Tällä foorumilla on viimeaikoina kohistu paljon energian hinnasta, tulevasta ydin talvesta joka jäädyttää koko euroopan ja vajavaisista öljy/kaasureserveistä.
Entä jos foorumin säätieteilijät ovatkin väärässä? Tuleekin verrattain lämmin talvi. Jos Pekka Pouta ei osaa ennustaa säätä viikon päähän on vaikea nähdä että sammakosta säätä ennustava osaisi ennustaa tulevan talven.
Ja toinen asia, tästä energiakriisistä on nyt kohistu useita kuukausia. Uskotteko todella että markkina on kollektiivisesti niin tyhmä, ettei tätä ole jo hinnoiteltu (varsinkin) EU osakkeisiin?
Minusta tämä on todella ylimielistä ajattelua.
Nimimerkillä Osakepaino 130% ja suunnittelen nostavani sen 170% käyttämällä Wisdomtreen 3x leveroituja ETP tuotteita.
Jos Stockan sammakosta ennustaa säätä, niin viime aikojen tilanteen perusteella ollaan talvella pahasti miinuksella, mutta tilanne elää jatkuvasti. Toivotaan leutoa talvea.
Lähinnä oma spekulointi on, eli mielipide ei fakta. Että meillä ei ole mitään viitteitä etteikö ensi talvi -23/24 olisi myös energiakriisin kourissa. Teesini on että nämä ongelmat jatkuvat pidempään kuin vain tämän vuoden ja talven.
Kuten todennut aikaisemminkin olen valmis maksamaan väärässäolosta häpeänä ja menetettyinä tuottoina, mutta saan eräänlaista hölmölän takuuta ja mielenrauhaa kun markkinariski on vähäisempi ainakin vielä jonkin aikaa.
Hankala ennustaa miten kaasua Venäjältä talvella Saksaan saadaan, paljon, vähän vai ei yhtään.
Yleisemmin tämä nergiakohkaus rinnastuu monessa mielessä Koronaan. Kuka osasi ennustaa kotoilu- ja kiuasbuumit? Ja siis miten yliampuvasti nämä sitten hinnoiteltiin pieleen.
Myös sähkönsäästösuunnitelmat Suomessa rinnastuvat alkuaikojen Koronasuosituksiin, mitään ei ole opittu. Kehoitetaan yleisesti säästämään sähköä, kuumaa vetta ja kaukolämpötalossa asunnon lämpötilaa.
Jos tulee kylmä talvipäivä, ja ei jos tuule, niin kai about 18-22 välillä (jollain kai isoin kulutus noin suunnilleen on) kai voi tulla sähköstä pulaa Suomessa, silloin kai sen käyttöä pitäisi rajoittaa, ja siihen miten se onnistuu pitäisi olla suunnitelmat.
Nyt onnistutaan vaan toitottamaan: “säästäkää, säästäkää!” ja sitten tuossa pula-tilanteessa kuitenkin kaikki kaatuu kun ei ole varauduttu. Energianyrkki?
Vielä ei olla mainostettu Suomen erinomaista varautumista Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastolla sentään, kuten koronassa, siellä niitä maskeja piti olla, puuh.
Ja kaupassa on kai vielä wc-paperia, vielä, lähdempä vähän hamstraamaan samantien.
Itsellä on Volkswagenin ämpäri (saatu merkkiliikkeestä) ja siihen on joku “epähuomiossa” autotallin nurkalla joku joskus pissinyt. Tuo on ajalta kun tontilla oli pari VW ja yksi Audi, onneksi on päästy asioissa eteenpäin. Mutta kyllä Kamux ämpäristä nyt vois vitosen maksaa ihan jo kirkkaasta väristä.
Jos ajatellaan, että markkinalla tämän päivän hinta muodostuu tulevaisuuden eri skenaarioiden todennäköisyyksillä painottuna keskiarvona, niin kyllähän markkinalla on varaa laskea keskimääräistä huonomman skenaarion toteutuessa. Tämähän on sitten spekulaatiota miten itse kukin nämä vaihtoehtoiset skenaariot ja niiden toteutumistodennäköisyydet näkee.
Mielenkiintoinen huomio sähkön hinnasta. Keväällä sähköyhtiö tarjosi 24 kuukauden määräaikaista sopimusta 11 snt/kWh hinnalla, mutta heinäkuussa hinta oli noussut 20 senttiin. Nyt kuukautta myöhemmin on vaikea löytää alle 30 snt/kWh määräaikaisia sopimuksia! Nyt elokuussa sähkön keskimääräinen hinta sähköpörssissä on ollut jo tuota luokkaan ja hei, ollaan vasta elokuussa! Jos Norja vähentää sähkönvientiä, ja Olkiluoto 3 viivästyy (miksi se enää viivästyisi, sehän on vasta 13 vuotta jäljessä aikataulua ), niin sähkö yksinkertaisesti loppuu muista pohjoismaista. Minusta tuntuu, että ihmisillä on taipumus aliarvioida tulevaisuudessa näköpiirissa olevien kriisien vaikutus (vrt tammi-helmikuu 2020), mutta ylireagoida silloin kun kriisi iskee päälle.
Vaikka uskoisi jonkinlaiseen tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, niin tässä vähän tullaan niille rajoille, mitä asioita markkinat voivat tehokkaasti diskontata. Esim. jos meillä on monta erilaista tai epätodennäköistä skenaariota, jotka toteutuessaan aiheuttavat suuria vaikutuksia, niin sitä voi olla vaikea diskontata kursseihin käytännössä. Sodanuhka ei merkittävästi vaikuttanut kursseihin helmikuussa ennen kuin alkoi rytisemään, koska konsensus oli, että se on epätodennäköistä. Tällöin ei voitu diskontata koko vaikutusta kursseihin tapahtumasta, josta ei ollut varmuutta. Markkinoiden ajoittaminen ei ole mitään helppoa, mutta toisaalta jos sattuu olemaan oikeassa, kurssit reagoivat voimakkaasti tuollaisten epätodennäköisten skenaarioiden kanssa.
Mitenköhän paljon Suomessa (ja maailmalla noin yleensä) hyödynnetään yhdyskuntajätettä biokaasun tuotantoon?
Luulisi, että kaupungin jätevesistä saisi melkoisen määrän kaasua hyödynnettäväksi maakaasun sijasta. Vaikka prosessi olisi haastavampi ja kalliimpi, niin eiköhän se nykypäivänä kiinnostaisi kuitenkin…?
Akateemista lähdettä minulla asialle ei ole, mutta muistan lukeneeni että markkinat systemaattisesti aliarvioivat negatiivisten skenaarioiden toteutumistodennkäisyyden.
Nythän markkinat hinnoittelevat kai “mediaania” keskimääräistä tietä eteenpäin. Oman kuplani on energiamarkkinat ja tuntuu ettei vielä yhteiskunnallisesti käsitetä miten huonoja energian säännöstelyyn päätyvät worst case skeaariot ovat euroopassa.
Mielestäni negatiivisia skenaarioita on nyt paljon. Ja energia sekä ruokainflaatiosta lähtevä sykli voi aiheuttaa negatiivistä kierrettä. Toisaalta poikkeuksellisina aikoina on poikkeuksellisia “ennustamattomia” poliittisia ja rahapoliittisia toimenpiteitä myös. Samoin ukrainan sota on erittäin vaikea ennustettava elementti, joka voi aiheuttaa häiriöitä niin eri puolelle mutta toisaalta voi joskus jäähtyäkin.
Olo on kyllä syksyisen harmaa. Käteispaino kuitenkin “vain” 20%, eipä se massi tässä inflaatiossa mitään kivaa pidettävää ole.
Vielä riittää tilaa uusille laitoksille: Suomeen tarvitaan yli 100 uutta biokaasulaitosta | Autotoday
Tykkään, kun lisäetuina on typen ja fosforin talteenotto ja siitä, mikä prosessista jäljelle jää, muodostaa kasvualustaa. Ehtaa omavaraista paikallistuotantoa
Lykkään suuria hankintoja (lomamatkat, auto, remontit yms.)
Autoilen mahdollisimman vähän
Vähennän noutoruoka/ ravintolassa syömistä
Ostan kaupasta vähemmän, kuin ennen
Olen katkaissut suoratoistopalveluita (spotify, netflix yms.)
Vähennän jostain muusta, mitä yllä ei mainita.
En ole muuttanut kulutuskäyttäytymistäni
0voters
e. En kehtaa äänestystä enää muotoilla uudestaan. Tarkennus:
"Vähennän jostain muusta, mitä yllä ei mainita. " tarkoittaa tottakai siis sitä, että vähennän jostain muusta, mille ei erikseen omaa vaihtoehtoa.
Oli pakko vastata etten ole muuttanut kulutuskäyttäytymistäni kun olit asettanut rajan kolmeen kuukauteen. Vähensin jo aiemmin mm. autoilua, kriisihän kärjistyi jo helmikuussa.
Meillä järkeistetään autoilussa mitä voidaan, turhat valot pois, suihkusta ei tehdä höyrysaunaa, (eli ollaan max 2-3 minuuttia) ja talvella katsotaan, voidaanko pudottaa lämpötilaa 1-2 asteella. Muuten ei vaikutusta arkeen.
), niin sähkö yksinkertaisesti loppuu muista pohjoismaista. Minusta tuntuu, että ihmisillä on taipumus aliarvioida tulevaisuudessa näköpiirissa olevien kriisien vaikutus (vrt tammi-helmikuu 2020), mutta ylireagoida silloin kun kriisi iskee päälle.
