Tähän tulee varmaan hienompiakin vastauksia, mutta itselle on toiminut pariin kysymykseen yksinkertaiset säännöt:
Miten löydätte halvasti arvostettuja osakkeita?
Lukemalla erittäin, erittäin paljon ja huomaamalla yhden kahdesta seuraavasta tilanteesta:
Osakkeeseen negatiivisesti suhtautuvat analyytikot/foorumistit hokevat negatiivisuutensa perusteeksi jotain näkemystä joka on sekä yleisesti hyväksytty että väärä
Huomaan omassa elämässäni muutoksia, jotka voivat skaalautua ja jotka eivät vielä näy yrityksen keskustelussa (tai vaikka näkyykin niin ei näy hinnassa)
“Mutta Lars, ei kai kukaan tutki läpi kaikkia firmoja?” Joo, ei varmaan tutkikaan ja sehän oli yksi kysymyksistä:
Miten siivilöidä hyviä yrityksiä kymmenten tuhansien joukosta?
Itse sovellan näitä linjauksia:
Joko: yritys on nostanut tulostaan parin vuosikymmen ajan, selvinnyt useammasta taantumasta ilman epätoivoista räpiköintiä pääoman kustannusten kanssa ja alalle on vaikea lähteä kilpailemaan, Tai: yritys on pieni ja uusi, liikevaihto on kasvava JA (mikä tärkeintä) sijoittajasivut ja osavuosikatsaukset tuntuvat siltä, että ne on tehty tuottamaan informaatiota sijoittajille. Useimmat IR-sivut ja rapsat ovat tehty vain mainostamaan sitä kuinka mahtava ja täydellinen toimitusjohtaja ja toimarin kaverit ovat.
Onko näistä antaa jotain esimerkkejä? Joo, tässä muutama:
Olvin tuotteiden laajeneminen 2010-luvulla, jolloin moni varaton opiskelijanuori hehkutti kalliita pullovesiä.
Qt:n vallihaudan ja skaalautuvuuden vähättely alasta mitään ymmärtämättömien ihmisten toimesta.
Aseteollisuus H2/2021 kun Yhdysvallat vetäytyi Afganistanista ja Biden suhtautui kriittisesti Saudien asekauppoihin - moni kuvitteli että heikkous ja riidankylväminen alueellisesti tärkeimmän yhteistyökumppanin kanssa vähentää aseellisten konfliktien todennäköisyyttä (vaikea kuvitella mitään mikä olisi enemmän väärin) ja Lockheed Martinia ja Northrop Grummania sai jollain P/E 15 tietämillä muun pörssin lentäessä kuplakertoimissa.
Tänne eri ketjuihin tulen nyt sitten vastedes päivittelemään mm. ostoja ja perusteluja tämän hetkisten yhtiöiden pitämiselle. Laittakaa vain minut koville ja haastakaa, sillä mikäs sen parempi tapa oppia kuin huomata olevansa väärässä😅.
Kannattaa jättää ketju lukematta. Kyllä jokaisessa pieleen menneessä sijoituspäätöksessä se vika löytyy sieltä peilistä. Ihan yhtä hyvin voisit olla huolestunut Stonkmann tai teknopuu sijoittajista. Kyllä sielläkin tölkkiä potkitaan eteenpäin. Tai joku Solteq…
Minua lähinnä Voxturin kaltaisissa tapauksissa hämmentää se, että ihmiset kokevat osaavansa täältä kaukaa pohjolasta arvioida Kanadalaisen pienosakkeen aliarvostusta paremmin, kuin paikallinen sijoittajayhteisö. Kun kuitenkin täkäläiset sijoittavat ovat niiden tietovanojen armoilla, mitä ketjuun täällä valuu ja internetistä onnistutaan googlettamaan.
Stockmannien ynnä muiden osalta meillä sen sijaan on se kotikenttäetu ja tietoa enemmän saatavilla ja sen tarkkuus helpommin arvioitavissa.
No en usko. Ne häviäjät on monesti piensijoittajia ja niitä on suhteessa enemmän. Silloin niitä voittajia ei ole puolet vaan vähemmän. Näkeehän sen jo varallisuuden jakautumisestakin maailmassa mihin se kertyy.
Ei sillä ole asian kanssa tekemistä että osakkeelle tarvitsee olla aina ostaja ja myyjä vaan sillä että tekeekö esimerkiksi miljoonaomaisuuden omistaja keskimäärin tyhmempiä vai viisaampia ratkaisuja kuin keskimääräinen piensijoittaja.
Varallisuuden kertyminen jatkuvasti yhä harvempien käsiin tarkoittaa juuri sitä että he keskimäärin tekevät viisaampia sijoituksia markkinaan. Oli sitten kyse kiinteistöistä, yrityksistä, osake/korkomarkkinasta tms.
Ääh, ainakin sijoitusmielessä olen tässä väärässä porukassa, koska kaksi muuta ovat syvällisesti perehtyneet osakkeiden analysointiin, minä kelpaan korkeintaan paasimaiseksi hahmoksi joka osaa sanoa että pitkällä aikavälillä suurin osa aktiivisista osakesijoittajista häviää indeksille.
Joitakin ajatuksia tuli kuitenkin mieleen Aatokselle, SuomenBuffetille ja muillekin foorumin lukioikäisille. Kaikilla meillä tärkein sijoitus on omat aivot, joiden kanssa olemme all in ilman hajautusmahdollisuutta. Lukio-iässä sijoitettavaa rahaa ei vielä juuri ole, mutta aivot ovat herkässä tilassa ja oppiminen on helpompaa kuin myöhemmässä elämänvaiheissa. Niinpä suosittelen keskittymään tuossa iässä rauhassa opiskelemaan sellaisia fundamentaaleja taitoja, jotka juurtuessaan palvelevat koko loppuelämän, parantavat mahdollisuuksia hyvään työelämään ja elämään noin ylipäätäänkin. Ehkä sitä rahaakin tulee sitten tienattua ja sijoitettua enemmän.
Mitä nämä fundamentit voisivat olla? Ajattelisin ainakin laajasti ottaen ihmissuhteiden harjoittelua, suomen kielen lukemista ja kirjoittamista, matematiikkaa ja tietokoneen käyttöä, ehkä jopa ohjelmoinnin perusteita. Kaikki nämä vaativat kunnollista ja rauhallista paneutumista, paljon sellaisia keskeytymättömiä tunteja, jolloin puhelin ja muut virikkeet ovat poissa näkyvistä.
Minä olen ehkä keskimääräistä taipuvaisempi addiktoitumaan erilaisiin asioihin. Nykyään keskittymiskykyni on heikohko, mutta keplottelen elämässäni säällisesti eteenpäin, koska minulle uskoakseni rakentui hyvät fundamentit yläaste- ja lukioiässä ainakin suomen kielen ja loogisen ajattelun osalta. Minulla oli tuuria että silloin meillä ei ollut kotona juuri mitään ”kevyitä” virikkeitä. Meillä ei ollut toimivaa tietokonetta, eikä televisiota ollut lupa avata ennen iltaa. Oli vain jättiläismäisiä kirjahyllyjä sekä kasa sanoma- ja aikakauslehtiä. Jos olin kotona, ei ollut juuri muuta mahdollisuutta kuin lukea erilaisia tekstejä ilman että mikään saattoi keskeyttää. Altistuin monenlaisille teksteille, ja niistä tarttui jotain myös kirjoittamiseen. Joskus tein huvikseni koulukirjoista jotain ylimääräistä joka sattui kiinnostamaan, en minkään kunnianhimoisuuden tai nörtteilyn vuoksi, vaan koska piti jotain keksiä ajankuluksi. Toki isona miinuksena minulla oli, että vietin aivan liian vähän aikaa ikätovereideni kanssa. Kannattaa olla aloitteellinen, pyrkiä tekemiseen erilaisten ihmisten kanssa, ja katsoa aina silmiin kun puhuu jonkun kanssa.
Jos olisin nyt 16-vuotias, luulen että älypuhelimen tarjoamat loputtomat tavat saada lyhyitä dopamiinipiikkejä pitäisivät minua otteessaan, enkä tulisi keskittyneeksi koulujuttuihin kovin hyvin. Olette vaikeassa tilanteessa jossa vaatii melkoista tahdonvoimaa oikeasti paneutua sellaiseen opiskeluun, josta aivot eivät tarjoa välitöntä kemiallista palkintoa, mutta joka on hyödyllistä pidemmällä aikavälillä. Ehkä eräs mahdollisuus voisi olla tehdä koulujuttuja jonkun kaverin kanssa ja sopia, että nyt keskitytään rauhassa tähän käsillä olevaan asiaan.
Osakesijoittamiseen tutustuminen on ihan kannatettava juttu, siinäkin jonkin hyvän kirjan lukeminen keskittyneesti olisi suositukseni. Esimerkiksi eilen Alokkaan haastattelussa olleen Keskivälin kirja on hyvä vaihtoehto. Se on kuitenkin sanottava, että pörssi ei ole mikään Eldorado jossa kaikki nuorena aloittavat automaattisesti rikastuvat. Sijoitusmaailman loputon kohina ja ihmismielen psykologia laittavat kapuloita rattaisiin. Toki joistakin tulee menestyviä osakepoimijoita, ja tätä kannattaa ilman muuta yrittää jos asia kiinnostaa. Mikään kiire ei tosin ole, aikuisenakin ehtii. Mielestäni nuo fundamentit ovat tärkeämpiä nuorella iällä.
Tällä foorumilla on fiksu ilmapiiri ja paljon hyviä tyyppejä, mutta foorumin käyttö kannattaa pitää kohtuullisena, ja ehkä jopa päättää tietty aikaikkuna jolloin on täällä. Näin siksi, että tämä on kuitenkin pohjimmiltaan some, jossa on kaikenlaisia koukuttavia elementtejä tykkäyksineen, kunniamerkkeineen ja mestareiden loungeineen. Tykkäyksien ja kommenttien saaminen karismaattisilta, varakkailta ja keski-ikää lähestyviltä miehiltä voi olla niin palkitsevaa, että foorumia pitääkin alkaa tsekkailla usein; sainko jonkin kommentin viestiini? Sainko kunniamerkin ”Hyvä vastaus”? Tuleekohan minusta joskus ”Mestari”?
Tämä foorumi on siis kuin hyvä viski jota voi nauttia, mutta kohtuudella. Paljon enemmän aikaa tulisi käyttää asioiden rauhalliseen työstämiseen omassa pääkopassa.
Sinänsä hassua kun tuon mainitsit, jos käyt lukemassa Voxtur-ketjua, on monesti jokin info kaivettu ketjun aktiivien toimesta ensimmäiseksi ja sitten se sieltä kopsataan kanukki-forumille.
Eikä mielestäni nykyään enää olla niin paikallisen tiedon varassa, kyllä globaalius näkyy tässäkin.
Kyse ei ole mistään halveeraamisesta. Jokainen pystyy omin silmin tekemään johtopäätöksen, että myöskään osa Voxturiin sijoittaneista ei tiedä firmasta juuri sen enempää kuin sivusta seuraajatkaan. Mennään vaan virran mukana ihan niin kuin muidenkin vastaavien tapausten kohdalla. Täällä on äimistelty lähinnä tätä ilmiötä eikä morkattu firmaa tutkivia sijoittajia.
Joihinkin firmoihin vaan tuppaa syntymään tuollaisia ilmiöitä ja ne pitävät sisällään yleensä jotain tykkäyksiä kerääviä puolanmarkkuja ja kurssin päivittäistä kauhistelua. Vähän samaan laariin menee esimerkiksi meemeily siitä kun Kamuxin Kalliokoski tuulettaa jotain hyvää osaria tai Harvian tatuointeja ilmestyy perseposkiin. Ei tämä mitään uutta ole.
Omat suositukseni on, että mikäli aiot hakea opiskelemaan korkeakouluun, kannattaa nostaa maximimäärä opintolainaa. Vaikka sitä ei sijoittaisi mihinkään, siitä saa mojovan opintolainahyvityksen. Itse sijoitin ison osan opintolainasta indexirahastoon ja osakkeisiin, mutta osa siitä toki meni elämiseen. Toki lainalla sijoittamista pidetään riskisenä hommana, mutta itse sain sen avulla hyvän ja nopean alun sijoitusuralle.
Omalla kohdallani pelkkä indeksirahastosijoittaminen laski kokonaisinnostusta sijoittamishommaan. Homma on kuitenkin pitkäjänteistä, joten siihen oheen kannattaa harkinta pientä “hupi” tai “puuhasalkkua” johon voi ostella suoria osakesijoituksia pienemmällä rahalla. Nordealla ainakin voi ostella max 1% kuluilla pienempiäkin määriä. Pysyy mielenkiinto yllä paremmin.
Kieltämättä Inderes ja foorumin yhteisö on ollut ruokkimassa tätä ilmiötä varsin laajasti. QT ketjussa meemeiltiin aikanaan vapaasti kymppirajojen ylitystä, Harvian 40 euroa juhlistettiin hatunsyöntilivellä, Remedyn TJ:n haastatteluvideoista saatiin humoristiset ilmeanalyysit, hetken oli rakettiemojit ynnä muut viesteissä käytössä… Ja niin edespäin. Kun kaikki osakkeet nousi, oli hurmosta tarjolla ihan talon puolesta.
No joo, ehkä en ole ollut riittävän selkeä.
Ilmiö, jossa itseään pitää muita parempana sijoittajana kuin muut tiettyjä valintoja tekevät, on mielestäni vastenmielistä.
Kyse on dollaripainotetusti, joten kyllä, keskimäärin “puolet häviää” tarkoittaa, että lukumääräisesti heitä voi olla paljon enemmän/vähemmän kuin puolet kaikista sijoittajista.
Tämäntakia näitä isoja rahastoja, jotka ovat järjestelmällisesti voittaneet indeksinsä vuosikausia, on niin paljon?Toimeksiannon asettaminenkin kuulemma helpottuu mitä isompi toimeksianto on?
Piensijoittajat, tai tekninen analyysi-sijoittajat niinkuin itse sanon, ovat kyllä hyvää riistaa siitä ei päästä mihinkään…Miljonäärikin on kyllä edelleen piensijoittajan tässä järvessä.
Niin siis tarkoitus ei ollut kehua itseäni, jos tästä sen kuvan sai. Salkkuketjusta näkyy miten ne omat poiminnat ovat menneet. Enemmänkin toivoa, etteivät muut toista samoja virheitä suosikkiosakkeita fomottaen.
No joo karrikoitu esimerkki. Itse puhuin tässä niistä sijoituspäätöksen tekijöistä ja väitin että esimerkiksi ylin desiili varallisuuden haltijoista tekee keskimäärin viisaampia ratkaisuja markkinassa. Ja kyllä siihen vaikuttaa tieto, kontaktit, pääsy rahastoihin joihin ei tavanpulliaisilla ole asiaa, suojaukset, hajautukset, mahdollisuudet käyttää alan ammattilaisia, keskimääräistä parempi koulutus ja ymmärrys taloudesta ylipäätänsä. yms…
Ja pidän kyllä edelleen kiinni siitä että asia ei ole näin mitä sanoit vaan niitä voittajia on huomattavasti vähemmän markkinassa ja häviäjiä enemmän johtuen edellemainituista asioista.
Erinäiset yksittäiset indikaattorit ja multippelit ovat eräänlaista sijoittajien pikakirjoitusta, joilla yritetään viestiä jonkinlaista syvempää totuutta osakkeesta ja myös helpottaa niiden keskinäistä vertailua. Minkään yksittäisen luvun tutkiminen ei ole sinänsä avain onneen, mutta yhdistelemällä niistä saatua tietoa voidaan jo mahdollisesti löytää sijoituskelpoisia osakkeita. Varmaan kannattaa opetella ne yleisimmät eli P/E, EV/EBIT, EV/EBITDA, P/S ja EV/Rev, jotta kykenet käymään ja seuraamaan keskustelua muiden sijoittajien kanssa. Loppujen opettelu oman tarpeen ja kiinnostuksen mukaisesti.
Jokaisella julkisella firmalla on lakisääteinen velvollisuus raportoida lukuja tietyn formaatin mukaisesti ja nämä osavuosikatsaukset, puolivuotiskatsaukset ja tilinpäätökset pääsääntöisesti löytyvät yrityksen omilta verkkosivuilta sijoittajat/investors -osiosta. Samasta paikasta löytyy myös yleensä yllättävän hyödyllisiä PowerPoint presentaatiota, joissa tiivistetään johdon näkemys yhtiön nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.
Näistä osareista löytyy siis tarkempia lukuja yhtiön taseesta, tuloksesta ja rahavirroista. Kaikkia lukuja ei tarvitse osata tai kannata liian tarkkaan lukea, mutta näiden tietojen perusteella olisi mielestäni tarpeellista muodostaa vastaus ainakin seuraaviin kysymyksiin:
Kasvaako yhtiön liiketoiminta?
Kuinka kannattavaa yhtiön liiketoiminta on?
Paljonko yhtiöllä on rahaa ja varallisuutta käytettävissä ja riittääkö kassa liiketoiminnan tarpeiden ja investointitarpeiden rahoittamiseen?
Kuinka paljon yhtiöllä on velkaa ja kykeneekö yhtiö maksamaan velkansa?
Kovalla työllä ja runsaalla ajankäytöllä
Sijoittajille on käytössänsä monenlaisia metodeja, joiden avulla koetetaan säästää aikaa ja vaivaa. Yleensä keskitytään kerralla johonkin kapeaan sektoriin ja yritetään löytää synergiahyötyjä sektorin yhtiöiden tutkimisessa tai sitten käytetään skreenaustyökaluja ja pyritään filtteröimään pois sellaiset yhtiöt joihin ei missään nimessä ikinä sijoittaisi.
Halpuudella voi olla monia hyviä syitä. Useimmissa tapauksissa halpuus on ansaittu huonouden kautta, mutta halpuuden syynä voi myös olla vaikkapa yhtiön tuntemattomuus, pieni koko, markkinoiden hetkittäinen epärationaalisuus ja lyhytjänteisyys tai yrityksen liiketoiminnassa sattunut käänne jota ei vielä ole hinnoiteltu kurssiin. Jää sijoittajan tehtäväksi päätellä mistä syystä yhtiön halpuus johtuu.
Ne eivät olisi isoja kurssilaskuja, jos ne voisi helposti tai aukottomasti ennakoida
Syitä isoille kurssilaskuille on yleensä joko likviditeetin kuivuminen, eli osakkeesta alkaa virrata sijoittajien rahaa suuria ulos tai sitten raju muutos markkinoiden odotuksissa yhtiön liiketoiminnan tulevaisuudesta. Ennakointitapoja on niin montaa kuin on sijoittajiakin, mutta niiden toimivuudesta ei ole takuuta.
Toimii, mutta sen käyttö vaatii kurinalaisuutta ja systemaattisuutta, eikä rahanteko teknisellä analyysillä ole missään nimessä helppoa. Markkinoilla on lisäksi kaiken maailman helppoheikkejä ja yhden indikaattorin ihmeitä kaupittelevia, joten luotettavaa tietoa on hankala löytää.
Suomeksi laadukkain opetusmateriaali löytyy mielestäni @Tontsa3 treidinurkassa:
Pienillä pääomilla operoivana uutena sijoittajana parhaan hyödyn saat, kun keskityt peesauksen sijaan kehittämään omia taitojasi osakepoiminnassa ja maksimoimaan oman kykysi oppia uusia asioita. Pörssisijoittaminen on ihmiskunnan vaikein peli ja tämän pelin oppimiseen kuluu kyllä väkisinkin paljon aikaa ja työtä. Matkalle mahtuu mielipuolisia voittoja ja murskaavia tappioita, loistavia onnistumisia ja harmittavia epäonnistumisia. Joskus on pitkään tylsää ja mitään ei tapahdu. Etsii vaan jonkun osa-alueen mikä kiinnostaa itseäsi ja keskittyy sitten tekemään hyviä juttuja omalla tavallaan, niin kyllä sitä rahaakin alkaa sitten myöhemmin tulla jos on tullakseen
Foorumin ulkopuolelta Suomesta seurantaan @Heikki_Keskivali. Mies tuottaa jatkuvasti laadukasta sisältöä Twitteriin hirmuisella tahdilla ja kesällä piti vissiin julkaista sijoittamisen verkkokurssi, josta varmasti on useimmille sijoittajille hyötyä!
Ulkomailta seurantaan Aswath Damodaran. Kestää ehkä hetki päästä juttuihin mukaan, riippuen erityisesti englannin osaamisesta, mutta jos luet kaikki miehen kirjoittamat tekstit muutaman vuoden ajan, niin olet jo Suomen top 5% sijoittajista
Jaa että kotipörssiin pitäisi sijoittaa että voi olla asioista riittävän perillä? Just näitä vaatekauppoja ja puuiloja kiertämällä varmasti tuleekin ylituottoa.
Nyt riittää tästä aiheesta. Pitäydyn jatkossa kirjoittamasta positiivista tai negatiivista, niin ei mene kenenkään talous kuralle sen takia.
Kai ymmärrät että jos omistat suomessa velattoman omakotitalon, kuulut maailman rikkaimpaan 1%, jos taas velattoman polkupyörän pääset tuohon ylimpään desiiliin. Näin karrikoiden.
Mutta harvat rikkaistakaan on tainnut rikastua sijoittamisella, vaan ennemmin omalla yrityksellään. Lasketaanko esim. Gates, Bezos tai Musk järkyttävän hyviin sijoittajiin?
Tästä asiasta löytyy ihan tutkimustakin niin en ala asiasta väittelemään sen enempää.
Tietenkin en sitä dumaa etteikö täälläkin niitä onnistujia voisi olla oli piensijoittaja tai ei. Puhuin siitä miten asia menee keskimääräisesti. Raha tulee rahan luo ei ole ihan tuulesta temmattu slogan.
