Tähän on pakko vastata. Itse, kun suhteellisen nuori vielä olen. Kyllä, minusta tuo kuulostaa juuri itsekkäältä, kuten mainitsitkin. Onneksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla. Meidän kaikkien olisi kumminkin hyvä muistaa miksi taistelisimme oman maan puolesta.
Eino Leinoa lainatakseni:
"Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill’ on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan. "
Edit: Päätin vielä sen verran muokata, ettei tule väärinymmärryksiä. Jokaista tarvitaan. Oli se sitten rintamalla tai siviilipuolella. Kunhan tekee oman osuutensa.
Näin Venäjän finanssisaarto iskee velkakirjamarkkinoihin – Putin teki liikkeen, jolla yritetään estää yritysten maksukyvyttömyys
Sodan alkamisen jälkeen Venäjä julisti rajoituksia kansainväliseen maksuliikenteeseen estääkseen pääomapaon maasta. Lisäksi lännen määräämät pakotteet pysäyttivät suuren osan kansainvälisestä maksuliikenteestä Venäjän kanssa. Tilanne on vaikea sekä sijoittajille että venäläisille yrityksille, joilla olisi tarvittavat varat lainojensa hoitamiseksi. Sovittujen maksujen laiminlyönti johtaa usein pitkäaikaiseen maineen menettämiseen sopimuskumppanien kanssa. Lauantaina Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi poikkeusasetuksen, joka sallii ruplissa tehtävät maksut ulkomaista lainaa ottaneille venäläisyhtiöille sekä Venäjän valtiolle. Rahaliikenne, jonka tarkoitus on välttää velkojen laiminlyönti, sallitaan tiettyihin ”vihamielisesti käyttäytyviin” valtioihin, joista julkaistaan lista viimeistään alkuviikon aikana. Maksut on tehtävä keskuspankin viralliseen vaihtokurssiin. Velallinen voi pyytää keskuspankkia luomaan tilin velkojalle yli 10 miljoonan ruplan arvoisen maksun selvittämistä varten, jonne maksut tehdään. Velkojat eivät kuitenkaan ennen lauantain asetusta tienneet, miten he pystyisivät nostamaan varat itselleen. Tämä näkyi muun muassa eräille ruplamääräisen valtiolainan omistajille, joiden 2. maaliskuuta erääntynyt kuponkimaksu on jäänyt jumiin keskuspankkiin. Kriisi haastaa velkakirjojen vakuutukset Muissa valuutoissa kuin ruplissa arvotettavat maksut eivät ole pääsemässä pois Venäjältä. Bloombergin mukaan joukkovelkakirjamarkkinoilla on erääntymässä yhdeksän miljardin dollarin arvosta ei-ruplamääräisiä maksuja, joiden riskimaana on Venäjä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Seuraava Venäjän dollarimääräisen valtionvelan eräpäivä on 16. maaliskuuta, mutta markkinat olettavat, ettei maa tule tekemään 117 miljoonan dollarin arvoisia kuponkimaksuja. Yhteensä sijoittajilla on hallussaan Venäjän dollarimääräistä valtionvelkaa noin 39 miljardia dollarin arvosta, arvioi Financial Times . Lisäksi Bloombergin mukaan venäläisyritysten dollarimääräistä velkaa on liikkeellä 92 miljardin dollarin ja euromääräistä 14 miljardin euron edestä. Sijoittajien tilannetta ei myöskään helpota, että sanktiot ja rajoitukset haastavat velkojen laiminlyöntiä varten myytävien vakuutusten, CDS:ien, toimeenpanoa mikäli velallinen ei suorita maksuja. Pelkästään Venäjän valtionlainoihin liittyvien CDS-sopimusten arvo on Wall Street Journalin mukaan kuusi miljardia dollaria. CDS-vakuutukset vaativat, että niiden allaolevilla velkakirjoilla on toimivat jälkimarkkinat, joiden avulla määritellään maksettavat korvaukset. Monien venäläisten velkakirjojen myyminen ja ostaminen jälkimarkkinoilla on kuitenkin käytännössä jäissä, sillä kauppojen selvittäminen ei onnistu. Suuret finanssiselvityksiä tekevät yhtiöt Euroclear ja Clearstream ovat estäneet ruplissa tehtävien kauppojen selvitykset sekä tietyt kaupat, joissa velkakirjan liikkeellelaskijana on venäläinen toimija. Lisäksi osassa Venäjän dollarimääräisestä valtionvelasta on ehto, että kaupat on selvitettävä Venäjällä, mikä on estänyt niillä tehtävän kaupankäynnin. FT kertoo, että osa sijoittajista tutkii nyt aikaisempia pakotteiden kohteeksi joutuneita maita, kuten Venezuelaa, arvioidakseen, miten velkakirjojen ja niiden vakuutusten arvot määritellään. Velkaa ottaneiden venäläisyritysten tilanne ei ole yhtään helpompi, sillä niiden kyky uudelleen rahoittaa velkojaan on huono ilman pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille. Maan suurin it-yhtiö Yandex varoitti perjantaina voivansa joutua maksukyvyttömäksi.
Nordnetin uutis feedistä napattu. Vladimir sedällä panta kiristää kun firmoja menee konkkaan?
Mielestäni ei tästä kannata tehdä sivari vs. taistelija väittelyä, sillä molempia tarvitaan tilanteen tullen. Myös jälleenrakentamisessa tarvitaan väkeä, eikä siellä kaikki sodassa esim. loukkaantuneet voi olla avuksi. Enkä siis tarkoita, että itse väittäisit näin, mutta asia ei ole niin mustavalkoista, että he, jotka eivät halua antaa henkeään maan puolesta olisi itsekkäitä.
Itse koen ainakin, että minusta on enemmän hyötyä muille siviiliammattini kautta hengissä, kuin kuolleena.
Pelkästään tähän “itsekkyyteen” vaikuttaa mielestäni hyvin vahvasti myös muita tekijöitä, kuten koulutus, motivaatio, ahkeruus, perhe, sosiaalinen - ja terveydellinen tila, ynnä muita, ynnä muita.
Suomessa etenkin (ymmärrettävästi) on vahva sodassa kaatumisen “kunniakkuus” ja itsestään kaiken antaminen maan puolesta. Itse vain näen tämän eri tavalla, ja uskon monen muun nuoren yhtyvän. Yhtenä syynä mm. vahvan kansallisen identiteetin muutos talvisodan ajoilta tähän päivään. Niin Ituhippinen kuin olenkin, olen ennen kaikkea maailman kansalainen, enkä antaisi omaa henkeäni kenenkään poliitikon pelinappulana, jos siihen itse kykenen vaikuttamaan.
Uskon oman osaamiseni elämän muilla saroilla voittavan isosti tuon, mitä mahdollinen puutteeni sotilaallisesti Suomelle toisi.
Olen suorittanut asevelvollisuuteni, ja kuulun reserviin.
Kyllähän sodan ”pelko” omassa ikäluokassani (45) herättää monenlaisia ajatuksia. Vasta hetki sitten saatettiin jupista niille puolustusvoimien tutuille, jotka käyvät valtiolla ”töissä”. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja monet kaverit kertaamassa tälläkin hetkellä. Suurin osa miettii vakavasti nyt lastensa tulevaisuutta, monella pojat armeijaiässä tai ainakin pian.
Molemmat isoisäni taistelivat Suomussalmella ja Kuhmossa, eivät kuitenkaan kaatuneet. Sisaruksiaan menettivät isovanhempani useita. Mummo lappoi Hyrynsalmella rintamalta tulleita kaatuneiden jäätyneitä ruumiita saunaan sulamaan. Toinen mummo jäi yksin nuorena kotiin lehmien kanssa kun muut lähtivät evakkoon. Meidän maatilamme sijaitsee lähellä Raatetta ja olen lukenut ja kuullut läheltä tarinat alueen sotahistoriasta.
Vaikken ole mitenkään erityinen maanpuolustusfanaatikko koskaan ollut (kuten meilläpäin aika moni muu), kyllä oma historiani osansa tässä vaikuttaa siihen, että puolustustahtoni on korkea.
Mielenkiintoista seurata kotipörssiä, koska sisäpiiri siirtyy ostolaidalle / omien osakkeiden ostoja aloitetaan. Toteutuneisiin tuloksiin suhteutettuna on laskuvaraa. Ennustuksissa on ruuvausvaraa alaspäin, mutta pääsääntöisesti alkaa olemaan jo melko neutraalisti hinnoiteltua. Soppaan lisänä inflaatio ja korkojen nostojen epävarmuus / lykkääminen…TINA?
Uskoakseni lähes jokaisesta meistä asevelvollisuuden tavalla tai toisella suorittaneesta on enemmän hyötyä elävänä kuin kuolleena. Eikä ne asevelvollisuuden suorittamatta jättäneetkään tähän taida poikkeusta tehdä. En usko että meidän kannattaisi tässä valossa myöskään alkaa mittamaan kenestä on eniten hyötyä hengissä ja pistää järjestyksessä rintamalle ne vähiten hyödylliset.
Siellä Ukrainassa käsittääkseni aika moni venäläinen nuori heittää henkensä sen takia, että elää maassa missä ei pystynyt itse kohtaloonsa vaikuttamaan. Asepalvelukseen kuuluva sotaharjoitus vain vaihtui ihan oikeaan sotaan yhden pienen miehen päätösten takia. Suomen on vaikea nähdä luisuvan vastaavanlaiseen poliisivaltio-diktatuuriin ja se on mielestäni puolustamisen arvoista.
Mieluusti olen tarttumatta aseisiin jolloin saisin keskittyä kasvattamaan parhaan kykyni mukaan lapsiani, mutta toisaalta koen velvollisuudekseni puolustaa Suomea jottei heidän tarvitse kasvaa diktatuurissa. Eikä minulla henkilökohtaisestikaan ole hinkua Venäjän vallan alle pamputettavaksi vääristä mielipiteistä.
Olen @Sambadi kanssasi ihan samaa mieltä! Kirjoituksellani lähinnä tarkoitin sivari vs reservi vastakkainasettelua. Tilanteen tullen jokainen toimii kuitenkin loppupeleissä omien kykyjensä, ja rajoitteidensa mukaan. Ja siinä tilanteessa kaikki on yhtä tärkeitä
Siinähän sitä olisikin, kun on varautunut harjoittelemaan, mutta joku ampuukin kovilla kohti. Siinä voi aivot käydä yhtäkkiä ylikierroksilla. “Hra vääpeli, kuuluuko tämä harjoitukseen.”
Mutta joka tapauksessa kaikille löytyy kyllä tehtävää. Kaikki eivät voi olla rintamalla, eikä kaikki voi työskennellä patruunatehtaalla. Kaikkia tarvitaan, vapaamatkustajille ei ole tilaa, mikäli torveen puhalletaan. (Tässä kappaleessa kohtalaisen paljon vedetty mutkia suoraksi )
Esko Ahoa on luonnollisesti kritisoitu Venäjä-kytkösten vuoksi, mutta tässä maksumuurin takana olevassa jutussa on kuitenkin ihan mielenkiintoisia näkemyksiä. Häneltä esimerkiksi kysytään, miksei Venäjälle ole 2000-luvulla syntynyt monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja menestyviä teknologiayrityksiä, vaikka öljy- ja kaasukauppa on tuonut valtavasti pääomaa. Aho näkee kaksi pääsyytä:
Venäläiset uskovat voimapolitiikkaan niin syvästi, että he eivät kykene yritystoiminnassakaan näkemään yhteistyön hyötyjä. He alkavat epäillä, että toinen osapuoli pyrkii jotenkin epäreilusti hyötymään, ja itse he pyrkivät horjuttamaan vastapuolta.
Venäjän johdon epäluottamus markkinatalouteen ylipäätään. Vähittäiskauppa ja palvelualat toimivat Venäjällä sotaan asti ihan niin kuin muuallakin, mutta kaikki vähänkään strategiseksi katsotut alat kuten metalliteollisuus ja energia ovat tiukassa valtion otteessa. Markkinatalouden alue on kaventunut koko ajan ja valtion ote kiristynyt.
Totta, olen samaa mieltä kanssasi sijoitusstrategian tärkeydestä ja sen noudattamisesta. Näin jälkikäteen on taas helppo hokea itselle, että kyllähän sitä olisi pitänyt tajuta tehdä toisin. Vähän turhan aggressiivisesti tein kauppaa treidisalkussa, vaikka tiedostin kasvavat riskit markkinoilla. Tässä en noudattanut omaa suunnitelmaani, enkä ottanut riskejä huomioon riittävän vakavasti. Pitkän aikavälin suunnitelmasta ja omasta strategiasta on helppo ajautua sivuraiteille, jos kurssit nousee nopeasti tai vastaavasti kääntyy kovaan laskuun. Treidaamisessa on vielä paljon opittavaa, varsinkin tappioiden katkaisemisessa riittävän aikaisin. Nyt tosin treidaushalut on ollut kadoksissa Ukrainan tilanteen takia.
Onneksi varsinaisessa salkussani on pääosin hyviä yhtiöitä, joissa osinkotuotot on 5-17% välillä ostohintaan nähden. Tämä tuo ”turvallisuuden” tunnetta ja kassavirtaa. Myös tämän takia en menetä yöunia, vaikka ytd tukevasti miinuksella onkin.
Historiatiedot eivät ole todellakaan tae tulevasta tuotosta. 2009 vuoden jälkeen on useampi romahdus tullut koettua markkinoilla ja aina sieltä on kuitenkin noustu takaisin ja korkeammalle. Toisaalta, kuten mainitsit kuinka moni olisi uskonut alkuvuodesta, että Euroopassa voi syttyä sota. Vastaavaa tilannetta emme ole päässeet kokemaan tällaisessa mittakaavassa ja epävarmuus tulevasta kalvaa mieltä.
Nyt kysytään malttia, pitkäjänteisyyttä ja kaikesta huolimatta uskoa tulevaan.
Ja loppuun progemiehenä musiikkiakin kehiin… pommit pois!
Warren Buffett puhui jossain yhtiökokouksessa Venäjälle sijoittamisen ongelmista. Muistaakseni asia koski öljyä, ja miksei Berkshire sijoita venäläiseen, halpaan öljyyn tai jotain muuta tällaista.
Buffett vastasi (muotoilen vapaasti), että Venäjälle sijoittaminen on todella helppoa. Kaikki luistaa kuin rasvattu siihen asti, kunnes se maahan kaivettu kuoppa on valmis. Sen jälkeen, kun tavaraa saadaan maasta ylös, alkaa valtion puolelta ilmaantua ongelmia, eikä olekaan enää ihan niin selvää, kenelle öljy kuuluu.
Tällaisessa lyhytnäköisessä egojen ja ahneuden taistelussa ei ehkä pystytä luomaan hyvää kasvuympäristöä teknologiateollisuudelle. Jos oligarkit antavat KHL:ssäkin valmentajalle potkut yhden huonon pelin jälkeen, miten riittää kärsivällisyys epävarmaan ja vuosia kestävään tuotekehitykseen?
)
