Osaako joku avata minulle, mitä tai mikä on tuo metaverse josta saa lukea suht usein? Onko se joku keinotodellisuus vai mikä?
Tänään opittua:
Herman Hermitsin “No milk today” -kappaleessa päivän maidottomuus ei tarkoitakkaan sitä, että maito on korvattu viinalla. Olen toki aina tiennyt, että tässä kappaleessa käsitellään eroa ja murtunutta sydäntä, mutta nähtävästi “päivä maidotta” symboloikin sitä, että maitomies ei jätä aamulla normaalia määrää maitopulloja kotiovelle. Yksinäinen ihminen tavitsee vähemmän maitoa, kuin kaksi.
“how could they know just what this message means?”
Simpsonit olivat taas kerran aikaansa edellä The Simpsons Anti-Tiger Rock - YouTube
Minulle ei voimakivistä koskaan tule mitään muuta mieleen, kuin tämä kyseinen Simpsons jakso
Naamakirja keksi uuden nimen sekasikiölle joka yhdistää VR-AR-Internet-Metan-ikioma-hiekkalaatikko -häröpallon virtuaalimaailmaksi jossa ihan kohta kaikki ihmiset hengailee ja käy firmojen “maailmoissa” ja tekevät bisnestä ja…
Käytännön tasolla tuo on toistaiseksi tyhjyyttä kumiseva puolivillainen viritys jota eivät käytä edes Metan työntekijät, mutta on tietty mahdollista että vuosien saatossa siitä jalostuu uusi “käyttöliittymä” netille joka korvaa browserit ja kännykät VR/AR-laseilla. En pidättäisi hengitystäni.
Vääräleuat nauraa että Meta uudelleenkeksi Second Lifen (ikivanha virtuaalimaailmaviritys joka oli olemassa jo aikoja sitten ennen kuin edes oli mitään VRää) ja odotukset ovat samansuuntaiset, jää pienen porukan ihmeviritykseksi jolle tavalliset ihmiset lähinnä nauravat.
Tämä on ehkäpä jonkinlainen yhteenveto-video:
TLDW:
Niin ja yllättäen koska tämä termi on nyt kuuma, ainakin joidenkin mielestä, niin kaikki firmat yrittävät keksiä miten he ovat “osa tulevaisuutta”. esim. vaikka Nokia “panostaa” metaverseen, eli suomeksi haluaa myydä tiedonsiirtoon rautaa jonka kautta tulevaisuuden lasit sitten ottavat yhteyden sinne metaverseen. Eli siis oikeasti eivät tee mitään uutta, lisäävät vain “metaverse”-tarran tuotteisiinsa
Tästä olen eri mieltä. Poimin lakkaa kesäisin ojitetulta suolta, josta ei ole korjattu puuta ojituksen jälkeen joka on tehty noin 70-luvulla. Ranteenpaksuista männikköä kymmeniä hehtaareja. Ei ole todellakaan hölmöläisen hommaa ennallistaa näitä tuottamattomia alueita. Veden laatu ympäristössä paranee ja muut luontoarvot myös. On ollut hölmöläisen hommaa aikanaan valuttaa näistä humus järviin ja korjaavat toimenpiteet on tarpeellisia.
On täysin eri asia ennallistaa kuivatettuja soita, joissa kasvaa tukkipuuta - se on täysin hölmöläisen hommaa. Suomesta kuitenkin on melkein koko maa ollut aikanaan suota.
Olen kyllä itsekin huomannut, että esimerkiksi mökkijärvellä humuspitoisuus on vuosien saatossa laskenut huomattavasti. Samalla lailla aikanaan ojitettu kohteita, jotka eivät sitten lopulta ehkä olletkaan sopivia kohteita.
Ei siellä siltikään ole tarvinnut kaivinkoneilla mennä myllertämään paikkoja. Luonnolla kuitenkin tapana ajansaatossa tasata paikkoja hyvin tehokkaasti ja paikat ennallistuvat hiljalleen. Tietenkin jos maksaja löytyy niin tehkööt kukin euroillaan mitä haluaa. Kovin monesti tahtoo vain maksaja olla se joku muu
Huvittaa vain kuinka metsänomistajille tahdotaan sysätä vastuu vähän kaikesta. Pahimmat huutajat ovat lisäksi yleensä niitä, jotka eivät ole valmiita panostamaan siihen omia rahojaan ja vierailut metsään rajoittuvat kesäiseen Nuuksion reissuun.
Pitäisi säätää niin, että jokainen maamme metsien kunnossapitoa kritisoiva päättäjä tuomitaan retkeilemään viikon verran Oulun metsissä. On nimittäin suomalaisen erityinen luontosuhde koetuksella, kun koko lääni kasvaa pelkästään talousmäntyä suorissa riveissä, kaikki joet ovat harmaita tai vihreitä ja kantokasat peltojen laidoilla muodostavat ainoat vaihtelut maaston muotoihin.
Vähän tietenkin riippuu mihin silmä sattuu kullakin kertaa kohdistamaan katseensa
Paljon ajavana en näe Helsingistä Rovaniemelle ajaessa juuri mitään muuta kuin pusikoituneita metsiä. Täällä kuulemma on niin vähän metsää suojeltu, mutta omistusten pikkuhiljaa pilkkoontuessa pienemmälle ja pienemmälle määrää yksityisomistajia täällä on ihan törkeä määrä metsää passiivisesti suojeltuna. Kukaan ei tee niille mitään, eikä kukaan varmastikaan pääse kävelemään niistä läpi. Tietyt eläimet varmasti viihtyvät tällaisella alueella
Ajele vielä viimeinenkin 500km Rovaniemeltä pohjoiseen, niin näet miltä näyttää valtion omistama metsä verrattuna tähän etelän ryteikköön.
Tässä olisi taas Ollin tuore tulosviikkokatsaus.
Analyytikko Olli Koponen käy läpi tuloskauden kohokohtia niin Yhdysvalloista kuin Suomestakin.
Aiheet:
00:23 Markkinaliikkeet, inflaatioluvut ja koronnostot
09:18 Tuloskauden summaus Helsingin pörssissä
10:47 Sektorikohtainen suoriutuminen Helsingin pörssissä
12:03 Yhdysvaltojen tuloskausi
13:51 Tulosviikon kohokohdat USA:ssa
27:33 Helsingin pörssin tulosviikko
Jossain vaiheessa tulee kyllä tunturi-lappi vastaan ja siellä ei kasva muuta kuin vaivaiskoivua. Hyvin tyypillistä on lisäksi tuo kuiva(hko) kangas, eikä sielläkään kasva luonnostaan kuin pääasiassa tuota mäntypuupeltoa
En tiedä onko se jokamiehenoikeudet vai mikä, joka saa Suomessa aikaan tämän tunteikkaan suhtautumisen metsiin. Yleensä tämä tunteikkuus ilmenee erityisesti niissä tahoissa, jotka eivät omista hehtaariakaan metsää, mutta tykkäävät välillä käyskennellä muiden ihmisten/instanssien metsissä.
Tarvetta puutuotteille kuitenkin löytyy ja parempi on mikäli mahdollisimman paljon tuotettaisiin täällä, eikä esimerkiksi jossain kehitysmaassa, jossa ketään ei kiinnosta esimerkiksi metsän uudistaminen. Luultavasti nauraisivat pellolle mikäli kysyisi puiden istuttamisesta ym. tarpeellisesta
Totta kyllä ja hyvin ymmärrän sen, että jokainen sukupolvi sen tukkipuutilin suvun maista haluaa. Surullistahan se on silti katsoa, kun luontomatkailun paalupaikkaa tavoitteleva maa joutuu brändäämään kaiken matkailutoiminnan Lappi edellä, kun ei etelämpää mitään markkinoitavaa enään löydy.
Ihan hyvä suunnitelma, mutta jos tili bannataan ja on maksettu luottokortilla niin tuonkin $8 saa vielä takaisin tililleen. Twitterille tästä syntyy vain kuluja työn muodossa.
lisäys: Tai näin moni on jo kertonut tehneensä
Ei välttämättä jos banni tulee käyttöehtojen rikkomisesta. Joo, voi laittaa chargebackin mutta tällöin periaatteessa kusettaa luottokorttifirmaa. Se saattaa katsoa jokusen 8$ läpi sormien, mutta pitkässä juoksussa tuskin toimii. Tosin riskinä on että luottokorttifirmat päättävät että tulee liikaa kuluja Twitterin maksunvälityksestä sen sijaan että alkavat hylätä chargebackkeja.
@Wallet_Nahlroos Oletkos SBF:ää (Samuel Bankman-Fried) tapaamassa, viemässä lisärahoitusta vajenneeseen kassaan? Ei uskoisi, miten paljon uutisaikaa FTX:n ongelmat on saaneet maailmalla. CNBC:lläkin tuntui, että puolet lähetysajasta vatvottiin asiaa. Ja toisten mielestä kryptoilla ei ole mitään merkitystä ja ne on pisara Atlantissa maailman taloudessa. Tjaah…
Keskustelun toisella puolella taas on monesti tahoja, jotka eivät ole hankkineet itse tienaamillaan rahoilla hehtaariakaan metsää, vaan uhoavat perintöjensä takaa.
Varmasti niitäkin. Eivät ne maakunnan metsänomistajat silti ole vaatimassa yhteiskäyttöön tai tule sanomaan miten saa asua siinä perityssä Kulosaaren kaksiossa
Miksi kryptoilla olisi merkitystä tällä hetkellä maailman taloudessa? Saako niillä ostaa osakkeita, kiinteistöjä tai muita sijoitusinstrumenttejä? Voiko niitä käyttää vakuuksina muissa kuin muiden kryptojen välisissä kaupoissa tai sopimuksissa yms? Siis, jos kaikkien kryptojen arvo menee nollaan, tapahtuuko muuta kuin että niitä omistavat tahot menettävät oikeaa rahaa? Kaatuuko muita kuin kryptopörssejä tai -pankkeja.
En tiedä kryptoista sen syvällisemmin; olen ollut siinä käsityksessä, että kryptomaailma on joku erillinen pilvi, mikä ei ole missään yhteydessä reaalitalouteen. Lukuunottamatt, että jossain kahvilassa saa ostaa kryptoilla lattea tmv.
Milloin tulevaisuudessa kryptot (tai joku krypto) saavuttavat saman aseman kuin dollari tai euro yms? Mitä se vaatii kryptoilta?
Tämä on hankala kysymys, taloudellisesta näkökulmasta metsätalous hyödyttää ihmisiä ja koko yhteiskuntaa mutta luontoarvot kärsivät. Kuitenkin mielestäni tänä päivänä paremmin osataan huomioida myös luontoarvoja niin että esimerkiksi raivausta toteutetaan fiksummin ja jätetään säästöpuuryhmiä. Perinteisellä tavalla kaikki muut paitsi kasvatuspuut on vedetty matalaksi ja tätä kautta palstalla on kasvanut vain 1-2 puulajia. Havupuuvaltaisissa metsissä maaperän rakenne kärsii pidemmän päälle kun lehtipuut eivät ole lisäämässä maaperän multavuutta. Vähän paremmalla suunnittelulla lehtipuita voitaisiin säästää kohtiin, joissa hakkuu on vaikeampi muutenkin toteuttaa tai niin että ne kasvavat kohdissa jossa ne eivät häiritse havupuiden kasvua. Tietysti yksi iso ongelma on vanhojen metsien puute ja siihen ratkaisuna mielestäni pitää olla luonnonsuojelukohteiden lisääntyminen niissä paikoissa joissa niitä vanhoja metsiä vielä on jäljellä.