Mutta eikö opiskelu jollekin alalle ole myös sitä että opitaan löytämään tarvittava tieto…samahan se on mistä sen löytää.
1 tykkäys
Laskimet ja niiden käyttö eivät auta ymmärtämään ja älyämään asioiden suuruusluokkia vaan sanoisin että jatkuva niihin turvautuminen taannuttaa niiden ymmärtämistä.
Järkytyin kun taannoin menin lähikauppaan. Hieman erikoinen reilu parikymppinen mies oli ostamassa karkkipussia. Pussi maksoi 2,95e. Mies kysyi samanikäiseltä myyjätytöltä: “Montako pussia saan kympillä?” Myyjä ei osannut heti sanoa vaan kokeili lukemalla karkkipussin viivakoodin neljään kertaa ja totesi sitten että kolme pussia.
Itse nuorena harjoittelin jonkin verran päässälaskua. Taidot on ruostuneet, mutta kuitenkin oikeastaan päätäni vaivaamatta näen että 3 x 3e - 3 x 0,05e = 8,85e ja olen kuvitellut että jokainen ihminen tajuaa laskemattakin että 10/3 = 3,33 ja 10/4 = 2,5.
Toivottavasti AI:n tulo ei tee ihmisten luovalle ajattelulle samaa kuin laskimet ja tietokoneet ihmisten laskutaidoille. 
62 tykkäystä
Olipa Kastehelmen kommentti Fortumin johdon toimista harvinaisen agressiivista. No onhan se tietysti aika erikokoista että sotaa ei nähdä Euroopassa vaikka se kaiken aikaa on olemassa. Vaikka Uniper kaupassa meni miljardeja veronmaksajien rahoja niin rikastuivat tuossa kuitenkin Fortumin hallitus että ei se nyt aivan niin huono kauppa kuitenkaan kaikille ollut.
3 tykkäystä
Joku asiantuntija kommentoi tuota veronmaksajien rahaa.
Tarkensi, että ei ole mennyt veronmaksajien rahoja, joskin yhtiön rahoja on mennyt, jota valtiokin omistaa.
Mites kielitaito? Kerrottiinko teille kaikille koulussa, että monipuolinen kielitaito on tulevaisuuden valtti?
Alkaa pian olla jokaisen taskussa melkoinen Baabelin kala. Ruotsinkin kertaaminen jää satunnaisen osari-webcastin kuunteluun kun dokkaritkin voi kääntä Googlen translatorilla. Koska olen ensisijaisesti oppimassa potentiaalisesta sijoituskohteesta tämä tehokkuus sallittakoon, mutta ei kielitaidon preppaamisestakaan varmaan haittaa olisi ollut.
Kannattaa kokeilla jos ette ole testanneet, nämä on liiankin hyviä.
Pitää koittaa saada aivoille monipuolista jumppaa läpi elämän vaikka kaiken vähänkään työtä vaativan tuntuu pian voivan ulkoistaa. Onneksi tämä sijoitusharrastus saa verryttelemään aivonystyröitä jatkuvasti.
Olisi jännä olla näkemässä ihmisten evoluutiota joskus lukuisten sukupolvien päästä.
19 tykkäystä
Päässälaskussa ja kirjoittamisessa on paljon kyse tiedon käsittelystä ja soveltamisesta. Tulee pohjatieto sitten muistoista oppitunnilta tai puhelimesta kädessä.
Tekoäly esseissä on varmaan enemmän ongelma reilun arvostelun kuin yksilötason selviytymisen kannalta. Ja kirjoittaminen on viimekädessä ajatusten jäsentämisen ja kommunikaation instrumentti.
Jos asioita ja kausaliteetteja hahmottaa ja tietoa pystyy jakamaan ympäristössään, siitä hyötyy väistämättä.
Ruotsin järvien, presidenttien järjestysten ym. opettelu on vähän kuten lue paperimieheksi tai ole sinä se joka opettelee englannin sijasta venäjää. 
Hokema ajassa,vähän kuten random uskomaton kasvuosake jota muut ei tajua. Onhan tekoäly toki modernimpi uhka nuorisolle kuin vaikka 50-luvun sarjakuvat, joiden piti tuhota kokonainen nuorisosukupolvi.
10 tykkäystä
On oikeasti mahtavaa, että löytyy oma tietopankki taskusta ja tiedonhaku/ongelmanratkaisu on tehty paljon helpommaksi nykyään. Valitettavasti se on myös luonot paljon hallaakin osalle väestä. Pitäisi varmaan linkata videoita missä yhdysvalloissa kaduilla kysytään ihmisiltä nimeämään vaikka kolme planeettaa, pääkaupunkia euroopasta tai ihan vain missä sijaitsee Ukraina/Venäjä kartalla. Se kuitenkin on myös poistanut huonojen puolien lisäksi paljon turhaa työtä ja ”tarpeetonta” lisävaihetta ihmisten töissä.
Oppimisen kuuluisi olla koko elämän jatkuvaa touhua ja isolla osalla se loppuu koulujen jälkeen aika nopeasti. Asiat mitä opit saat myös täysin päättää kiinnostuksiesi pohjalta. Jotkut tykkäävät opiskella ötököistä päivät pitkät ja toiset siitä, että paljonko kiukaita on mahdollista myydä vuodessa laman alla.
Itsellä on yksi monista asioista tällä hetkellä Ranskan kielitaidon opettelu. Mukavaa puuhaa vapaa-ajalla, mitä voin vaikka posliinilla istuessa 15min opetella. Toinen missä voin luoda konkreettista ja hyödyllistä/jatkuvaa kehitystä on salilla käyminen.
13 tykkäystä
4 tykkäystä
Mites esseet, päässälaskutaito ja tekoäly liittyy toisiinsa? Olisko eläkeläisen ajattelussa joku fiba?
1 tykkäys
Tässä on yksi artikkeli vuodelta 2014. Ehdottomasti lukemisen arvoinen. Tuossa alunperin linkkamassani tekoälykuvassa oppilas lienee tehnyt esseensä tietokoneella, kuten nykyään koulussa suurin osa. On olemassa tutkimuksia, joissa on todettu, että koneella kirjoitus ei luo samanlaista tiedon prosessoimista ja asian ymmärtämistä, kuin käsinkirjoitus.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että käsinkirjoituksella ja laajemmalla oppimiskehityksellä on tiivis yhteys, kertoo New York Times.
Tässä on tuo New York timesin artikkeli
Uskon, että kyse on siitä, että käsinkirjoituksessa - Ala-asteella aikoinaan 80-luvulla olleena meillä harjoiteltiin ahkerasti kaunokirjoitusta ja sen piti olla sitten hienon näköistä - käytetän hienomotoriikkaa ja se aktivoi aivoissa enemmän synapseja ja toisia aivoalueita, kuin tietokoneen näppäimistön painelu. Käsinkirjoitus on huomattavasti vaativampaa kuin koneella kirjoittaminen. Mitä enemmän aivot aktivoituvat jonkin asian/aiheen ympärillä, sen vahvempi muistikuva siitä jää ja sen enemmän aivot työskentelevät sen kimpussa koettaen ymmärtää, mistä on kyse → asian ymmärrys kasvaa.
@Onni_Maiha kirjoittikin erinomaisen esimerkin ihan peruslaskutoimitusten ymmärtämättömyydestä. Tällaiset asiat kumuloituvat, kun nuorena aivoja ei ole harjoitettu. Aivot ovat siinä mielessä ihan samanlaiset kuin lihakset, että harjoitus kehittää ja harjoittamattomuus surkastuttaa.
Lisäksi, palatakseni vielä alkuperäiseen viestiini aiheesta: Ko. oppilas olisi varmasti kirjoittanut tämän tehtävän tietokoneella, mikäli tekoälyä ei olisi ollut saatavilla. 30 vuotta sitten hän olisi tehnyt sen käsin paperille, kuten varmaan suurin osa tämän palstan jäsenistä (pahoittelen implisiittistä ikärasismia nuorempia kohtaan). Eli se aivoprosessointi mitä me olisimme ko. toimeksiannon ratkaisemiseksi tehneet vs. mitä tämä oppilas teki, on aivan toista luokkaa. Tämä kumuloituu ajan myötä. Ei yksi essee tai sen tekemättömyys tee tyhmäksi, mutta kun niitä on vuosien varrella 100.
Laita sitten nämä kaksi henkilöä visaisen työelämän ongelman ääreen. Toinen on koulussa tehnyt kaiken manuaalisesti, kirjoittanut pitkiä esseitä kaunolla paperille ja etsinyt tietoa kirjoista ja asialehdistä, kun toinen hoitanut esseensä 5 minuutissa online-ohjelman avulla. Mitäs arvelette, kumpi on paremmin varustautunut ratkaisemaan sen työelämän ongelman? Kummalla on kehittynyt rutiini tiedon etsintään ja sen käyttämiseen? Kummalla on kärsivällisyyttä pohtia ja ratkaista ongelma? Kumpi luovuttaa 10 minuutin jälkeen, kun ei tiedä mitä voi tehdä?
Maailma muuttuu ja meidän pitää koulussa tietokoneita opiskella, mutta olen sitä mieltä, että käsin kirjoittamisesta koulussa ei pitäisi luopua niin helposti, YO-kokeet pitäisi tehdä paperilla, kuten ennen ja manuaalista tiedon etsintää kirjastoista pitäisi vielä tehdä. Ihan vain sen vuoksi, että ajan ja aivojen käyttäminen asiaan parantaa ymmärrystä. Ihmisen oppimisprosessit ja aivot eivät ole muuttuneet paljonkaan sitten kivikauden, saati sitten 80-luvun ja kaikkea sitä vaivalloista manuaalityötä ei pidä hylätä vain sen vuoksi, kun google ja tekoäly on napin takana.
Pahoittelen sunnuntaisaarnaa. Tämä aihe vain kolahti.
48 tykkäystä
Hyvää pohdintaa.
Käsin kirjoittaminen oli hidasta ja toisinaan turhauttavaa. Muistelen, että itse kirjoittaminenkin oli joskus haaste. Vaikka ajatuksenjuoksussa tai osaamisessa ei olisi ollut ongelmia kaikkea haluamaansa ei saanut suollettua paperille pyydetyssä ajassa. PItkien kokeiden ja tenttien jälkeen oikea käteni, jota ei todellakaan ole luotu sujuvaan käsinkirjoitukseen, oli aina kipeä. Tarkoituksena oli tietenkin mitata osaamista, mutta omalla kohdallani testattiin toisinaan käden hienomotoorista kestävyyttä.
Ymmärrän huolen käsin- ja kaunokirjoituksen katoamisesta. Olisin kuitenkin ollut tyytyväinen, jos se olisi tapahtunut jo omana kouluaikanani. Tietokoneet ovat mielestäni tehneet opiskelusta ja opitun osoittamisesta tasapuolisempaa.
Mutta ei se varmasti ilman haittapuolia ole tullut. Käsin kirjoittaessa esseen tai vastauksen muoto piti jäsennellä mielessään kokonaisuudessaan ennen ensimmäisen kappaleen kirjoittamista. Tätä ei enää tarvitse tehdä. Jos itse kirjoitan vakavissa mielin jotain lätkin vain pääkohtia tekstinkäsittelyohjelmaan ja alan rakentamaan kokonaisuutta pala kerrallaan. Saman tein toki ilman tietokoneitakin, mutta nykyisin, jos joku asia ei miellytä tai tuntuu olevan väärässä kohtaa, voi lopputulosta viilata niin pitkään kuin haluaa. Vielä viime vuosituhannella tenttipaperit olivat täynnä Z-yliviivattuja kappaleita ja aikaa kului kaiken kirjoittamiseen uudestaan. Mitä pidemmälle asioita jäsensi omassa päässään ennen kirjoittamisen aloittamista sitä parempi lopputulos usein oli. Kirjoittamisprosessi on nykyisin erilainen.
Edit. Käsin kirjoittassa olisin muistanut mainita hienomotoristen taitojen uudet haasteet, joita ei aikoinaan vielä ollut. Nyt voin kätevästi lisätä ajatuksen jälkikäteen. 
Jos alusta ei näyttäisi viestiäni muokatun valtaosa lukijoista ei edes tietäisi, että muutin jotain.
Kännyköiden räpeltäminen on uusi haaste ja luulisi sen kehittävän hienomotoriikkaa. Omassa lapsuudessa ei myöskään ollut video- tai tietokonepelejä, jotka vaativat aivan uusia taitoja pelaajiltaan – verrattuna siis omaan sukupolveeni. Ehkä tästä maailmasta on tullut jotain korvaamaan käsin kirjoittamisen loputtua poistuneita virikkeitä aivoille? En todellakaan tiedä, mutta itselläni tuollaisia virikkeitä tai haasteita ei vielä ollut.
Edit2. Oheisesa artikkelissa avataan yli 100 tutkimuksen pohjalta videopelien vaikutusta aivoihin.
10 tykkäystä
Kaikista maailman toimijoista juuri Malinen on saanut jotain korkeamman asteen tietoutta itselleen…?
Kyllähän käteistä kannattaa aina olla ruokaostoksiin, mutta mutta…
38 tykkäystä
Inflaatio on ollut kovaa myös Malisen jutuissa viimeisen parin vuoden aikana.
11 tykkäystä
Malinen on huutanut maailmanloppua yli 10 vuotta. Mitähän omaisuusluokkaa hän mahtaa suosia? Ei ainakaan osakkeita mutta tuskin hän tykkää pitää eurojakaan tilillään (sen verran vahvasti puhunut euroa vastaan). Ehkä hänellä on 100 dollarin seteleitä iso nippu mökillä lattian alla. Nämä rahat on tarkoitus laittaa ISOSTI TÖIHIN kun pörssit dippaavat nykytasoiltaan 90%.
19 tykkäystä
“Cannot tell publicly”
Noloa… elä sitten Malinen laita tuommosia, koska noiden painoarvo on tasan 0. Jos joku karhuilee, perustelee ja tuo näkemyksiään esille niin arvostan ja teen sitten itse omat johtopäätökseni vaikuttaako minun sijoituskäyttäymiseeni. Mutta tämmöset “Kohta rommaa, tiiän syyn mutten kerro” niin ei kyllä ainakaan täältä suunnasta anna kunnioitusta ei sitten yhtään, vaikka osottautuisikin oikeaksi.
Itsekkin ollut tässä karhuna ja tehnyt omia tarkoin perusteltuja päätöksiä ja huomiota sen osalta. Mutta on tuommonen twiittailu kyllä myötähäpeää aiheuttavaa… perusteluja!
34 tykkäystä
9 tykkäystä
Puttosen analyysiä tilanteesta
24 tykkäystä
Totta vai tarua
Kumpi putoaa ensin, Ping vai Putte? 
Toim.huom. runsaalla suolalla, olkaa hyvät.
1 tykkäys
