Omat suositukseni on, että mikäli aiot hakea opiskelemaan korkeakouluun, kannattaa nostaa maximimäärä opintolainaa. Vaikka sitä ei sijoittaisi mihinkään, siitä saa mojovan opintolainahyvityksen. Itse sijoitin ison osan opintolainasta indexirahastoon ja osakkeisiin, mutta osa siitä toki meni elämiseen. Toki lainalla sijoittamista pidetään riskisenä hommana, mutta itse sain sen avulla hyvän ja nopean alun sijoitusuralle.
Omalla kohdallani pelkkä indeksirahastosijoittaminen laski kokonaisinnostusta sijoittamishommaan. Homma on kuitenkin pitkäjänteistä, joten siihen oheen kannattaa harkinta pientä “hupi” tai “puuhasalkkua” johon voi ostella suoria osakesijoituksia pienemmällä rahalla. Nordealla ainakin voi ostella max 1% kuluilla pienempiäkin määriä. Pysyy mielenkiinto yllä paremmin.
Kieltämättä Inderes ja foorumin yhteisö on ollut ruokkimassa tätä ilmiötä varsin laajasti. QT ketjussa meemeiltiin aikanaan vapaasti kymppirajojen ylitystä, Harvian 40 euroa juhlistettiin hatunsyöntilivellä, Remedyn TJ:n haastatteluvideoista saatiin humoristiset ilmeanalyysit, hetken oli rakettiemojit ynnä muut viesteissä käytössä… Ja niin edespäin. Kun kaikki osakkeet nousi, oli hurmosta tarjolla ihan talon puolesta.
No joo, ehkä en ole ollut riittävän selkeä.
Ilmiö, jossa itseään pitää muita parempana sijoittajana kuin muut tiettyjä valintoja tekevät, on mielestäni vastenmielistä.
Kyse on dollaripainotetusti, joten kyllä, keskimäärin “puolet häviää” tarkoittaa, että lukumääräisesti heitä voi olla paljon enemmän/vähemmän kuin puolet kaikista sijoittajista.
Tämäntakia näitä isoja rahastoja, jotka ovat järjestelmällisesti voittaneet indeksinsä vuosikausia, on niin paljon?Toimeksiannon asettaminenkin kuulemma helpottuu mitä isompi toimeksianto on?
Piensijoittajat, tai tekninen analyysi-sijoittajat niinkuin itse sanon, ovat kyllä hyvää riistaa siitä ei päästä mihinkään…Miljonäärikin on kyllä edelleen piensijoittajan tässä järvessä.
Niin siis tarkoitus ei ollut kehua itseäni, jos tästä sen kuvan sai. Salkkuketjusta näkyy miten ne omat poiminnat ovat menneet. Enemmänkin toivoa, etteivät muut toista samoja virheitä suosikkiosakkeita fomottaen.
No joo karrikoitu esimerkki. Itse puhuin tässä niistä sijoituspäätöksen tekijöistä ja väitin että esimerkiksi ylin desiili varallisuuden haltijoista tekee keskimäärin viisaampia ratkaisuja markkinassa. Ja kyllä siihen vaikuttaa tieto, kontaktit, pääsy rahastoihin joihin ei tavanpulliaisilla ole asiaa, suojaukset, hajautukset, mahdollisuudet käyttää alan ammattilaisia, keskimääräistä parempi koulutus ja ymmärrys taloudesta ylipäätänsä. yms…
Ja pidän kyllä edelleen kiinni siitä että asia ei ole näin mitä sanoit vaan niitä voittajia on huomattavasti vähemmän markkinassa ja häviäjiä enemmän johtuen edellemainituista asioista.
Erinäiset yksittäiset indikaattorit ja multippelit ovat eräänlaista sijoittajien pikakirjoitusta, joilla yritetään viestiä jonkinlaista syvempää totuutta osakkeesta ja myös helpottaa niiden keskinäistä vertailua. Minkään yksittäisen luvun tutkiminen ei ole sinänsä avain onneen, mutta yhdistelemällä niistä saatua tietoa voidaan jo mahdollisesti löytää sijoituskelpoisia osakkeita. Varmaan kannattaa opetella ne yleisimmät eli P/E, EV/EBIT, EV/EBITDA, P/S ja EV/Rev, jotta kykenet käymään ja seuraamaan keskustelua muiden sijoittajien kanssa. Loppujen opettelu oman tarpeen ja kiinnostuksen mukaisesti.
Jokaisella julkisella firmalla on lakisääteinen velvollisuus raportoida lukuja tietyn formaatin mukaisesti ja nämä osavuosikatsaukset, puolivuotiskatsaukset ja tilinpäätökset pääsääntöisesti löytyvät yrityksen omilta verkkosivuilta sijoittajat/investors -osiosta. Samasta paikasta löytyy myös yleensä yllättävän hyödyllisiä PowerPoint presentaatiota, joissa tiivistetään johdon näkemys yhtiön nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.
Näistä osareista löytyy siis tarkempia lukuja yhtiön taseesta, tuloksesta ja rahavirroista. Kaikkia lukuja ei tarvitse osata tai kannata liian tarkkaan lukea, mutta näiden tietojen perusteella olisi mielestäni tarpeellista muodostaa vastaus ainakin seuraaviin kysymyksiin:
Kasvaako yhtiön liiketoiminta?
Kuinka kannattavaa yhtiön liiketoiminta on?
Paljonko yhtiöllä on rahaa ja varallisuutta käytettävissä ja riittääkö kassa liiketoiminnan tarpeiden ja investointitarpeiden rahoittamiseen?
Kuinka paljon yhtiöllä on velkaa ja kykeneekö yhtiö maksamaan velkansa?
Kovalla työllä ja runsaalla ajankäytöllä
Sijoittajille on käytössänsä monenlaisia metodeja, joiden avulla koetetaan säästää aikaa ja vaivaa. Yleensä keskitytään kerralla johonkin kapeaan sektoriin ja yritetään löytää synergiahyötyjä sektorin yhtiöiden tutkimisessa tai sitten käytetään skreenaustyökaluja ja pyritään filtteröimään pois sellaiset yhtiöt joihin ei missään nimessä ikinä sijoittaisi.
Halpuudella voi olla monia hyviä syitä. Useimmissa tapauksissa halpuus on ansaittu huonouden kautta, mutta halpuuden syynä voi myös olla vaikkapa yhtiön tuntemattomuus, pieni koko, markkinoiden hetkittäinen epärationaalisuus ja lyhytjänteisyys tai yrityksen liiketoiminnassa sattunut käänne jota ei vielä ole hinnoiteltu kurssiin. Jää sijoittajan tehtäväksi päätellä mistä syystä yhtiön halpuus johtuu.
Ne eivät olisi isoja kurssilaskuja, jos ne voisi helposti tai aukottomasti ennakoida
Syitä isoille kurssilaskuille on yleensä joko likviditeetin kuivuminen, eli osakkeesta alkaa virrata sijoittajien rahaa suuria ulos tai sitten raju muutos markkinoiden odotuksissa yhtiön liiketoiminnan tulevaisuudesta. Ennakointitapoja on niin montaa kuin on sijoittajiakin, mutta niiden toimivuudesta ei ole takuuta.
Toimii, mutta sen käyttö vaatii kurinalaisuutta ja systemaattisuutta, eikä rahanteko teknisellä analyysillä ole missään nimessä helppoa. Markkinoilla on lisäksi kaiken maailman helppoheikkejä ja yhden indikaattorin ihmeitä kaupittelevia, joten luotettavaa tietoa on hankala löytää.
Suomeksi laadukkain opetusmateriaali löytyy mielestäni @Tontsa3 treidinurkassa:
Pienillä pääomilla operoivana uutena sijoittajana parhaan hyödyn saat, kun keskityt peesauksen sijaan kehittämään omia taitojasi osakepoiminnassa ja maksimoimaan oman kykysi oppia uusia asioita. Pörssisijoittaminen on ihmiskunnan vaikein peli ja tämän pelin oppimiseen kuluu kyllä väkisinkin paljon aikaa ja työtä. Matkalle mahtuu mielipuolisia voittoja ja murskaavia tappioita, loistavia onnistumisia ja harmittavia epäonnistumisia. Joskus on pitkään tylsää ja mitään ei tapahdu. Etsii vaan jonkun osa-alueen mikä kiinnostaa itseäsi ja keskittyy sitten tekemään hyviä juttuja omalla tavallaan, niin kyllä sitä rahaakin alkaa sitten myöhemmin tulla jos on tullakseen
Foorumin ulkopuolelta Suomesta seurantaan @Heikki_Keskivali. Mies tuottaa jatkuvasti laadukasta sisältöä Twitteriin hirmuisella tahdilla ja kesällä piti vissiin julkaista sijoittamisen verkkokurssi, josta varmasti on useimmille sijoittajille hyötyä!
Ulkomailta seurantaan Aswath Damodaran. Kestää ehkä hetki päästä juttuihin mukaan, riippuen erityisesti englannin osaamisesta, mutta jos luet kaikki miehen kirjoittamat tekstit muutaman vuoden ajan, niin olet jo Suomen top 5% sijoittajista
Jaa että kotipörssiin pitäisi sijoittaa että voi olla asioista riittävän perillä? Just näitä vaatekauppoja ja puuiloja kiertämällä varmasti tuleekin ylituottoa.
Nyt riittää tästä aiheesta. Pitäydyn jatkossa kirjoittamasta positiivista tai negatiivista, niin ei mene kenenkään talous kuralle sen takia.
Kai ymmärrät että jos omistat suomessa velattoman omakotitalon, kuulut maailman rikkaimpaan 1%, jos taas velattoman polkupyörän pääset tuohon ylimpään desiiliin. Näin karrikoiden.
Mutta harvat rikkaistakaan on tainnut rikastua sijoittamisella, vaan ennemmin omalla yrityksellään. Lasketaanko esim. Gates, Bezos tai Musk järkyttävän hyviin sijoittajiin?
Tästä asiasta löytyy ihan tutkimustakin niin en ala asiasta väittelemään sen enempää.
Tietenkin en sitä dumaa etteikö täälläkin niitä onnistujia voisi olla oli piensijoittaja tai ei. Puhuin siitä miten asia menee keskimääräisesti. Raha tulee rahan luo ei ole ihan tuulesta temmattu slogan.
Itse olen parhaat tuotot saanut osakkeista joilla ei ole vielä edes p/E lukua, mutta ehkä isoin tappiokin on näin saavutettu.
Paras olisi varmaan olla seuraamassa ja hyvin kärryillä ja iskeä sitten kiinni kun homma alkaa todistus isolle yleisölle.
Tuossa voxtur tapauksessakin ei varmaan paha seurata sivusilmällä, jos oikeasti aletaan taloa tulosta ja tulos alkaa kasvamaan, niin luultavasti siinä vaiheessa voisi hypätä kyytiin vähän ylempää paljon matalammalla riskillä.
Hyviä onnistumisia tappiollisia itellä ainakin qt, efecte, ses imagotag.
Mutta monesti hyvät tuotot on löytynyt sellaisista yhtiöistä jotka kiihdyttävät tulos kasvuaan, vaikkapa perion, livechat, talenom (aikanaan) jne.
Paras riski tuotto suhde taas usein löytyy kun markkinat on alamaissa ja saa ostaa jotain Kemira, huhtamäkeä, jne sampoa halvalla…
Nyt 2022 omaan salkkuun esim löysy tiensä Valmet, tietoevry, siltronic jne isompia puljuja joilla ei tule olemaan mitään hätää…
Mutta mitä nyt pitäisi ostaa loppu kassalla, vai odotellaan ko uusia halpoja hintoja. Mitä jos kurssit ei laskekaan (stoppari?!).
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon keskimäärin suomalainen keskiverto ihminen panostaa ajallisesti sijoittamiseen, vaan ostavat nimenomaan esim tuttua ja turvallista nestettä konetta, sampoa tms ja unohtavat ilman mtn panostusta. Kuulostaa vaan brutaalilta jos panostat johonki satoja tunteja vuodessa ja silti et voita edes indeksiä vähän sama fiilis kuin treenaisit 5 kertaa viikossa ja penkistä nousee vähemmän kuin työkaveri janipetteriltä joka on tehnyt crossfittiä kerran viikkoon
Juuri näin. Kun rikas tuplaa millin tulee siitä 2m€.
Karvalakkipuoli tuplaa 10k€=20k€. Näin se varallisuus keskittyy harvoille ja onnekkaille. Huom!
En ole rikas enkä myöskään kommari😊
Suhteellinen varallisuusero ei tällöin kuitenkaan muutu.
Mekanismi on enemmänkin se että rikkailla on suurempi osa varallisuudesta kiinni tuottavissa sijoituksissa.
Esimerkiksi miljardöörin omaisuudesta voi olla 95% kiinni pörssiyhtiöissä, kiinteistöissä ja korkopapereissa:
Köyhän omaisuus voi koostua 95%:sti vuokrakämpän irtaimistosta ja käytetystä Toyota Corollasta.
Kun mennään pari vuotta eteenpäin niin Ikea sohvan ja Corollan hinta on tippunut lähelle nollaa. Miljardöörin omaisuus on taas karttunut pari kymmentä prosenttia.
Tämäkin on totta. Olisiko kuitenkin mielekkäämpää
verrata Corolla kaveria vs esim volvo kaveria.
10k€ vs 1m€.? Miljardöörit tuskin ottavat osaa foorumilaisten keskusteluihin.
