En malta olla tähän lisäämättä, että hyvinvointialueenkin pitäisi kuitenkin laskea jokin kustannus, vaihtoehtoiskustannus tai tuottovaatimus sitoutuneelle käyttöpääomalle. Ei sinänsä koske tätä esimerkkiä lääkärin palkkamiseen jos alue tarjoaa infran, mutta vähän harmittaa, kun aina luullaan, että vain yksityisellä pääomalla on tuottovaatimus. Ei se pääoma kenellekään ole ilmaista, tai ainakaan sitä ei ole loputtomiin tarjolla.
1 tykkäys
Ensiviikolla voit lukea pienestä Lapin soteihmeestä paikassa Pello - Suomen kalastuspääkaupunki (Lapin kansan tuleva julkaisu). Täällä onnistuttu rekrytoinneissa sote-sektorille erittäin vahvasti, alamme jo karsia hakijoita. Tarjoamme matalaa kynnystä lähteä kokemaan Lapin taikaa. Oma leipä tulee täältä näistä hommista. Toki toi siirtymä 1.1.2023 on huoli, mutta valoa tunnelin päässä 
Pitää nukkumaan kun yöjuna tuo tänne uusia työntekijöitä aamuksi etelästä 
Ps. Täälä tyrkitään lohiluvat, vene- ja välinevuokrat uudelle työntekijälle kouraan jos kuntosali tai muut perinteiset edut ei kiinnosta. Lohestuskausi alkoi 1.6. ja rekisteröity lohi tilastoissa alueelta jo päälle 14kg 
6 tykkäystä
Kyllähän se on niin sanottu reilu meininki, mutta voi viedä alalta osaajia muihin hommiin hyvinkin paljon toteuessaan, ja tulee ennen sitä todella kalliiksi.
Et kai @Juurikki meinaa tätä kuuluisaa Kajaste hanketta?
Hyvää huomenta!
Voiko Hussmannilta muuta odottaa? 
3 tykkäystä
Miten paljon tippui tavoitehinta näiden kahden välillä (Remedy)? Mistä löytää vanhat aamukatsaukset? Onko niistä joku arkisto?
Kuten kaikki muukin yhtiöihin liittyvä materiaali, aiemmat kommentit, tiedotteet jne yhtiöittäin löytyy yhtiösivulta, hieman vaan alempaa kuin mistä kuvakaappauksesi otit (Remedy Entertainment - Inderes).
3 tykkäystä
Hienoa, kiitos! En tajunnut rullailla sivua riittävästi alaspäin.
2 tykkäystä
Ei omakohtaista kokemusta, mutta isä sen suoritti jäädessään päivätöistä eläkkeelle noin viiskymppisenä, on tällä hetkellä kahden PK-yrityksen hallituksessa. Hallituspaikat aukesivat käsittääkseni Hallituspartnerit ry:n paikallisyhdistyksen kautta.
Itsekin ollut vähän ajatuksissa käydä tuo tutkinto tässä jo varsin nuorena, jos vaikka löytyisi sitten joku fiksun kuuloinen bisnes, jonka kyytiin voisi lähteä hallituksen jäsenenä ja mielellään myös tietty osakkaana. Sitten aikanaan phase out työelämästä voisi olla pehmeämpi, kun olisi jo hallituskokemusta valmiiksi.
2 tykkäystä
14.2 toistettu härkämäinen 50e:n tavoitehinta aiheutti pientä kummastelua. Kurssi oli silloin 33,5e. Tavoitehinta tuli kahdessa seuraavassa päivityksessä alaspäin. Ensin tippui 42 euroon ja nyt 34 euroon.
13 tykkäystä
Nyt onkin mielenkiintoinen järjestely. Huonon nakkikioskin kokoisesta koulutusvientifirma-Sopranosta tulee satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävä autojobbari.
Kai sitä näinkin voi pörssiin tulla.
Osaako joku kertoa vastaavanlaisia aiempia järjestelyjä pörssistämme? Onkohan tämä mennyt niin, että Wetter konsultteineen on katsonut, että tuo Soprano on niin onneton ja mitättömän kokoinen putiikki, että saadaan siitä meille takaovi pörssiin ja tuo koulutusvienti-liiketoiminta voidaan sitten ajaa alas tai myydä jollekin? Vai miten nämä oikein pyöräytetään?
10 tykkäystä
Mieleeni tulee Trainers’ Housen matka pössiin ostamalla Satama Interactiven. Logiikka vain taisi olla päinvastainen.
1 tykkäys
Mieleeni tulee ajatus, että mikä firman tekemisessä muuttui 3,5kk:ssa niin rajusti, että tavoite onkin yhtäkkiä -32% alempi?
4 tykkäystä
Innofactor tuli pörssiin vastaavasti valtaamalla muistaakseni Westend ICT -nimisen yhtiön, joka sitä ennen oli ollut nimeltään TJ Group 
EDIT: Ei ollutkaan Jippii Groupilla mitään tekemistä asian kanssa, jostain syystä muistin niin Samankaltaisia IT-huuman kusetusanteja oli tosin molemmat.
1 tykkäys
Siellä taitaa haltteja paukkua ja lapuista on pulaa myös.
3 tykkäystä
Makroympäristö on muuttunut huomattavasti 3,5kk aikana ja lisäksi analyytikko myöntää Remedy -ketjuun kirjoittamassaan kirjoituksessa olleensa liian optimistinen.
16 tykkäystä
Hei! Onko kukaan miettinyt sellaista ketjua, jossa olisi TOP joku määrä yhtiöitä, joita seuraa ja ehkä perustelut miksi? Ei tarvitsisi olla sellaisia yhtiöitä, joita omistaa, vaan sellaisia, joita seuraa ja tutkii. Eikä silläkään väliä, vaikka omistaisikin position jo. Olisi kiinnostavaa lukea foorumin porukan korvamerkkaamista yhtiöistä. Siten voisi itse kukin löytää mielenkiintoisia kasvu- ja käänneyhtiöitä tutkittaviksi. Tai mitä vain yhtiöitä. Eli tuollainen idea. Jos olisi kiinnostusta, niin joku näppärä voisi sellaisen ketjun tekaista?
6 tykkäystä
Olispa muuten kiva kun palkka nousis aina automaattisesti kun muuttaa kalliimpaan asuntoon 
6 tykkäystä
Politiikassa on niin kiva, kun voi tukea omaa poliittista näkemystään valitsemalla ne tutkimukset ja mediaheitot, jotka sattuvat miellyttämään. En kohdista tätä kehenkään yksittäiseen keskustelijaan, vaan nykyiseen suomalaiseen politiikantekotapaan.
Esimerkiksi hyvinvointialueiden lukumäärän osalta varsin tehokkaasti vaiettiin poliittisen väännön aikana se tutkimustulos, jossa osoitettiin, ettei suuri ole kaunista eikä varsinkaan kustannustehokkasta. Eurojen näkökulmasta sekä pieni että suuri organisaatio on huonompi kuin keskikokoinen. Älä pyydä lähdettä, sillä en ole tämän alan asiantuntija, vaan maallikko.
Suomessa on jo nyt viisi yliopistosairaalaa ja koko Suomi on jaettu niiden kesken erva-alueisiin. Erva-yhteistyö on jo nyt lakisääteistä sekä käytännössä pakko, sillä sen enempää kunnilla tai kuntayhtymillä ei ole, eikä voi olla tarjolla yliopistosairaalatason erityispalveluja. Mikään ei tässä suhteessa muutu. Tai voi sittenkin muuttua, sillä nyt kunnat ja kuntayhtymät voivat kilpailuttaa yliopistosairaaloita ja ostaa erityispalvelut vaikka Suomen toiselta puolen. Miten lie jatkossa?
Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioimisen kannalta on sotepalvelujen järjestämisvastuun siirto kunnilta hyvinvointialueille jossain määrin ongelmallinen, mutta vielä ongelmallisempi se olisi, jos viisi yliopistosairaalahyvinvointialuetta saisi päättää Suomen joka kunnan ja kylän tarpeet.
Kiva kun et ottanut nokkiisi, vaan lähdit argumentoimaan rationaalisesti. Varsinkin viestini loppupuolen huomiot koskivat valtakunnallisia asioita, mutta jäi ehkä kertomatta. 
1 tykkäys
Taytyisi kyllä, mutta täytyykö? Suomessa on saman työnantajan sisällä useinkin selittämättömiä palkkauseroja samaa työtä ja jopa samaa tulosta tekevien työntekijöiden välillä, vaikkei saisi olla. Tästä tunnetuin esimerkki on naisten alempi palkkaus, vaikka se tällä tavoin määriteltynä onkin jo lähes saavuttanut miehet (muttei aina muilla tavoin). Vuonna 2019 Nokia palkkasi ulkopuolisen konsultin etsimään tällaiset selittämättömät erot ja eron ylittäessä tietyn määrän Nokia korjasi ne. Tiedossani ei kuitenkaan ole, että muut yritykset olisivat tällaista tehneet Suomessa, vaikka laki sitä edellyttäisi. Esimerkki siitä, että säädetään laki, jota ei valvota ja jonka rikkomisesta ei ole seuraamuksia. Palkat eivät ole julkisia, verot ovat - minusta outoa. Myöskään palkansaajajärjestöt eivät tietääkseni koskaan ole esittäneet vaatimusta, että palkankorotukset kohdistettaisiin näin, vaan vaativat aina samoja korotuksia koko jäsenistölleen.
Mutta hyvä, olisi tietääkseni laillista maksaa eri palkkaa eri toimipisteissä samasta työstä, muttei tietenkään työntekijän asuinpaikan mukaan. Mutta OK, jos palkat tasataankin kaikissa toimipaikoissa saman alueen sisällä, mikään laki ei edellyttäisi saman palkan maksamista työntekijöille, joilla on eri tulos. Tuottavuus tai työmäärä eivät kuitenkaan ainakaan sairaanhoitajien osalta luo eroja palkkoihin. Ylityöt toki korvataan. Tämä hiertääkin sairaanhoitajien kesken, samoin kuin se, että hyvinkin työläistä erikoistumisista maksetaan aika pientä lisäpalkkaa.
1 tykkäys
Tässä taidat olla väärässä. Laki (varmaankin työsopimuslaki) kertoo, että samasta työstä sama palkka -periaate toteutetaan työnantajakohtaisesti.
Onhan meillä esimerkkejä, miten sote-kuntayhtymät ovat joutuneet maksamaan palkkaerotuksia jälkikäteen, kun joku on hoksannut viedä oman kokemansa lainvastaisen vääryyden käräjille. Eivät varmaankaan tee samaa virhettä tulevien hyvinvointialueiden kohdalla.
Valtakunnallinen alakohtainen palkkaharmonisointi tapahtuu ainoastaan minimipalkan osalta työehtosopimusten (Tes) muodossa.