Ei sitä silloin 1.1.2020 arvannut millaiseen hullunmyllyyn on salkun kanssa ilmoittautunut mukaan.
8 tykkäystä
Kuusen taimi maksaa 0.22e/kpl (+alv).
En toki tiedä monenko hehtaarin takapihaa ajattelit.
13 tykkäystä
Tuli tässä mieleen lapsuuden kodin tavaroita läpikäydessä, että oishan sitä voinut sijoittaa jo lapsena pitämällä figuurilelut avaamattomina pakkauksissa. Hyvän hintaisia olisivat jos olisivat avaamattomina paketeissa. Toki onhan niillä lapsuudessa arvoa luotu ihan leikkimällä 
4 tykkäystä
Kyllä Nordnetilla toimeksiantojen määrään lasketaan myös välityskuluttomia toimeksiantoja, nimittäin vähintään 1000 euron arvoiset rahastotoimeksiannot. Voisin kuvitella, että Nordnetilla on rahastoyhtiöiden kanssa joku diili, jossa se saa jonkun pienen siivun kaikista rahastomerkinnöistä. Eli varsinaisesta hyväntekeväisyydestä ei ole kysymys.
Palkkiotasoa laskettaessa saman henkilötunnuksen alla olevien salkkujen ja osakesäästötilin kaikki toteutuneet toimeksiannot lasketaan yhteen. Myös vähintään 1 000 euron rahastotoimeksiannot lasketaan mukaan toimeksiantojen määrään. Rahastotoimeksiannot lasketaan kaupan kirjauspäivän mukaisen kalenterikuukauden toimeksiantoihin.
4 tykkäystä
Kah, hyvä täydennys, en tuota tiennyt.
1 tykkäys
Iltapäivä bingo: Bongaa salkkuni YTD-Voitolliset yhtiöt 
Muut ovat suomalaisia, mutta 5,87 on Omnicar ja toinen 23,38 on Flexion Mobile. Listalta löytyy tämän hetken foorumin “rakettimeemiosakkeita”, yksi ikisuosikki ja yksi pörssin arvostustasomaksimit uudelleen määrittävä osake
1 tykkäys
Heeetkinen, eikös tässä ole tilaisuus ilmaisten ämpärien ystävälle, vai ymmärsinkö väärin. Vaatii tosin irtorahaa ja vaivaa, mutta mitäs ei ilmaisen ämpärin takia tekisi.
4 tykkäystä
Kiitoksia viime viikkoisesta markkinakatsauksesta saulin kanssa.
Markkinakatsauksessa puheeksi tuleesta lausahduksesta “Osakemarkkinat seuraavat pitkällä aikavälillä talouskasvua” ja tämän päiväisistä tweeteistäsi missä puhuttiin tuloksien ja osakkeiden irtoamisesta toisestaan heräsi halu kaivella asiaa vähän tarkemmin.
Itselle tuli aiheesta mieleen mm yrityksien marginaalit → Ja niiden regression to mean → Aka palautuminen normaalitasolle, etenkin kun iso osa SP500 EPS viime vuosien kasvusta on tullut kasvaneiden marginaalien puolelta. Toki voi hyvin argumentoida että digitaalisessa maailmassa tilaa on suuremmille marginaaleille.
Aiheesta tarkemmin lueskeltuani törmäsin pariin kiinnostavaan tutkimukseen jotka osoittavat/argumentoivat että osakkeiden ja talouskasvun pitkäaikainen korrelaatio on historiallisesti itseassa negatiivinen.
Tämä on suuri konstrakti sille ajatusmaailmalle joka on monien ihmisten defacto oletus.
Alla muutama lainaus ja artikkelit:
“Surprisingly, the cross-country correlation of per capita real GDP growth and real stock
returns is negative when long periods of time are used. This is true for both developed countries
and emerging markets, and holds whether returns are measured in local currencies or U.S.
dollars.”
“Two independent analytical methods point to
the same conclusion: In stable nations, a roughly 2
percent net annual creation of new shares—the
Two Percent Dilution—leads to a separation
between long-term economic growth and longterm growth in dividends per share, earnings per
share, and share price.”
Tutkimuksien perusteella, voisi siis periaatteessa argumentoida, että yksittäisen yhtiön tai jopa indeksin tasolla talouskasvulla ei välttämättä olisi positiivista korrelaatiota EPS tai pörssisijoittajan kannalta.
Jay_Ritter_paper_14_August-Economic-Growth-and-Stock-Returns.pdf (515,5 Kt)
Ladataan: FAJ-2003-Two-Percent-Dilution.pdf
7 tykkäystä
Hyvä nosto! Tuo heitto oli karkea yleistys (ajatus on käytännössä oikean suuntainen) ja loistavaa että voimme ampua sen nyt täyteen reikiä. 
Olen nähnyt myös vastaavia tutkimuksia (vilkaisin toista noista nopeasti). Etenkin kehittyvissä maissa, missä talouskasvu on nopeaa tuppaa osakkeiden tuotto olemaan pomppuisempaa.
Meillä länsimaissa tulokset ovat eri laskelmissa kasvaneet hieman alle BKT:n (reaalisesti eli inflaatio huomioiden). Tuo osakemäärän paisuminen on oivallinen selitys.
Ennen 80-lukua melkein kaikki osakkeiden tuotot tulivat osingoista. Sen jälkeen ne ovat tuottaneet muutoinkin (osakekannat pysyneet kurissa paremmin).
Kävin tätä Vartissa läpi aiemmin:
Noh nämä laskemat ovat yleensä kymmenien vuosien tai yli sadan vuoden aineiston pohjalta tehtyjä, mutta lyhyellä välillä myös talous ja osakkeet voivat sinkoutua aivan eri suuntiin. Osakkeet tuppaavat ennakoimaan taloutta ja toisaalta liian kuuma talous on huono.
19 tykkäystä
Tätä voi ajatella myös niin päin, että bruttokansantuotteen voi laskea tuloina.
Iso komponentti on palkat, mutta myös yritysten voitot ovat osa BKT:ta.
Tässä mielessä voitot eivät voi kasvaa nopeammin kuin BKT ikuisesti.
Mutta, osakkeet voi tuottaa paremmin kuin BKT:n kasvu koska osingot.
14 tykkäystä
53 tykkäystä
Niin kauan kun yritys voi investoida kassavirran bisnekseen kannattavasti takaisin, osingot eivät ole optimaalisia.
Useimmat firmat ei voi tai niiden ei kannattaisi yrittää (viimeisin suuri muistutus aiheesta Fortumin Uniper-sijoitus) ja silloin ratkaisu on… osingot.
Lopulta se (kasvun kannattavuuden keskinkertaistuminen) on kaikilla edessä.
29 tykkäystä
Kyseessä on hyvä yleistys. Jota olisin itsekkin saattanut käyttää jollekkin yleisölle.
Asioita täytyy tiivistää ja yksinkertaistaa jotta niiden selittämisestä tulee jotenkin koherenttia. Aina löytyy joku “mutta” lauseen kanssa.
Hyvä tiivistys aiheesta,Yrityksien tulokset ovat myös enemmän yhteydessä marginaaleihin joiden korrelaatio BKT kehitykseen ei ole suora, mutta osuus BKT:stä ei voi kasvaa loputtomiin. Tästä puhuitkin jo videolla.
7 tykkäystä
, senkin osinkomies… 
Kuinka iso teidän kämppä oikein on tai mihin kaikkeen sitä sähköä oikein menee noilla luvuilla😱 vuotuinen sähkönkulutus?
3 tykkäystä
Ei tietenkään loputtomiin, mutta hyvin kauan mikäli vain pieni osa toiminnasta on yrityksen kotimaassa.
2 tykkäystä
Suomalaisilla yrityksillä on ollut monesti tapana yrittää laajeta ulkomaille vaikka väkisin. Tästä esimerkkejä mm Sonera, Nokia.
Pankkisektorilla toimivalla isäni tuppaa sanoa että joka kerta kun Suomalainen firma lähtee ulkomaille suurille yrityskaupoille niin on hyvä aika irtautua yrityksestä.
Historiallisesti tuo taitaa valitettavasti pitää aika hyvin paikkansa, Juuri yhtään hyvää miljardi luokan kauppaa ei itselleni tule mieleen. Pääoman allokointi on näissä suurissa kaupoissa ollut valitettavan heikkoa eivätkä synergiat ole tapahtuneet.
Tässä tapauksessa olisi osinkomiehille selvästi ollut tehtävää.
8 tykkäystä
Mihin videoon viittaat? Olenko mennyt missaamaan jonkun videon? 
Vai tarkoitatko heikkilä&vileniä?
2 tykkäystä
McKinseyltä luin hyvän raportoin viime vuonna missä laskeskeltiin että parasta tulee jos yritys tekee systemaattisesti pieniä yritysostoja harjaantuen prosessissa.
Pahin on juuri valtavat ja monimutkaiset yritysostot. 
25 tykkäystä
Tulee todella mielenkiintoista kuulla miten FED powell tällä kertaa kiemurtelee lausumistensa kanssa.
Inflaatio toki oli hieman pienempi kuin kuukausi sitten, mutta sen jälkeen on öljy taas hivuttautunut takaisin nousu-uralle. Lisäksi työttömien määrä oli sitten viime selitysten jälkeen laskenut, eikä core inflaatio ole vielä ainakaan osoittanut laskusuuntaa. Edelleen reaalikorko rajusti miinuksella, joten edlelleen teoriassa kannattaa ottaa lainaa niin paljon kuin vaan saa.
Toisella puolella kuppia on sitten euroopan ankeat talosunäkymät, kiinan ankeat talousnäkymät ja vielä tietysti energiakriisin mahdollisuus joka lopulta suistaa jenkitkin taantumaan.
Mitä nyt sitten sanoa ilman että markkina taas ylitulkitsee suuntaan tai toiseen.
Edelleen olen sitä mieltä että FEDin merkitys alkaa olla jo aika ohut, todellisuudessa he peesaavat 2,10 ja 30v yiledeljä.
E: vielä ennen Powellinn puhetta perjantaina ehtii tulla työttomät työnhakijat tilasto, crude oil inventories ja esim. Core PCE index
Viisas mies, mutta liian arka, nyt tarvitaan toimintaa (tai tarvittiin, nyt ollaan jo myöhässä ja onneksi edes nyt toimivat)
6 tykkäystä