Toistan itseäni, eläkevastuut eivät katoaisi vaikka rahastoja ei olisi. Keskeinen riski eläkerahoituksessa on demografia, eläkerahastoja on käytännössä pakko olla jos väestön ikärakenne on vanhenemaan päin.
Markkinahäiriöt ovat ohimenevä ilmiö, demografia on pysyvämpää sorttia.
Eivätkä ne rahastot mihinkään kaadu, ei ne mitään tappiin saakka vivutettuja hedgefundeja ole.
Toistan itseäni, jos rahastot katoavat, ollaan pississä, juurikin sen eläkevastuun takia. Kuten sanoit, ne on pakko olla, mutta mitäs sitten kun eivät ole enää tai niiden varallisuus huomattavasti vähenee?
Briteissä oli tunneista kiinni ettei 90% rahastoista joutunut pakkolikvidoimaan omistuksia. Sitä en tiedä kuinka paljon olisi vaadittu ja olisiko se johtanut kaatumiseen, mutta en tätä vaihtoehtoa menisi sulkemaan pois.
Suomessa oltiin keväällä 2020 vähän samoissa tunnelmissa - joskin eri syistä - kun osakemarkkinat romahtivat ja valtio joutui lainsäädännön muutoksilla varmistamaan sen, että eläkeyhtiöt eivä tjoudu pakkomyymään omistuksiaan ja ruokkimaan kurssilaskua. Jotkut itkivät, että eihän niin saa toimia, vaan eläkeyhtiöiden on myytävä, jotta turvataan pääomat. No, onneksi pakkomyyntejä ei toteutettu, kun olisi eläkeyhtiöt ottaneet kymmeniä miljardeja turskaa hyötymättä yhtään mitään, kun arvostukset kohosivat taas yhtä nopeasti kuoppapiikin jälkeen.
Nämä kaksi tapausta kuitenkin tarjoavat näkökulman nykyisenlaisten eläkerahastojen haavoittuvuudesta väliaikaisten markkinahäiriöiden edessä nykymaailmassa. Käytännössä valtioiden / keskuspankkien on pakko tulla pelastamaan markkina, jos ei muuten, mutta eläkeyhtiöiden vuoksi. Kenelläkään ei tosin taida olla parempaa mallia eläkerahastojen hallintaan. Olisiko sitten se, että ne olisivat ihan digitaalisena käteisenä jossakin pankissa? Pankki voi mennä konkurssiin. Fyysisenä käteisenä pankin holvissa? Setelipino voi palaa. Kultana Fort Knoxissa? Kultaa ei ole tarpeeksi tai jos olisikin, fyysinen kulta on arvoltaan volatiiili tuote paljon enemmän kuin hajautetut arvopaperit.
No minusta on hieman turha huolestua siitä, että rahastojen koko on suuri suhteessa bkt:n, kun syytä olisi huolestua jos se olisi pieni. Koko merkitsee
Toki jos rahastoihin on rakennettu aivan hillittömät suojaushimmelit, joiden vakuusvaatimukset nousevat taivaisiin markkinahäiriöissä, niin sitten… Mutta jotenkin epäilen.
Minusta ainoa looginen ratkaisu on, että pitää oppia elämään lyhyen aikavälin epävarmuuden kanssa. Eläkerahastot on pitkän, hyvin pitkän aikavälin instrumentti, niiden kanssa pitäisi olla varaa olla kärsivällinen, Kun meillä tavallisillakin kuolevaisilla sijoitushorisontti on vuosia ja nämä pikku pomput tasoittuvat kyllä, niin noilla horisontti on sukupolvia pitkä.
Niin miten tuon nyt ottaa, aiemmin tuo “mielipaha” kestettiin hampaita purren, asioista ei puhuttu välttämättä edes perheen sisällä ja usein tartuttiin pulloon - hieman kärjistäen mutta ei liikaa kuitenkaan. Oma mielipide on, että haasteita on aina ollut, mutta tänä päivänä on sosiaalisesti hyväksyttävämpää käydä terapiassa ja hoidon tarjonta on myös kasvanut. Paljon on myös edistytty mielenterveyden häiriöiden hoidoissa ja tunnistamisessa. Hyvä huomio on myös se, että yhteiskunta on kehittynyt paljon yksilökeskeisemmäksi + historia on passannut tätä sisäänpäinkääntynyttä asennetta sukupolvissa eteenpäin. Yhteisökeskeisimmissä kulttuureissa terapian tarve on myös väheisempi.
Markkinoiden kovimmissa tunneskaaloissa, vahvan optimismin ja pessimistisyyden vallitessa tarvitaan skeptisyyttä.
Niinkuin totesit, onko asiat todella niin huonosti kuin nyt näyttää? Viime kädessä kyse on siitä, että mahdollisia skenaarioita on lukuisia, mutta minkä painoarvon annat millekin skenaariolle? Mille skenaariolle annat suurimman todennäköisyyden toteutua? Voittajat löytyy sieltä, jotka kontraavat onnistuneesti yleistä markkinanäkemystä vastaan, myös tässä tilanteessa.
Tällä hetkellä uhkakuvia on samanaikaisesti pinnalla todella useita ja siinä mielessä vahva karhuilu on ihan perusteltua. Kaikki uhkakuvat eivät lopulta kuitenkaan toteudu. Jos ottaa vahvaa näkemystä esimerkiksi isolla käteispositiolla, riskinä on aina se että ei ehdi takaisin kyytiin. Sen riskin joutuvat vahvimmat karhut kantamaan, mutta onneksi karhut ovat vahvoja eläimiä
Edittinä vielä, oma viesti lähti vähän rönsyilemään markkinoiden puolelle vaikka viestisi koski enemmän yleistä elämää, mutta kommenttini sopinee myös markkinatilanteeseen.
Huh huh jotta huhut eivät lähde laukalle niin tehdään heti selväksi, että aikanaan kun kirjan luin lainasin sen kirjastosta eli sitä EI LÖYDY hyllystä, lattialta tai pinosta.
Tämä on tärkein viestini tähän asti tänä vuonna.
Lisäys: kirja-Varttia on tovin toivottu pitänee sellainen järjestää joskus.
Asia joka pidempääkin pyörinyt mielessä, niin onko keskusteluissa ikinä ollut ajatusta sijoitusaiheisen kirjallisuusketjun perustamisesta? Eikä mikään random lista kaikkia kirjoja, vaan kirja ja perustelut, miksi ko. opus auttaa sijoittajaa kehittymään. Voisi siellä olla perustellusti myös fiktiivistäkin kirjallisuutta, mutta tämän arvo sijoittajalle tulisi voida perustella.
TA:sta saa funda-analyysiin verrattuna helposti vaikuttavampaa etenkin aloittelevien sijoittajien silmissä, koska käytännössä viivoja voi piirtää aivan loputtomasti: jos yksi ei toimi piirretään 10 muuta. Jos liukuva keskiarvo ei toimi, katsotaan muita yms.
Jos jokin on ”aina oikeassa” se haisee.
Tietysti sijoittajat ja treidaajat saavat käyttää mitä työkaluja lystäävät, en tuomitse (paitsi P/E-luvun tuijottamisen ilman muita taustatietoja😂).
Onkohan se näin kuten jostain muistan jonkun talousviisaan lausuneen ,että talouskasvu vaatii tietyin välein sodan tai jonkun muun suuren kriisin,ainakin viimeiset pari vuotta “kivasti” sekoittaneet pakkaa.
Pakko mainita sivusta, että vakuuttavaa TA:han perustuvaa analyysiä on helppo esittää, mutta oikeasti perusteltua ja hyödynnettävää analyysiä on vaikea sekä tunnistaa, että tehdä. Vaatii muun muassa treidattavan kohde-etuuden tuntemista hyvin, omien indikaattoreiden tuntemista hyvin (myös ne paikat missä niistä ei ole hyötyä!) ja vielä päälle (oikeasti) hyviä perusteluja miksi analyysi on validi.