihin ja kultaan ei voi sijoittaa, koska niilllä ei ole liiketoimintaa, ja niiden ostaminen ja myyminen on siten treidaamista. Oikeastaan olen tästäkin samaa mieltä. Valuuttojen treidaaminen on näin ajatellen välttämättömyys, jota ilman ei voisi olla vaihdettavia valuuttoja. Tässä jälleen yksi syy, miksi treidaajia tarvitaan.
2 tykkäystä
Hieno, hyvä pitää ajan tasalla tämä Tästä saisi hyvän sarjakuvan.
1 tykkäys
Juu kyllä treidaaja on markkinalle mielestäni hyödyllinen, mitä pahaa lisälikviditeetistä on? Kyllä tuo valuutan arvon määritys pelkästään matkustajien toimesta olisi aika hidas prosessi 
Ja en tosiaan usko että valuuttoihin, kryptoihin tai kultaan voi sijoittaa, siksi ne on pysyneet sijoitussalkustani ulkona. Tai miksei kultaan voisi tieten sijoittaa kaivosten muodossa, tai kryptoihin NVIDIA:n muodossa… näin välillisesti 
Tahtoo vaan tieten olla monesti muilla tekijöillä kuin hinnalla isompi vaikutus kaivostoiminnassa ja näytönohjaimissa
1 tykkäys
Kaikilla kasvuyhtiöillä sentään ei mene huonosti
Hyödyllisyys-aspekti kummastuttaa. Ei tätä ammattikuntaa (ammattilainen/amatööri) olisi, jollei sillä vähän/paljon (parhaat) voisi tehdä elantoakin.
En näe asiaa niin että treidaaja on houldarin vihollinen tai vastakohta. Ehkä treidaajan ammatti on muotoutunut tällaiseksi robojen algoritmien hyödyntäjäksi.
Treidaajalla on monia vaaroja, varsinkin jos uskoo kaikenlaisia kuvioita tai Daxin Rocco höpöttelyjä 
2 tykkäystä
Meinaan treidaajan hyödyllisyydestä markkinalle likviditeetin parantumisena. Ja kyllä kai treidaamalla jotkut itsensä ymmärtääkseni elättääkin, myös pitkällä aikavälillä? Ja olen myös samaa mieltä että ei ole syytä vastakkainasetteluun, kyllä omasta portfoliosta löytyy myös treidejä. Toki näissä tiedostan että niillä ei ole mitään tekemistä sijoittamisen kanssa… paitsi ehkä välillisesti jos sattuu tuurilla onnistumaan niin saa pelimerkkejä sijoittamiseen
En kyllä tiedä vastasinko kummasteluun?
Edit. Sanottakoon että pääosin treidit merkittävällä rahamäärällä on mulla enemmänkin “vakuutustoimintaa”. Jos taas treidailen pikkupanoksella niin siinä on enemmänkin oman psyykkeen hallinnasta, veivaamalla estän itseäni koskemasta sijoituksiin. Veivailusta yleensä joudun vähän maksamaan (=pitkällä aikavälillä keskimäärin tappiota), mutta katson että hinta on kuitenkin pienempi entä kuin koskisin sijoituksiin hetken mielijohteesta.
1 tykkäys
Rakennusalan firma, It-palvelufirma vai jokin muu?
- Rakennusala
- IT-palvelu
- Jokin muu
0
äänestäjää
5 tykkäystä
Melkein toivoisi, että se olisi rakennusalan firma, jotta saisi kuulla millä konseptilla meinaa menestyä ja vieläpä tässä nimenomisessa markkinatilanteessa…ihan vaan mielenkiinnosta 
8 tykkäystä
Kun ostat osaketta, osakkeen myyjä saa rahasi ja kun myyt osakkeita, saat ostajan rahat. Rahan määrä ei kasva ja siksi se on nollasummapeli. Kaupankäynti on hyödyllistä, koska katsotaan että kaupankäynnin osapuolten saama hyöty on suurempi kuin menetetty raha tai hyödyke. Osakkeen todellinen arvo on yhtiöstä saatavat kassavirrat diskontattuna nykyhetkeen. Yhtiöt siis luovat sen arvon omalla liiketoiminnallaan. Osakemarkkinoille voi toki ajautua enemmän rahaa, mikä nostaa kurssitasoja samoin kuin alati paisuvat asuntoluotot nostavat asuntojen hintoja.
En oikeastaan tiedä miten tämä osakkeiden likviditeetti toimii. Eikö olisi täysin mahdollista, että on joku pieni yhtiö jonka omistajista kukaan ei halua myydä osakkeitaan ja pörssikauppa kävisi mahdottomaksi?
Ehkä hieman yleistettynä noin, mutta käytännössä mikäli ostaja on toisesta markkina alueesta tulee valuutta ko markkinaan tai mikäli ostaja osta velaksi onko se sitten uutta rahaa vai miten sitä halutaan käsitellä??
Noita empiirisiä tutkimuksia päivätreidauksen vaikutuksesta on kohtalaisen vähän ja argumenttejä on kumpaankin suuntaan. Lainaus on vapaasti luettavissa artikkelissa: The impacts of day trading activity on market quality: evidence from the policy change on the Taiwan stock market.
Olettaisin itse, että likviditeetti kyllä lisääntyisi mitä enemmän on päivätreidausta ja retail sijoittajia, olettaen että strategiat ja toimijat ovat kohtalaisen heterogeeninen joukko. Tämä ei sinällään kuitenkaan tarkoita automaattisesti markkinoiden tehostumista, päinvastoin uuden informaation hinnoittelu voi hidastua kohinan kasvaessa. Tästä klassisia papereita on esimerkiksi Schleiferin Noice trader risk in financial markets. Tämä tekee myös shorttaamisesta riskialttiimpaa, lisäten väärinhinnoitteluja.
2 tykkäystä
Tiedättekö muuten mikä yksi luku huomio kaiken? Tavoitehinta
Mutta…, foorumipoliisi on kyllä kieltänyt senkin katsomisen.
Kun perinteinen P/B:kin on jo vanhentunut, niin ei auta kun vetää mutulla
25 tykkäystä
Haha, ei tarvitse mutullakaan! Kts. alla.
Pahoittelut @Mauri ei ollut tarkoitus tölväistä Twitterissä tuosta hienosta P/E-taulukostasi! Haluan vain levittää / syventää ymmärrystä mistä P/E oikeastaan lopulta edes tulee.
Se on kyllä hihalukuna mukavan kätevä, mutta petollinen. @Pohjolan_Eka oli keskustelussa myös.
Jaoin tämän hyvän Maboussinin paperin aiheesta, suosittelen kaikkia lukemahan (leipäteksti vain 14 sivua).
Kaiken takana on, kuinka hyvin firma saa sijoitetun pääoman poikimaan (ROIC = return on invested capital) ja miten vikkelään tulos kasvaa.
Tämä on hyvä hahmottelutaulukko, miten P/E voi heilua villistikin riippuen ROICista ja kasvusta. Huomatkaa, että firman joka ei kasva ja jonka ROIC on pääoman kustannuksen verran eli 8 %, P/E on 12,5x. Vaikka firma kasvaisi, koska se kasvu ei luo arvoa. Vaikka se kasvaisi 4 % tai 10 %: ihan sama P/E on oikeutettu.
Jos firman ROIC on alle pääoman kustannuksen, se itseasiassa tuhoaa arvoa ja P/E romahtaa mitä nopeammin se kasvaa.
"When companies and investors think about valuation, they commonly start with growth. But an understanding of the first two drivers of value shows why this focus is wrong. If a company is expected to have an ROIIC exactly equal to the cost of capital, the second term of the equation collapses to zero and the price-earnings multiple goes to the steady-state level. If ROIIC is above the cost of capital, the second term is positive, and growth will enhance value. Finally, if ROIIC is less than the cost of capital, growth destroys shareholder value. More rapid growth leads to greater value destruction.
So whether growth is virtuous depends on the firm’s incremental economic returns. A company can grow its earnings per share without creating shareholder value.15 In our view, proper thinking about valuation requires dwelling first on the incremental return on investment and only later considering the impact of growth."
Nämä menee vähän diipimmiksi seikoiksi yhtiöiksi ja itsekin joudun pähkäilemään näiden kanssa paljon koska minulla ei ole rahoitusalan taustaa, mutta samalla tiedostan vaarat siitä jos tuijottaa vain P/E-lukua johon on myös petollisen helppo liitää peukalosääntöjä (“alle 15x edullista, 10x on halpa, 20x on ok kasvuyhtiölle” jne.).
Harvia onkin mielenkiintoinen, kun sen sijoitetun pääoman tuotto on käsittääkseni vallan korkea ja kasvu makoisaa, mutta en osaa tuota superbrändin omaavaa pelti- ja kivikasa -firmaa tarkemmin kommentoida.
30 tykkäystä
En oikein ole samaa mieltä Vernerin kanssa siinä, että P/E ei toimi. Hyvä osa työkalupakkia.
Ja kuka käskee katsoa P/Etä snapshottina. Itse ainakin yritän katsoa P/E:tä käyttäessä useita eri aikapisteitä. Jos tänään ostaisin Talenomia ostaisin samalla tämän vuoden PE 36.5:lla ja ensi vuoden 30.8:lla jne…
Seuraava argumentti sitten on että ensi vuosi “on vain ennuste”.
Kaikki sijoittamisessa on aina liikkuvaa maalia ja jotain lukuja on käytettävä laskelmissa ja paras onkin scenarioida eri mahdollisuuksia (kuten Mauri tekikin alkup. kuvassaan) sekä arvioida kuinka vahvasti uskoo niiden toteutumiseen.
P/E on aika hyvä - keep it simple työväline minusta. Eihän sen ympärille tietenkään koko casea rakenneta ja jokaista casea ei tarvitse samoin eväin purkaa.
15 tykkäystä