Olipa hieman epäintuitiivinen että piti tallentaa erikseen kun tallennusnappi ei näy samaan aikaan puhelimen ruudulla.
3 tykkäystä
En voi sanoa, että olisin kokenut erityisen rankan elämän tai ettenkö olisi ollut onnekas… onnea on ollut paljon omalla kohdallani. Eli en voi isosti mistään valittaa, vaikka haasteita on ollut. Kaikilla on isoja juttuja elämässään ja jos oletat jonkun päässeen helpolla, niin voit olla hyvinkin väärässä… ikinä ei voi tietää, mitä toinen on kokenut. Tässä oli vähän pohjustusta, sille, mitä kirjoitan seuraavaksi.
Minulla on erilaisia ominaisuuksia ja kaikki eivät ehkä niin helpota elämää sekä minulla on adhd, joka on vahvana. En toki voi tuota ylivilkkauta kaikesta syyttää ja on asioita, että peiliä olisin voinut enemmänkin katsella… ei ihastellakseni itseäni, vaan ottaakseni oppia virheistä jne. On siis ollut “vähän” haasteita koulussa ja kaikkialla muuallakin, eli saatoin lukea lukion kokeisiin 30-40 tuntia ja lopputuloksena oli huono arvosana. Olin kaikissa asioissa huono; liikunta, käsityöt, kielet, matiikka ja muissakin kouluaineissa, mutta kovalla työllä sain lakin, vaikkakin toki surkeilla arvosanoilla. Nämä vaikeudet näkyvät toki muussakin elämässä ja käytinkin koulua vain esimerkkinä.
Mutta joo… kovalla yrittämisellä päässyt koulussa jotenkin eteenpäin ja työelämässä olen antanut kaikkeni, vaikka teen hyvin hyvin tavallista päivätyötä, mutta joka päivä pää sauhuaa ja kovalla yrittämisellä olen työssäni (omasta mielestäni) hyvä. Ei edes vieressä istuvat ja ystävät tajua ymmärrettävästi, kuinka vaikeaa oppiminen voi itelleni olla. Kaikki tällaiset huonommuuden tunteet syövät luonnollisesti itseluottamusta, mutta aikanaan vajaa 25 vuotta sitten löysin salin, joka on ollut henkisesti (ja fyysisesti) tosi tärkeä itselleni, miten olisinkaan pärjännyt henkisest ilman sitä. Ensiksi tehtiin penkkiä 20 kilolla, joka tuntui hirmuraskaalle ja päättäväisesti kovaa treenaten noin 20 vuodessa nousi yli 160 kiloon. Tosi tärkeä asia elämässä ainakin itelleni, että on jossain hyvä ja joka tuo hyvää fiilistä.
Treenivuosia ollessa takana päälle 20 vuotta, niin tajusin, että paikat ovat vielä ehjät, mutta kehitystä ei tule enää juurikaan, vaikka itselläni oli Suomen parhaimpiin kuuluva PT ja kova motivaatio. Joten jo loukkaantumisriskien takia päätin lopettaa tavoitteellisen treenaamisen, jonka vaihdoin kovaan treeniin, mutta turvallisempaan, jossa ei enää tavoitella valtavia rautoja. No salin tilalle oli pakko keksiä jotain, missä yrittää täysiä, joten löysin sijoittamisen.
Löysin indeksirahastot ja sitten löysin Inderesin. Ekaksi vähän varovaisia viestejä ja sitten tulin hiljalleen omalla persoonallani mukaan keskusteluun. Hiljalleen aina vaan enemmän ja enemmän rupesin seuraamaan sijoitusjuttuja; säästämisaste mulla on ollut aina kovin korkea ja nyt sitten olin täysillä kiinni tässä hommassa. Paljon töitä ja paljon sijoitusjuttuja, sitten hain Inderesille töihin, niin sitten Verneri lähestyi mua tarjoamalla moderaattorin hommia, joista olin salaa haaveillut. Yhtäkkiä saan jutella ihailemani Pulkkisen sekä monien muiden huipputyyppien kanssa, kuten Mikaelin jne. Itsetuntoani on valtavasti nostaneet foorumilaisten, Inderesin ja joidenkin tahojen kehut… eikä sitä aina osaa sanoa, mitä ne ovat merkanneet mulle.
Salitreenaaminen on ollut mulle elämäni ehdottomasti kovimpia onnistumisia tuloksineen, koska se vaati noin 20 vuotta tavoitteellista treenaamista ja meno oli mielestäni jossain vaiheessa kuin huippu-urheilijalle, vaikka kovissa kisoissa en olisi yhtään pärjännytkään. Toinen todella kova onnistumiseni oli ylioppilaslakki, johon ei kukaan järkevä ihminen olisi uskonut. Kolmas kova onnistuminen on ollut vaurastuminen, vaikka suurimman osan työurastani olen ollut pienituloinen duunari, niin ehkä muutamien vuosien päästä mulla on 0,5 millin omaisuus. Yksittäinen elämäni isoin saavutus on tämä Alokas haastattelee -ketjuni, jonka perustamista jännitin todella paljon ja nyt sitten ollaan tässä vaiheessa, kun katson Keskivälin tviittiä haastattelustani, jossa tykkääjinä ja tviitin “jakajina” on upeita ihmisiä, joita olen pitkään arvostanut.
Ilman huikeita vanhempiani olisin syrjäytynyt, koska minunlaiseni tarvitsee apua, tukea ja kannustusta sekä olen kiitollinen tästä yhteiskunnasta, jossa elän ja se on ollut minulle hyvin ymmärtäväinen sekä tukeva. Minulla on ollut onnea, että aikanani sain työpaikan, joka sopii mun persoonalleni ja ominaisuuksilleni - siinä oli paljon tuuria pelissä. Se on totta, että olen tosi kova yrittämään, mutta ilman edellä mainittuja asioita olisi käynyt aika toisin. En ole mikään, mistä saisi sankaritarinan tai en ole mikään uhri ja ei vain diagnoosini ole ollut esteenä, vaan kyllä ihan minä itsekin olen ollut esteenä ja monia asia on ollut vain minusta itsestäni kiinni.
Haluan sanoa myös sen, että yritetään ymmärtää toisia - olla empaattisia ja katsoa ehkä enemmän peiliin omalta osaltaan eikä toisinpäin. Jos olisin yrittänyt kuin “vain” aika ahkerat menestyneet kaverini, niin en tiedä, olisinko syrjäytynyt, olisiko työpaikkaa… no lakkia ei varmasti olisi tullut. Olen normaalin ihmisen silmin kuitenkin vain ihan perustyyppi, jolla pitäisi olla samat eväät kuin muilla eikä edes kaikki ystäväni ole tienneet vaikeuksistani, josta tässäkään osaa oikein ymmärrettävästi avata. Jos olisin normiahkerana syrjäytynyt, niin mua olisi pidetty vain itsekkäänä ja laiskana monien silmissä, niin sitten voi miettiä sellaisia muita näennäisesti kaikinpuolin “taviksia”, joilla on vahvemmat diagnoosit tai heikkoudet tai olosuhteet(!) kuin mulla, mitä muut eivät huomaa, jotka ovat yrittäneet kuitenkin kuin muut, mutta ovat syrjätyneet/lamaantuneet tai pahasti masentuneet. Auttaminen ja empatia antavat paljon enemmän kuin ennakkoluuloinen ja tietämättömyydestä johtuva “huonosti menevien” tuomitseminen. Toki vastuuta pitää ottaa en minä sillä.
Anteeksi paasavasta viestistäni, joka on kuin taideprogebiisi, josta on vaikea saada punaisesta langasta kiinni. Toivon ettei viestäni lueta kuin piru Raamattua enkä ehkä tästä viestistä lähde keskustelemaan sen enempää, vaikka toki viestissäni on varmasti aukkoja ja ajatusvirheitä. Tiedän monien iloitsevani mun puolesta, koska ihmiset nyt useimmiten ovat empaattisia ja taisin vähän tässä nyt ylpeillä, mutta olenkin ehkä vähän jostain näistä asioista ylpeä ja onnellinen. Toivon kovasti myös, että viestini herätti jotain ajatuksia ja ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan.
Kiitos kaikista kehuista, tykkäyksistä, kannustavista sanoista ja opeista, mitä olen saanut täältä! 
181 tykkäystä
Jouduin katkaisemaan itse. Tyttöystävä sanoi että täytyy olla 30 cm ja ei sitten muuta kuin palkkuulle.ja liika pois.
Mikähän ero näissä on, kun tummalle tilalle on kaksi vaihtoehtoa. Värimalli: Inderes Dark ja/tai rasti ruutuun kohtaan: Tumma tila: “ Ota käyttöön automaattinen tumman tilan värimalli”. Jälkimmäinen ei tunnu tekevän mitään ja Inderes Dark muuttaa taustan tummaksi, niinkuin pitää.
Mukava nähdä miten viimeisen vuoden ROIC-mölinä alkaa upota myös aktiivijäseniin ja -lukijoihin! Kriittisempi lukijakunta pakottaa täälläkin analyytikot perustelemaan tarkemmin arvonmääritystä ja arvoajureita. “Multippeliarbitraasi” joutui nyt tikunvarteen. Ehkäpä ajan kanssa kenties “verrokkianalyysi”, hinnoittelukertoimet, “Rule of forty”, EPS-kasvu, ROE (paitsi finanssiyhtiöillä) yms. muut matalan riman, mutta usein ei-relevantit asiat jäävät vähemmälle.
Eikäs edes se, että Inderes petraa vaan mitä käy Helsingin pörssin laadulle, jos omistajat (pienikin joukko) osaisivat haastaa yhtiöitä todella petraamaan arvon luomisessa?
Aika harvassa on firmat, joiden johdon insentiivit on sidottu vaikkapa ROICiin. Boreo ja Valmet sentään nostavat ROCEa tavoitteekseen, monia muita ei heti mieleen juolahda. 
Ymmärrän, ettei pääomakevyelle it-firmalle nämä ole olennaisia (tosin keinot löytyy ne laskea ja yritysostoja tekeville nuo on oleellisia ), mutta suuri osa meidän firmoista on melko pääomaraskaita! (Plus, teknologiayhtiöissä T&K -menot voi aktivoida taseeseen mikä helpottaa T&K investointien kannattavuuden arviointia 
.)
Helsingin pörssistä tulee kriittisten ja lukutaitoisten omistajien myötä parempi pörssi.
38 tykkäystä
Yritän unohtaa, että edes kysyin asiaa. Koko foorumi on jossain joukkohypnoosissa ja käyttää lasten keksimiä nimiä. Sitari on sitari eikä mikään cittari.
Käyn muutenkin nykyään enemmän Rismassa – paitsi jos oon maaseudulla, eli Ruoholahden suunnalla.
… Weedhillin sitari on Suomen ainoa halpa sitari.
5 tykkäystä
Kyllä, erittäin, erittäin kriittisiä lukijoita ja tarkkaavaisia ollaan kaikki. Ja fiksuja. Ehdottomasti fiksuja.
Googlaa mitä tarkoittaa “multipippeliarbitraasi”
15 tykkäystä
Toimii varsin hyvin! 
Laajojen yhteydessä tekee pitkän ja tämän perus kaavamaisen haastattelun, jonka vaikka pinnaa yhtiösivulle jatkuvasti näkyviin kunnes tulee seuraava “laaja-haastis”. Ja muissa haastiksissa keskittyy sitten näihin “diipempiin” asioihin.
5 tykkäystä
Nii Risomassa? Aikanaan tuli käytyä siellä tai Litukassa, nykyään vaa lähi-Saletsissa tai Sittarissa…
1 tykkäys
Nordnetissa oli mielenkiintoinen ja varmasti monia motivoiva **Ina Mattilan **blogiteksti, johon varmaan monet ovat jo aiemmin törmänneet.
Olet varmasti aikaisemmin kuullut ensimmäisen miljoonan olevan vaikein etappi, minkä jälkeen varallisuuden kerryttäminen helpottuisi. Kieltämättä sellainen summa, joka saa monet myöntämään tappionsa jo lähtöviivalla.
Jotta itselläni olisi jotain omakohtaista sanottavaa aiheesta, vedän rimaa hieman alemmas pysyen Mungerin kanssa samoilla linjoilla. Ensimmäinen 100 000 € on kaikista vaikein virstanpylväs, mutta mahdollisesti tärkein, varallisuuden kerryttämisessä.
21 tykkäystä
Vähennä-suositus oikeutti karhuiset sukat!
20 tykkäystä
Tuo tuli itsellänikin täyteen tällä viikolla. Sijoittamista takana 7 vuotta. “Silti meinaan tehdä sitä lisää niin kauan et kuus nollaa en enää pidä minään”
4 tykkäystä
Itsellä oli vuosi sitten helmikuun ensimmäinen päivä sijoitussalkku karvan verran alle 100 000€. Tuo luku oli jonkinlainen tavoite pidempään ja nousu katkesi Venäjän hyökkäykseen. En myynyt ajoissa yhtään pois ja annoin salkun teurastua kunnolla. Sitten tuli henkilökohtaiseen elämään mustia joutsenia ja rahan tarvetta, esimerkiksi taloremonttia varten piti salkusta ottaa ulos rahaa ja möin pois parhaita yhtiöitä kuten Sampo. Myös kustannusinflaatio iski minuun ja palkasta ei pystynytkään enää samoja kuukausittaisia summia laittamaan sijoituksiin kuin aiemmin.
Nyt on taas uusi kiipeäminen tuohon rajaan hyvässä vauhdissa.
23 tykkäystä
Kaksi asiaa:
Toivottavasti tästä Alokas haastattelee-sarjasta koostetaan joskus kirja, joka jaetaan äitiyspakkauksen mukana.
Täältä pesee:
a) Analyytikolle ensinnäki suuri kiitos erilaisten skenaarioiden hahmoittamisesta raportissa!
b) Diippi sisältö on aina suotavaa ja siihen voi edetä progressiivisesti. Näin palvellaan kaikkia.
Sitten nyansseihin:
Koska olen itse äänekkäästi päättänyt pukea Qt:n suhteen karhupäähineen päähäni,
olisin toivonut, että itse videolla olisi puitu enemmän foorumilla läpikäytyä kritiikkiä.
i) Minun spekulaationi lisenssien konversion vaikutuksesta voi jättää omaan arvoonsa, jos siltä tuntuu, mutta esimerkiksi luvatusta uusien käyttäkien lukumäärästä olisi mielestäni ollut relevanttia keskustella. Esimerkiksi miksi kourallinen on mutulla 10-50, kun kouraan mahtuu kuitenkin vain viisi sormea?
ii) Tämää käyttäjän @Sambadi nosto on minusta erittäin oleellinen ja herättää kysymyksiä, joten olisi mukava saada siihen asiantunteva kommentti:
iii) DCF-mallin hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta jos tarkoitus on sukeltaa diippiin päätyyn, niin minusta olisi voinut tarkentaa miks WACC ja bruttoinvestoinnit muuttuivat. Varmaankin, kun velkoja saatiin maksettua? Kaikkia se ei varmaan kiinnosta, mutta ehkä joku olisi ollut vielä hereillä viime sekunneilla.
Kuulostan kauhean negatiiviselta, enkä sitä haluaisi olla, mutta sellaista se on elämä karhuhattu päässä. 
Yleisesti voisin nähdä suurta kysyntää Alokas haastattelee-tapaiselle sarjalle, jossa henkilön sijaan pureuduttaisiin vaikkapa yksittäisen yhtiöön ja sen vuoskertomuksen koukeroihin. Sieltä kun näyttää löytyvän toisinaan jos jonkinlaista mielenkiintoista, josta moni sijoittaja voisi oppia. Toki eri henkilöillä voisi saada väriä sarjaan.
Lisäys: Ja sieltäpä ne tulikin samalla sekunnilla vastaukseen osittain kohtiin i) ja ii).
15 tykkäystä
Ompa raskas meininki Marimekon ketjussa. Masentaa niin, ettei jaksa ees vastata pahimpien karhuilijoiden väitteisiin. Osalla kirjoittajista levy on jääny päälle ja pahasti 
21 tykkäystä
Ei ole kyllä pöllömpi idea. Ostajiakin varmasti löytyisi.
Muista @Sijoittaja-alokas pitää kiinni tekijänoikeuksistasi.
Edit.
Tämä oli tän haastattelun paras anti. Yrittänyt itse selittää sanan asian, vaikka kuinka monta kertaa ja
Keskiväli teki sen taas.
Hirmusen vaikea asia joskus keskustella. Asia on monille ja itsellenikin tuttu sijoittamisesta, maanmittauksesta ja fysiikan labroista. Tarkkuus ei ole sama asia kuin täsmällisyys ja huolellisuus. Se sotketaan liian usein niihin luovilla aloilla.
Tarkkuus on tilastollista realismia ja lähtötietokriittisyyttä.
13 tykkäystä
Eräs Juurikin ystävä on jo vuosia hokenut, että se pitää lausua Kitymarket, koska antiikin Kreikassa ‘c’ lausuttiinkin ‘k’: ksi. Tämän tiede on tiennyt jo lähes vuosikymmenen ajan. Älkää kyselkö Juurikilta lähteitä, jooko. Joku muu asiaa tunteva voisi?
3 tykkäystä
Näin 0.03% yhtiön osakekannasta omistavana en laittaisi hanttiin, jos Inderesin voitonjakoa muutettaisiin niin, että osa siitä sijoitettaisiin tämän kirjan kustantamiseen osinkojen jaon sijaan.
6 tykkäystä