Suomi voisi vastapalveluna sulkea vaikka sen Ahvenanmaalla sijaitsevan Venäjän “tarkkailutoimiston” 
.
Ainiin, unohdin ketä meillä on hallituksessa.
Edit. vaihdoin ketjua.
1 tykkäys
En tällä kertaa voittanut kisaa, vaikka kerran olen sen jo voittanut. 
Kannattaa @Lexus seurata sitä Nokian ketjua, niin osaat jatkossa arvata yhtä lähelle kuin minä. 
Olin “aika” optimisti.
18 tykkäystä
Hyvin mielelläni olin nyt väärässä 
Alankin tästä lähtien katselemaan sun whisperit ennen tulosta 
Tämä toi sen suuren yllärin… mutta sopimuksia ei pitänyt olla, vielä
16 tykkäystä
Minua ei yllätä mikään. 
Jatkossa pitänee enemmän näpytellä Nokiasta.
25 tykkäystä
Umtsibumbum, Umtsibumbum…ja porukat lähdössä Stonckmannille Nokia-kahveille? 
18 tykkäystä
Alokkaan ja oman veikkaukseni keskiarvo olisi pärjännyt kisassa kivasti.
Oikea vastaus oli: liikevoitto loka–joulukuussa 1 154 miljoonaa euroa.
7 tykkäystä
Minusta tulee johtava ylipääanalyytikko ja sinusta oikea käteni, eli pääanalyytikko. 
8 tykkäystä
Joko Erkki on onnistunut kaivamaan täysin saman paidan, ilmeen ja asennon vuoden takaiseen, tai sitten Inderesillä ei ole varaa ottaa uusia kuvia videoiden kanteen vuoden välein 
Vain taustakuva on vaihdettu futuristisen näköisestä seinästä tuohon synkähtävään “Valitse kumpi ovi” -kuvaan 
Edit. Miksi Nokian pitää sössiä aina kaikki 
. Tänään varmaan Indeksi taas Nokian vetämänä 
samalla kun oma salkku 
9 tykkäystä
Tuossahan vain osoitetaan kekseliäällä tavalla, että muotivirtaukset tulevat ja menevät, mutta analyytikko pysyy samana. Ei ne asiat vaihtamalla parane 
.
28 tykkäystä
Tämän aamun luvuilla Nokian kurssin pitäisi olla vitosen (5e).
Kertoimet ovat turhan matalia, koska onhan nyt Lundmarkilla näyttöä, että Nokia on matkalla koilliseen kuin kiskoilla.
4 tykkäystä
Pääanalyytikko? Eikö varaylipääanalyytikko tai ylipäävara-analyytikko? 
Ei sentään ylivarapääanalyytikko, ainakaan muodossa yli-varapää-analyytikko.
2 tykkäystä
Taloyhtiön vuokratontti on usein riski. Vuokrasopimusehtojen lukeminen on tärkeää, mutta ehdot voivat olla epäselviä, osaavallekin lukijalle. Myyjien puheisiin, mitä vuokraehdot tarkoittavat, ei pidä luottaa, sillä yksin kirjallinen sopimus merkitsee, jos tulisi ongelmaa tulevaisuudessa. Monissa tapauksissa vuosittainen vuokrankorotus on tontin omistajan mielivallan alla. Vaikka vuokrankorotus olisi sidottu turvalliseksi miellettävään elinkustannusindeksiin, sekin nousi vuodessa nyt 6-9%.
Vuokratontit ovat maaomaisuutta, joita myydään sijoittajalta toiselle. Et voi luottaa, että tontin omistaja olisi aina sama kuin tänään, edes vaikka omistaja olisi seurakunta tai kaupunki.
3 tykkäystä
Itse ostan vuokratontilla ainoastaan tapauksessa, jos maanvuokraaja on kaupunki/kunta. Niillä on sopimuksissa vuokrankorotukset tavanomaisesti sidottuna elinkustannusindeksiin. Joten suuria yllätyksiä ei tule. (Toki hyppäsihän se tänäkin vuonna inflaation vuoksi melkoisesti, eli se siitä yllätyksemättömyydestä sitten :D)
Kaikenmaailman “valinnaiset” vuokratontit kierrän kaukaa, jotka kylläkin lukeutuvat yleensä yksityisten tahojen tarjontaan.
1 tykkäys
Tuohon vuokratontin vai omistustontin väliin on tullut vielä tällainen mielestäni tekemällä tehty välimuoto. Eli Taloyhtiön kerrostalo on vuokratontilla. Osakkaalle tarjotaan mahdollisuutta ostaa “oman asunnon osuus” tontista itselleen, eli kertamaksulla pääsisi eroon tontin vuokrasta ikuisiksi ajoiksi. Tämä siis vaikuttaisi kuukausittaiseen vastikkeeseen laskevasti. Vaihtoehtoisesti henkilö voisi tietysti saada vuokratuloa maapalastaan, mutten usko, että näin on toteutettu missään. Siinähän osakas maksaisi itselleen vuokraa.
Miten tämä juridisesti oikein toimii, en tiedä. Tuleeko asunto-osakkeen omistajasta fyysisen maapalan omistaja vai tontin osaomistaja vai toimiiko samalla tavalla kuin asunto-osake, eli tontin “omistaja” omistaisi nautintaoikeuden ostamaansa maapalaan/osuuteen? Pitääkö se myydä yhdessä asunto-osakkeen kanssa, vai voiko myöhemmin kerätä sitä vastaan vuokratuloja, jos muuttaa pois eikä myy osuuttaan tontista? Mitä jos uusi asunnon ostaja ei halua ostaa tontin osuutta?
Tuollaisesta ainakin pitäisi itse näppini erossa, kun ei tiedä, voiko joutua “maapalaloukkuun”? Voin kuvitella hyvin tilanteen, jossa asunnon hinta on vaikka 200 000 euroa ja maapalan hinta vaikka 10 000 euroa, joka tulee asunnon päälle. Tavallaan asunto olisi verrokeitaan 10 000 euroa kalliimpi kuin saman rapun vuokratontilla olevat asunnot. Nyt ostaja laskee, että ottaessaan 25v lainan, se maapala maksetaan viimeisenä ja siitä maksetaan pankille korkoa koko laina-ajan ennen kuin sen hinta on kuitattu. Esim. nykyisellään lainan korko voi olla vaikka 5%/vuosi = 500€/vuosi =42€/kk = 12500€ 25 vuodessa pelkkiä korkokuluja 10 000€ maapalasta. Vastaavasti hieman edullisempi kuukausittainen vastike ei välttämättä kata edes korkokuluja, saati sitten pääoman lyhentämistä.
No, ehkä tuo järjestely on fiksumpi kuin miltä näyttää, mutta minua se ainakin epäilyttää.
1 tykkäys
Taas alkaa tuonne “ostin/myin juuri äsken” ketjuun ilmestyä noita juuri äsken eilen tai viime viikolla ostettuja noksuja Olisikohan tultu vielä raportoimaan jos olisi ollut heikko osari?
61 tykkäystä
Itselle yksi suurimmista kriteereistä ensimmäistä asuntoani hankkiessa oli oma tontti useasta syystä. Kannattaa myös muistaa että jos joku niin maan arvo tässä valtakussa, etenkään kaupunkialueella, ei tule varmasti laskemaan. Päin vastoin.
Meillä taloyhtiö päätti lunastaa vuokratontin omaksi. Äänestin vastaan, kun ajattelin, ettei hinnassa näy asuntoa myytäessä. Yllätykseksi tontin hinta tuli lähes täysimääräisesti myynnissä olevien asuntojen velattomaan hintaan eli pelkkä lainamäärä ei noussut
1 tykkäys
Valinnainen vuokratontti toimii tyypillisesti näin: osakas ilmoittaa taloyhtiölle haluavansa lunastaa tonttiosuuden, minkä jälkeen taloyhtiö ostaa maanomistajalta tätä vastaavan osuuden tontista. Osakas maksaa kaikki yhtiölle tulevat kulut, mm maakaupan lisämaksut ja varainsiirtoveron, ja tontin kauppahinta jää osakkaan lisäsijoitukseksi yhtiöön.
Niin kuin taloyhtiössä muutenkin, osakas omistaa vain osakkeet myös tämän jälkeen. Yhtiöjärjestyksessä tonttivuokravastike kohdistetaan vain niihin osakkaisiin, jotka eivät ole tonttiosuutta lunastaneet. Lunastuksen pitäisi heijastua osakkeoden kauppahintaan, mutta käykö niin oikeasti onkin eri asia.
Käytännössä tontti on ensimmäisen lunastuksen jälkeen sijoittajan ja taloyhtiön yhteisomistuksessa. Jos tällaisesta yhtiöstä ostaa asunnon, kannattaa paperit tarkistaa erityisen huolellisesti. Tonttilunastuksesta pitäisi olla määräykset niin yhtiöjärjestyksessä kuin maanvuokrasopimuksessa ja lisäksi on hyvä olla virallinen esisopimus tontin määräosien kaupasta. Jossain paperissa on syytä olla määräykset kuinka yhteisomisteista tonttia hoidetaan. Juristin konsultaatio voi olla paikallaan.
On myös hyvä tunnistaa riskit: kuten yhtiölainasta, myös tonttivuokrasta vastaa yhtiö. Yhtiön konkurssissa kaikki osakkaat ovat samalla viivalla riippumatta siitä, kuka on maksanut lainansa pois tai lunastanut tonttiosuuden.
Itse näen valinnaisen tonttioauuden parempana kuin perinteisen vuokratontin, koska siinä yhtiöllä ja osakkaalla on vapaus valita. Tämä toki vaatii että paperit on kunnossa.
10 tykkäystä
Asun vuokratontille rakennuttamallani omakotitalolla. Tyytyväinen olen ollut. Ei olisi nuorena ollut varaa ostaa tonttia ja rakentaa taloa. Olisi pitänyt ostaa kymmeniä vuosia vanha talo, jos olisin halunnut omistustontilla. No sekin oli kyllä aika lähellä toteutua. Kumpi on sitten lopunperin parempi, en osaa sanoa, sillä nuorempana olisin kyllä jaksanut remontoida sitä käytettyä taloa. Ja nythän tämäkin talo alkaa olla siinä iässä, että kaikenlaista täytyy jo korjailla. Että ei siitä korjailusta eroon pääse muuta kuin vaihtamalla aina välillä uuteen.
Onhan tässä lunastusoikeus, jos mieli muuttuu näin vanhempana.
3 tykkäystä
Olin pitämässä esitystä ETF:stä ja treidaamisesta lukiolaisopettajille, aihepiiri mikä ei ole tunnetusti erikoisosaamistani.
Tottakai pintapuolisen riittävästi osaan puhua molempien vahvuuksista ja heikkouksista (ETF:t helppoja, mutta mahdottoman laaja valikoima, treidaamisen nopeatempoisuus vetoaa nuoriin mutta harvempi siinä pärjää oikeasti kuin jotain kirjoja ja kursseja myymällä jne.).
Kuitenkin mietin, että on ihan hyvä että asioita esittää joku jolla ei ole suoraa sidettä mainittuihin toimiin. Silloin asiat tulee esittäneeksi neutraalimmin. Minullahan ei ole intressiä eikä haittaa noista puhua puoleen ja vastaan.
Jos treidaaja puhuu treidaamisesta, korostuu herkästi treidaamisen “vapaus” ja “rajaton tuottopotentiaali”. ETF:n kauppiaalla on oma lehmä omansa.
Toisaalta sama pätee osakepoimintaan. Jos joku sijoittaja puhuu osakepoiminnasta, annetaan siitäkin herkästi ruusuinen kuva. Kehtaan väittää, että 90 %:lle sijoittajista paras lopputulema olisi indeksirahastot/ETF:t salkun runkona. Suurin osa pörssiyhtiöistä tuottaa huonosti ja monet katastrofaalisesti, mitä pidempi aikajänne valitaan. Osakepoimija joka vain holdaa pitää väkisin salkussaan pommeja.
Monestihan nuo tyylit esitetään myös kärjistäen. ETF-sijoittaja dissaa osakepoimijaa, treidaaja molempia jne. Monilla sijoittajillahan kaikki kolme tyyliä lähentelee toisiaan. Esimerkiksi vuosikausien horisontilla toimiva positiotreidaaja on aika lähellä “normaalisijoittajaa”.
Tämä tällaisena mietelmänä päivän esiintymiseen.
54 tykkäystä