Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Paina tuosta stop loss tekstistä, niin voit valita yksiköksi prosentin, hinnan jne.
kuva
kuva

1 tykkäys

Kiitos sikana :laughing: Oon ettinyt tota eilisestä asti…

1 tykkäys

Tässä keskeisin osuus tuosta, kulutus on pientä: "To put it in context, my updated estimate for the average carbon footprint of a half-hour Netflix show is equivalent to driving around 100 metres in a conventional car.

But as the chart above shows, this figure depends heavily on the generation mix of the country in question. In France, where [around 90% of electricity comes from low-carbon sources], the emissions would be around 2gCO2e, equivalent to 10 metres of driving."

3 tykkäystä

Viimeiset 9kk ovat olleet elämäni raskainta aikaa monella tavalla, jonka huipennus oli että molemmat ukit kuoli 2vk päästä toisistaan. Sitten laiva alkoi kääntyä, avovaimo sai uuden duunin ja sai jättää rahoitusalan asiantuntija työt taakseen, ja minulle ilmoitettiin juuri, että ovet ammattikorkeaan aukeaa.

Tämä ei olisi voinut tulla parempaan paikkaan.

Huomenna juhlitaan isosti ja Bollinger virtaa.

Taas yhden pienen askeleen Singaporen Penthousea lähempänä.

Elämällä on kyllä omituinen tapa järjestyä jos vain jaksaa uskoa huomiseen.

145 tykkäystä

Jatkoksi tähän aihepiiriin liittyen. Ei muuta kuin onnea ja menestystä kaikille Venäjällä (vielä) oleville ohjelmistokehittäjille, projektipäälliköille jne ohjelmistokehityksen parissa työskenteleville. Saattaa olla pitkää päivää tiedossa, jos meinaavat tuon päätöksen mukaan mennä. Voi olla, että jokunen alalla oleva päättää lähteä maasta pois, jos rajalta läpi päästävät.

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti keskiviikkona määräyksen, jonka mukaan Venäjän valtion kriittisen infrastruktuurin toimijat eivät voi enää torstaista alkaen hankkia ulkomaisia ohjelmistoja ilman erillistä hyväksyntää.

Käytännössä lupa ulkomaisten ohjelmistojen hankkimiseen voidaan siis myöntää, jos ohjelmisto on välttämätön, selventää esimerkiksi venäläinen Vedomosti.

Tarkoituksena on kieltää ulkomaiset ohjelmistot kokonaan vuoden 2025 alusta.

Käytännössä uusi määräys tarkoittaa, että esimerkiksi venäläinen vesilaitos ei voi enää loputtomiin käyttää vaikkapa Windowsia käyttöjärjestelmänä. Ulkomaisia ohjelmistoja ovat esimerkiksi myös Applen käyttöjärjestelmät, Microsoftin Office-paketti Word- ja Powerpoint-ohjelmineen sekä monelle kovin tuttu Outlookin sähköposti.

Aieimmin maaliskuussa Venäjä käytännössä laillisti piratismin, kertoi tuoreeltaan esimerkiksi Kommersant. Euractiv-julkaisun mukaan mukaan tämä tapahtui ratkaisulla, jossa immateriaalioikeuksista eli tekijänoikeuksista ja patenteista ei enää tarvitse maksaa, jos oikeuksien haltija on ”epäystävällisessä maassa”.

1 tykkäys

Viestisi oli itse asiassa hyvin asiallinen ja keskustelevaan sävyyn kirjoitettu. Paljon keskustelevampaa sävyyn kuin oma viestini esimerkiksi. Viestisi sisällön hengessä oli hiukan tätä vähän turhankin tuttua meille niin tyypillistä länsimaalaista itseruoskintaa tai itseinhoa, joka on etenkin nuorten puheissa melko yleistä. Ja en nyt väitä tätä punavihreän salaisen eliitin salajuoneksi, koska se olisi täyttä puppua. Jokainen kuitenkin törmää lukiessaan esimerkiksi päivittäin Helsingin Sanomia siihen kuinka ilmastonmuutos esimerkiksi on etenkin länsimaiden vika, ja etenkin länsimaisten ihmisten tulee kantaa asiasta huolta ja samalla syyllisyyttä. Ja tällä nyt en tarkoita sitä, asiasta ei saisi olla huolissaan tai, että ongelma pitäisi lakaista pois näkyvistä, ei tietenkään pidä. Mutta mielestäni väärä tapa on syyllistää länsimaalaisia ja etenkin pelottaa ja syyllistää länsimaalaisia nuoria siitä, että kuinka etuoikeutettuja paskiaisia oikein olette, unohtaen samalla kuinka paljon jo esimerkiksi suomalaiset tekevät luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta töitä ja valintoja jo nyt. Parempaakin vielä toki pystymme.

Vaikutat fiksulta nuorelta, jolla on sana hallussa ja hyvät perusarvot. Kuitenkin toivon, että hieman ikääntyessäsi tai miksi et jo aiemmin muuta hieman omaa asennettasi itseesi sekä myös suomalaisiin ja eurooppalaisiin suopeammaksi tämän kysymyksen osalta. Itseinho muutokselle on harvoin hyvä moottori. Kun taas se, että se, että tietää hoitavansa asiat jo melko hyvin, mutta edelleen haluaa kehittää itseään sekä tapojaan vielä hienompaan ja ympäristön kannalta parempaan suuntaan tuo yleensä paremmat tulokset kuin syyllisyyden tunne. Kunnianhimo voittaa häpeän ja itseinhon, kun kyseessä on tavoitteen saavuttaminen sata kertaa sadasta.

11 tykkäystä

Ja yli kymmenen miltsiä niin saa käyttää hupparia.

7 tykkäystä

Fiilis on kuin Pekka Routalemmillä konsanaan.

Jokaisessa käyttämässäni sijoituspalveluitatarjoavassa osake- ja rahastovälittäjä/nettipankki/pankki -palvelussa mainoskuvissa on nuori ja kaunis nainen. Miksiköhän? Onko tavoitteena markkinoida sijoittamista minulle, miehelle, vai nuorille naisille? Vai molemmille? Jännä.

“…pigs get slaughtered”. Jännä lause, mutta oletteko miettineet, että miten jännä. Piggy bank eli säästöpossu kuvastaa säästämistä ja kärsivällisyyttä. Ja silti sijoitusmaailmassa “pig” on hype bumtsibumiin (joka on muuten öljy- ja raaka-ainesektori atm) harkitsematta sijoittava kärimätön ja ahne sika. Miten tämmöinen epäjohdonmukainen ristiriitaisuus on syntynyt?

5 tykkäystä

Edellisestä inspiroituneena laittakaamme kuvat omista säästölippaista. Itselläni oli kaksi säästöpossua joihin säästin samaan aikaan. Ensimmäinen oli sympaattinen OP:n virtahepo sinisellä paidalla. En tiedä vieläkään, että miten sen masu aukeaa ja pari kolikkoa on edelleen sisällä. Todella hyvä säästövirtahepo. Silmien katse on hypnoottinen ja käskee säästämään. Muistan myös, kuinka vietiin äitin kanssa virtahepo pankkiin, jossa avulias täti avasi vatsan ja laittoi rahat aikuisten pankkiin ikiholdiin. Samoilta ajoilta voi olla ensimmäiset rahasto-ostot, joita en kylläkään muista lainkaan.

kuva

Toinen säästöpossuni oli tälläinen positiivinen jääkarhu, joka oli myös mielettömän luotettava rahasta huolehtija. Tämän kanssa tapahtui joskus 11 vuotiaana kuitenkin sellainen lapsus, että runnoin rahan tarpeessa sen peräaukon siihen kuntoon, ettei sitä saanut enää kunnolla kiinni. Jääkarhu joutui jäämään eläkkeelle. Silti taitaa olla edelleen tallessa.

Minulla oli myös tälläinen Roope ankka säästölipas, mutta sitä en tainnut käyttää lainkaan. Oli muistaakseni vähän lelu tuohon OP:n virtahepoon verrattuna.

Onko foorumilaisilla millaisia muistoja säästöpossuistaan?

44 tykkäystä

Keräsin aikuisena lasipurkkiin kaikki alle euron kolikot, tyhjensin lompakon purkkiin joka ilta. Useita vuosia jatkoin säästämistä.
Loppusaldona oli Pano-automaattilla(onko tämä oikea termi Otto-automaatin vastakohdalle?) 41.80 euroa, kaksi klemmaria, ompelu neula, kolme nappia, vuosia vanha kääretön lätkäliiga karkki ja 5 ruplaa. Laitoin nämä arvojärjestykseen.

Nykyisin lahjoitan satunnaiset kolikot siskonlapsille johon saan vastaukseksi lähinnä nenän nyrpistelyä.

43 tykkäystä

Itselläni samanlainen tarina pienillä twistillä. Keräsin rahat lasipurkkiin ja vein silloisen tyttöystävän idylliseen pikkukaupunkiin pikku lomalle.

Loppusaldona oli pano-automaatti.

82 tykkäystä

27 tykkäystä

Hyvin samantyyppinen säästöpossu oli minullakin. Kolikkoa täyteen lappasin sen. Sitten ku piti saada kyseinen possu auki niin tyhmänä lapsena päätin puukon kärjellä tökkästä. No arvatakkin saattaa, että se terähän luiskahtaa tommosesta pyöreästä pinnasta suoraan siihen käteen joka pitelee sitä possua ilmassa. Ei siinä vaiheessa hirveästi kolikot lohduttanu… olisi vaan pitänyt tyytyä ensimmäiseen vaihtoehtoon ja paiskata se viereiseen kallioon.

6 tykkäystä

Hiilijalanjälkikeskusteluun liittyen ohessa on Sitran laatima elämäntapatesti, jolla saa arvioitua oman nykyisen hiilijalanjäljen. Omani on testin mukaan 5700 kg CO₂e, joten mallikansalaiseksi minusta ei ole. Sinänsä kiinnostava testi ja ainakin omalla kohdalla herätteli pohtimaan arjen valintoja. Ihan kaikkeen ei voi kauhean paljon vaikuttaa, mutta johonkin voi. :thinking:

Testi on tehty 1 241 958 kertaa ja keskimääräinen hiilijalanjälki on 6 900 kg CO₂e.

14 tykkäystä

Päivän kulttuurihetki, taiteilijana Honkarakenne


Teknisestä analyysistä ollaan montaa mieltä, enkä ota kantaa poliittiseen keskusteluun Ukrainatilanteen vaikutuksista yms, mutta ai että hivelee silmää tiettyjen lainalaisuuksien toteutumiset chartilla… :bow_and_arrow::ferris_wheel:

3 tykkäystä

Samanlaiset virtahepo ja Roope löytyy, maailma on pieni tai jotain :thinking:
Juuri viime viikolla mietin, että minne noi heittäs tilaa viemästä.

(Kolikot saa auki virtahevolta jalkojen alla olevasta luukusta omalla avaimellaan, joka sopii moneen muuhunkin säästöpossuun.)

2 tykkäystä

Jos miettii maakohtaisesti kysymystä lainkaan. :wink:

Päästökysymyksiäkin, eriarvoisuuden, politiikkavalintojen, jopa velkaantumisen, yms. lisäksi voi laittaa yhä enemmän myös eri tuloryhmien piikkiin datan lisääntyäessä.

Blummalla oli juuri hetki sitten hyvä artikkeli aiheesta:

https://www.bloomberg.com/graphics/2022-wealth-carbon-emissions-inequality-powers-world-climate/

EMITTERTS_

“As consumers and investors, the choices of the wealthy can have outsize impact, especially on transport and housing. Just 1% of the world’s population is responsible for half the aviation emissions. Cars are the biggest source of per-capita emissions in the U.S. and the second biggest in Europe. Changing that, and much else, requires changing social norms. But creating demand for low-emission products such as electric vehicles and heat pumps can help subsidize a carbon-free path for others around the world to enter the middle class.”

Tiedän ettei tämä ole välttämättä sijoitusfoorumin kontekstissa suosittu aihe nostaa esille enkä aio tuputtaa näitä seikkoja. Mutta minkäpälainen tieto ei olisi haitaksi hyville sijoituspäätöksille pitkässä juoksussa. :smiley:

24 tykkäystä

Googlella löyty helposti porukoideni säästöelefantti joka taisi olla tämä tai ainakin joku vastaava:


Puhutaan jostain 90-luvun alkupuoliskosta. Se oli joko melkoisen iso tai sitten käteni olivat silloin pienet. Hyvänä puolena suhteellisen hyvän mallinen ja kokoinen sisäänmenoaukko mistä sai veitsen sisään työntämällä ohjattua veistä pitkin kolikoita ulos. En tiedä jatkoiko nuoremmat sisarukseni perinnettä. Toivottavasti, sillä säästöpossuvarkaus kuuluu ehdottomasti lapsuuteen. Plus että opin laskemaan kun katsoin montako kappalehinnoiteltua irtokarkkia saan satunnaisilla kolikoillani.

Nykyään en tiedä mihin kolikot katoaa. Joskus satunnaisesti niitä saa taskuunsa mutta ne vaan häviää. Ulkomailla jätän yleensä sen kilon painoisen nivaskan huoneeseen siivoajalle. Varsinkin Jenkeissä on kohtalaisen tuskaista laskea epämääräisiä kolikoita yhteen ja kun pääset kassalle niin koneeseen kilahtaa verot päälle ja toteat että ota tosta toi seteli.

15 tykkäystä

image

Postisäästöpankista (PSP) tuli Postpankki, jonka Nalle myöhemmin valtasi ja myi Danskelle. Postipankki – Wikipedia

Heillä oli nätti kultainen säästöpossu. En viitsi napata verkosta kuvaa, kun tuntuvat olevan yksityistä omaisuutta.

Kultaista säästöpossua ei noin vain saanut, vaan piti olla säästettynä 25 markkaa, jolloin pääsi Kultapossu-kerhoon. Konttorilla jännitin 7-vuotiaana, että tuleeko ei-kultaisesta possusta riittävästi rahaa tilille, jotta pääsen kerhoon. Vaikka Papalla on suhtkoht kehno muisti niin tämä on piirtynyt takaraivoon. 25 markkaa jäi vähän vajaaksi ja olin kai niin säälittävän oloinen että pankkineiti laittoi vajauksen omistaan :heart:

Kauan ennen korttien tuloa pankkikirjoihin tuli kaikennäköisiä postimerkkejä ja leimoja, kun talletti tai nosti rahaa konttorilla.

26 tykkäystä

2900kg CO2 vuodessa. Silti siskoni kokee tarpeelliseksi huomauttaa kun en käytä kangaskassia tai en jaksaa kierrättää lasipurkkeja(tulisikohan näitä 1 vuodessa?).
Saisihan tuota alemmaksi jos lopettaisi syömisen ja vaikka hengittämisen.

24 tykkäystä