No nyt on kovia väitteitä. Piti oikein tarkistaa, luinko ensimmäisellä kerralla oikein. Kaikkea sitä ihmisille syötetään.
Aamuposti: “”
– Näytöt ovat energiasyöppöjä, ja teräväpiirtokuvan katsominen isoista näytöistä kuluttaa älyttömästi energiaa. Teräväpiirtoelokuvan katsominen vastaa saunan lämmittämistä, CGI:n teknologiajohtaja Matti Koljonen sanoo.
Teräväpiirtoelokuvan katsominen vertautuu saunan lämmittämiseen, sanoo teknologiajohtaja. Voi hyvää päivää.
Uusi 65" OLED TV vie maksimissaan n. 200W sähköä. Vastaavasti sähkökiuas vie maksimissaan n. 6000W sähköä. Parin tunnin leffa- tai saunaillan ero sähkönkulutuksessa on siis noin 30-kertainen.
Ilmeisesti samassa jutussa on kerrottu, että resoluutiota laskemalla television tai näytön sähkönkulutus laskee. Tämä pitää kyllä paikkansa etenkin HDR-sisällön kohdalla, mutta esim. tuollaisen 65" OLED TV:n keskikulutus on n. 100W ilman resoluutiosäästöä. Elokuva kannattaa siis aina katsoa parhaalla saatavilla olevalla laadulla.
PS5 vie muuten pelaamisen aikana Sony:n mukaan 180-200W sähköä, joten parin tunnin pelisessiollakaan ei taloutta saa konkurssiin. (Juuri nyt n. 0,07€/tunti)
Sen verran noiden viherpipertäjien touhut huolestuttaa että Euroopassa on telkkareiden sähkönkulutusvaatimukset vedetty niin tiukalle että 8K-ruudut ovat kohta katoavaa kansanperinnettä, ainakin nykymallien osalta.
Samalla myös muutama kaikkein kovin (ja eniten virtaa vievä) 4K-ruutu ei mahdu näiden rajojen sisään.
Oletettavasti valmistajat kikkailevat seuraavan vuoden painoksissa jotain (on väläytety että EU-mallit ovat vakiona virtapihimoodissa joka tietty tapahtuu kirkkauden kustannuksella, ja moni tietenkään ei koskaan koske asetuksiin…) mutta tämä regulaatio todennäköisesti myös vaikuttaa tulevaisuuden mallivalikoimiin. Jos kaipaat supertarkkaa, superkirkasta huippuruutua, niin EU saattaa sanoa että ei käy
8K-ruutujen suurin ongelma on sisällön puute. Ei niistä ole muuhun kuin upscaleamaan 4K-sisältöä paremman näköiseksi todella isolla ruudulla tällä hetkellä.
Mutta eiköhän nuo jonain päivänä joskus tulevaisuudessa korvaa 4K-ruudut kunhan sisällöntuotanto saa teknologian kiinni. Se vaan on 8K-tarkkuudella kuvaaminen ja varsinkin erikoisefektien tuotanto vielä niin hapokkaan hintaista että leffantekijät eivät halua siihen vielä lähteä kun “ei tarvitse” teatterilevityksen kannalta.
Niin joo no on siinä toisaalta sekin että ihmissilmä voi varmaan luonnollisemmin blendata liian lähekkäisten pikseleiden valon, jolloin kuva voi tietenkin olla luonnolisemman näköinen, vaikka erottelukyky ei riitäkkään silmässä.
En päässyt lukemaan juttua joten en tiedä sisälsikö se laskelmia streamauksen aiheuttamasta sähkön kulutuksesta. Tästä oli aikoinaan paljon vääriä laskelmia liikkellä joten päätin tarkistsa tuoreet luvut.
By Netflix’s own public estimates, a one-hour-long 4K Ultra-HD video consumes 7GB of transmitted data on average.
fair to assume that data centers today, at the start of 2020, consume as little as 0.015 kWh/GB in the transmission of data through the internet to a user.
What is the average movie length in 2022?
Median for runtime is 100 minutes and the mean is 105 minutes, which looks right.
Eli stramauksen kuluttuma kodin ulkopuolinen energia on 105/60 * 7 * 0.015 = 0.184kilowattituntia.
Eipä muuta kertaluokkia vertailussa mutta lisää noin 50% energian kulutukseen ja skaalaa laadun mukaan. No nyt tiedän tämänkin.
Kirjoitetaan tänne kaffehuoneelle että kryptokanavalla kukaan ei ota nokkiin.
Liittyen tähän artikkeliin meneillään olevasta kriisistä.
Kun en ole mikään asiantuntija tällä alueella niin seuraava kohta pysäytti:
“TESSERACT tarjoaa asiakkailleen talletuspalveluita monien kryptopörssien kautta. Tesseract on sijoittanut talletetut varat eteenpäin kryptomarkkinoille, ja tallettajat ovat saaneet vastineeksi korkotuottoja.”
Tämähän on teoriassa ihan samaa kuin mitä pankitkin tekevät. Sisään tulevaa rahaa lainataan eteenpäin ja otetaan tuotot itselle.
Hyvin kaukaa katsottuna näyttää loogiselta, mutta käytännössä kuitenkin tuo “korkoerosta” otettava tuotto perustuu täysin siihen että sijoituskoteiden riskit on millään tavalla hallussa, eikä perustu vain maksimaalisen volatiileihin kryptoassetteihin…
Näin amatöörinä kysymys on että miksi kukaan täysjärkinen laittaisi varoja kiinni näihin? Tämähän on täysin pyramidipeli joka toimii vain niin kauan kuin assettien arvo kasvaa. Heti kun arvo heilahtaa välilä riittävästi myös alaspäin, niin koko homma kaatuu jo kevyenköön määrään nostoja.
Ilmeisesti uutta porukkaa jotka vaan haluaa ehdoin tahdoin toistaa tulppaanimanian virtuaalitulppaaneilla?
Näkyy tällä menttaalipuolella olevan tiukat ajat kun tänään jo toinen kerta peräjälkeen peruttiin psykiatrin aika ,edellinen yritys oli lokakuulla ja nyt siirrettiin tammikuulle uusi aika.Onneksi pärjäilen kohtuullisesti pääni kanssa eikä mikään itsetuhoinen,lääkkeetkin auttelee.Kovasti tuntuu pällivikaa olevan ihmisillä,itekkään en uskonut omalle kohdalle tapahtuvan ja vähän tieten tuli katseltua kieroon jos joku puhui masentuneensa ja ehkä sanottuakin että pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni,kyllä se siitä.Eipä se aivan noin oikeasti mee kun sattuu omalle kohdalle,paljon on oppinut itsestään tämän kanssa mutta syytä tälle en vieläkään osaa sanoa,ehkä tästä kuitenkin toipuu pikkuhiljaa.
Kyllä on isot tappiot ja rahat kiinni edelleen. Päätin katsoa miten yrityksellä menee ja vielä n. 6kk olis ensimmäiseen etappiin, eli sen julkistamiseen.
Katsotaan sitten. Vähän toki masentaa.
Mutta eihän nuo vastaa kuin 25% kaikista tappioista… Oroco ja voxtur.
Tesseract tarjosi noin 1-2% korkoa Bitcoinille ja Ethreumille. Heidän ei siis täytynyt missään tapauksessa ottaa järjettömiä riskejä ylittääkseen nuo. Korkoa myös eli koko ajan markkinan mukana. Tälläisiin tuottoihin pääsee kyllä DeFi puolella jolloin riskit on lähinnä tekniset ongelmat joita on kyllä realisoitunut. Eli vaikka ollut vähä riskinen niin myös tuotto on ollut todella pieni kompensoimaan niitä.
No tuo selittää asiaa jonkin verran. Jotta virtuaalirahalle saa tuottoa mahdollisen arvonnousun lisäksi, laitetaan ne “pankkiin”.
Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä eri riskiskenariot mitä tuon toiminnan pohjalla on. Negatiivinen kierre on todella helppo saada aikaiseksi ilman näitä ympärillä kaatuvia dominopalikoitakin.
Viimeksi kun tutustuin palveluun niin ilmoittivat että kaikki heidän jälleenlainaamat kryptot on vakuudellisia lainoja ja kaiken lisäksi vielä yli vakuudellisia.
En kyllä oikein ole vieläkään keksinyt miksi joku haluaisi lainata yhden pullon olutta jos joutuu antamaan kaksi pulloa olutta pantiksi.
Sveasta ja Norwegianista (joka myyty jollekin ruotsalaiselle pankille, jonka nimeä en muista) saa korkoa 1,05% ilman nostorajoitusta, eikä siis ole määräaikainen.
Coinmotionin ja Tesseractin korkotilin korko on 5,5 prosenttia. Korko maksetaan päivittäin siten, että eilinen korko huomioidaan pääomaan. Näin korko on joka päivä hieman suurempi. Krypto on dollarin arvoa seuraava vakaa kryptovaluutta.
Toki kyseessä on riskisijoitus, eikä ole suoraa verrattavissa talletussuojattuihin säästötileihin. Mikäli palveluun ei ole turvallista tallettaa, niin jokainen voi miettiä onko se oikea paikka säilyttää kryptoja.
Eikö kenelläkään toimituksessa hälytyskellot soi kun puhuvat miljoonista joilla pitäisi rahoittaa tuo määrä virkoja. Kyse on miljardeista, ei miljoonista… Tuollaista apupakettia muutenkaan edes julkaistaisi jos kyse olisi muutamasta miljoonasta. HALOO