Nordnet ainakin hälyt toimii, tosin en tiedä vaatiiko aot tai ost avaamisen.
Tuo pörssistä puhuminen antaa tosiaan väärän kuvan. Aika usein pörssi mielletään osakemarkkinaksi, eikä osakkeiden markkinaksi.
Esimerkiksi Tehosekoittimen viidenneltä studioalbumilta löytyvässä biisissä Bisnesmies todetaan bisnesmiehen luottavan pörssiin.
"Hei Bisnesmies / Nyt luota pörssiis vaan / Mut joku päivä Bisnesmies / Sun pörssit romahtaa"
Jo sata vuotta aiemmin toinen runoilija Eino Leino kuvasi pörssiä ja sen pelureita.
Leino julkaisi helmikuussa 1917 Suomen Kuvalehdessä kirjoituksen otsikolla Hän pörssii eli eräs nykyaikainen aapiskukko. Linkissä Leinon pakina kokonaisuudessaan Kuvalehden sivuilta.
Leinon pakinassa osansa piikittelystä saivat Helsingin Pörssin tunnettut jäsenet Bensowista von Frenckelliin, joita hän nimitti pörssijöiksi.
“Olen saanut uuden teonsanan: Hän pörssii. Tunnen useampia samanlaisia pörssijöitä.”
Leino piikittelee hyvinkin terävästi. Osansa saavat myös kuohuvan 10-luvun start-upit. 
“Pitääkö minun puhua Hra C:stä? Hän on luvannut minulle eräitä osakkeita yhtiössä, jota ei vielä ole perustettu, mutta jolla on edessään mitä suurin tulevaisuus. Olen omasta puolestani perustanut sille koko oman tulevaisuuteni. Ellei minusta siis tule mitään, riippuu se tästä toistaiseksi vielä perustamattomasta yhtiöstä.”
Sana pörssi voi herättää monenlaisia mielikuvia. Merkitykset ja mielikuvat muuttuvat aikojen saatossa.
Turusta löytyi sata vuotta sitten kaksikin pörssiä. Turun Pörssin lisäksi kaupungissa oli hotelli-ravintola Hamburger Börs, jota kansan parissa kutsuttiin puhekielessä pörssiksi.
Latinaksi bursa tarkoitti kai alunperin nahkaista vuotaa. Bursa, purse, bourse tarkoittaa eri kielissä kukkaroa tai pussia, jossa voi säilyttää vaikka rahaa. Turkissa on Borsa Istanbul ja Pariisissa Bourse de Paris.
Euronextin osakkeita tutkineet ovat huomanneet, että hollanniksi pörssi on kuitenkin beurs. Amsterdamissa on De Amsterdamse beurs ja Brysselissä Beurs van Brussel
Sanan alkuperän on kuulemma arveltu olevan sydänkeskiajalta 1200-luvulta Bruggen kaupungista, jossa van der Beurzen perhe piti majataloa.
1200-luvulla Brugge alkoi kehittymään vilkkaaksi kauppakaupungiksi, jonka majataloissa käytiin kauppaa. Keskeisiä kauppapaikkoja oli van der Beurzen perheen majatalo.
Tätä kaupankäynnin keskusta kutsutaan Bruggen vanhan pörssin aukioksi (Oude Beursplein). Sieltä löytyy nykyään 1400-luvulla rakennettu Huis Ter Beurze. 
27 tykkäystä
4 tykkäystä
Itsellä käytössä My Stock Portfolio. Kauppoja voi tallennella, mutta itse käytän suurimmaksi osaksi widgettiä, jolla saa vilkaisulla kuvan markkinasta ja omista seurantalistan osakkeista. Tarkistin ja myös hälyt löytyvät
2 tykkäystä
Eipä ihme että Leino irvaili pörssille helmikuussa 1917, kun juuri edellisvuonna oli kovaa kuplimista 
(Alla oleva sanomalehdestä nimeltä ”Suomalainen”, löytäjänä @In_Der_Esche
29 tykkäystä
Bank Norwegianilla saa, tai ainakin ennen sai, laskettua ilmoituksesta.
Korotus vaati uuden hakemuksen.
Tämä tieto tosin n. 5v vanhaa. En ole varma nykytilanteesta.
Löytyy myös appina.
2 tykkäystä
Hah, kiitos taas nostosta. Pakko myöntää, olen tykästynyt tuohon tekstiin erittäin paljon. Vanha, mutta silti ajaton. (Ikävä kyllä kirjoittajan nimi ei selvinnyt.)
En tiedä miksi olen edes hämmästynyt, mutta luultavasti tekstiin voi palata kymmenien vuosien kuluttua ja todeta sen olevan edelleen validia tavaraa. Voimme olla teknisesti edistyneempiä, mutta ihmisinä olemme aivan yhtä lailla tunteiden vietävänä kuin ne aloittelevat sijoittajat yli sata vuotta sitten.
Yksi asia on sentään muuttunut melkoisesti:
Yritysten läpinäkyvyys on tänään moninkertaisesti parempi ja liiketoiminnan kuprujen peittely on vaikeaa.
13 tykkäystä
Hyvä kuvaus tuon ajan keinottelusta.
Maailmansodan aikana inflaatio laukkasi ja synnytti spekulatiiviselle keinottelulle otolliset olosuhteet. Pörssin lisäksi myös pankeilla meni kovaa ja uusia liikepankkeja perustettiin paljon.
Eino Leino käsitteli talousmaailmaa ja pankkeja jo vuonna 1914 ilmestyneessä romaanissaan Pankkiherroja. Keskiössä on kuvaus pankinjohtaja Antti Puuhaaran tuhosta.
Mistä Leino lienee saanut vaikutteita romaaniin? Ehkä vuoden 1907 rahamarkkinoiden paniikki ja pankkikriisi osoitti hänelle pankkijärjestelmän epävakauden. Suomen Pankkikin kärsi silloin tappioita, kun saksalaisia pankkeja meni konkurssiin.
Voisi olettaa, että Pankkiherrojen kuvaukseen on varmaankin vaikuttanut vuonna 1912 tapahtunut Yhdyspankin Tampereen konttorinjohtajan tekemä kavallus. Sama tapaus, jota käsiteltiin TV5:sen 10 suomalaista huijaria -sarjan yhdessä jaksossa.
Eino Leinon Pankkiherroja löytyy muuten myös Kansalliskirjaston Doria-arkistosta.
Yksi mielenkiintoinen hahmo Leinon romaanissa on vanha kamreeri Jäkälä.
sivu 143:
"Tiedettiin, ettei vanha kamreeri Jäkälä yleensä kevytmielisesti rahojaan sijoittanut. Aina kun kuultiin, että hän vain oli ottanut osakkeita jossakin yhtiössä, uudessa tai vanhassa, nousi niiden arvo heti ja kaikki rupesivat niistä kilpailemaan. Lempoko häntä nyt oli riivannut! Oliko tuon hiiden Kivimäen onnistunut itse pääpeijakastakin petkuttaa?
" – Siitä ei minulla ole ollut aavistustakaan! ihmetteli hän. Eikä kamreerin nimeä ole koskaan edes mainittu tuon liikkeen yhteydessä.
" – Olenkin hankkinut nuo osakkeet vasta vihoviimeisinä aikoina, hymyili vanha kamreeri ohuesti. Te pidätte sitä hullutuksena. Minä puolestani katson, että juuri nyt on oikea hetki tehdä niillä afääriä."
20 tykkäystä
Tässä tällainen tubettaja tai joku kuin Ikuinen lapsi, tekee kaikkee leffa-arvioita jne.
Sen ilmeisesti melko tuorekin tämmönen aika nerokas konsepti/sarja: muumijaksojen analysointi! On, siis pirun hyviä arvioita tai tommosia analyysejä aina jostain jaksosta, missä se kertoo aina juonen kulun ja tekee ällistyttäviä löytöjä eri yksityiskohdista jne. Sattumalta vaan tuli vastaan kun pojan kans huvikseen muumeja katottiin youtubesta (sieltä löytyy original dubbauksella). On varmaan parasta mitä youtubeen on aikoihin, luultavasti ikinä ladattu. Oli vain pakko tulla hehkuttamaan. Aika rajuhkoa kiroilua vaan välillä tulee niin ei viitsi ihan lasten sillein katsoa, todettiin tosin pojan kans aina kiroilun kohdalla että “kolikko purkkiin.”
Muutenkin melko hyviä arviointeja vetänyt eri leffoista. Kannattaa vilkaista.
7 tykkäystä
Oli kyllä illan a-studio järkyttävää katsottavaa. Tässä maassa osa ihmisistä (demarit) eivät ole valmiita luopumaan sentistäkään, jotta hyvinvointivaltio saataisiin pelastettu tuleville sukupolville. Jopa toimittaja kutsui SDP:n keinoja talouden tasapainottamiseksi ”taikatempuiksi”. Yhdessä vaiheessa toimittaja myös totesi ”no niin”, kun Antti Rinne sanoi, että 9 miljardin tasapainotus saadaan valmiiksi sitten kun se saadaan valmiiksi.
On melkein huvittavaa, kuinka demareita kiinnostaa ilmastonmuutoksen pysäytys, koska pitäähän maapallo jättää hyvään kuntoon tuleville sukupolville. Hyvinvointivaltion säilyttäminen ei kuitenkaan ole tärkeää.
Juuri tällainen puhe vahvistaa vain halua säästää tarpeeksi rahaa, jotta voi sitten tarpeen tullen lähteä maasta, kun tämä hyvinvointiyhteiskunta romahtaa.
Lopulta valtion velassa on kyse tulonjaosta. Kun otamme velkaa nyt, niin nykyiset sukupolvet kuluttavat tulevien sukupolvien tuloja. Miettikää jos perisitte perinnönjaossa vanhempienne pikavipit. Ei tuntuisi ainakaan minusta kivalta
69 tykkäystä
Oli tuo kuitenkin edistystä aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. 80-luvulla eräs sijoittaja piti suosittua pörssikolumnia Uudessa Suomessa, hänellä oli varsin villejä arvostusmittareita. Hän saattoi esim. verrata osakkeen hintaa sen nimellisarvoon ja tehdä vertailuja ko. suhdeluvulla. Mutta lopultahan aika markkinoilla ratkaisee, kuten Vernerikin taisi jotakuta siteerata vartissaan, herran salkku on vuosien varrella kasvanut kohtuulisen kokoiseksi. Ja Kauppalehden tapaiset laatulehdet edelleen silloin tällöin muistavat kysyä suosituksia.
Foorumin nuorisolle kerrottakoon, että osakeen nimellisarvo on jo historian hämärään kadonnut kirjanpidollinen suure, jolla ei ollut mitään tekemistä osakkeen varsinaisen arvon kanssa, siksi siis etuliite.
14 tykkäystä
Rikollisten pällitesti 
Pällitestissä testataan, että kuka on niin tyhmä, että ilmiantaa omat rikoksensa.
11 tykkäystä
@Moihe oli kyllä taas naurettavaa.
On kyllä tosi ”yllättävä” ilmiö, että täällä taloudesta kiinnostuneiden foorumilla kuulee hyvin monesti sanat ”Suomesta lähteminen”. Tai ehkä pitäisi vain kaikilla olla enemmän uskoa meidän hienoon oikeus / hyvinvointivaltioon ja syödä kädestä kaikki vaalilupaukset vuodesta toiseen, niin ongelmat menisi maton alle piiloon täälläkin.
Tässä on nuorena kaverina todella helppo pitää ”hopes up” kotimaatansa kohtaan ja katsoa tämän korttitalon erilaisia laskevia tilastoja. On ihan kuin kasa hiekkaa kämmenellä joka valuu sormien välistä. Pitäisi muuttaa otetta ja pikkuisen puristaa, mutta tehdäänkin vastoin ja puhutaan jos vielä vähän hellitettäisiin ja jatkettaisiin samaa.
Ilmoitellaan kuinka ei tehdä työtä x puolueen kanssa, jos saavat pallin paikan ja käyttäydytään kuin kakarat. Yhdet keksii antaa vähän lisää lapsilisää ja toiset miettivät verotuksen nostamista / lisää tukia x kohteelle. En tiedä tullaanko koskaan täällä näkemään yhteen vetävää politiikkaa tai saamaan kunnollisia päätöksiä yhdessä kasaan. Kunhan saadaan vuoteen x mennessä ilmastotavoitteet ulkopuolelle näyttämään hyvältä, niin ei mitään väliä.
Köyhät pelaavat rahansa ja mummot eläkkeensä peliautomaatteihin. Maatilat lopettaa toiminnan ja yritykset pistää homman haloiksi. Muualta tänne koulutuksen perässä tulleet valmistuu ja lähtee kotimaahansa duuniin tai x osaamisen tyyppiä ei päästetä syystä z edes sisään, kun pikkujutut puuttuu. Niin ja tuo kyseinen Koulutusjärjestelmäkin on tosi hyvässä hapessa meidän pikkuisille 
Mahtava luonto, hienoa historiaa, hienoja ihmisiä ja täällä voisi nähdä itsensä ”palaavan luontoon” sitten joskus ajan koittaessa, mutta samalla mietityttää missä tämä paikka on 100v päästä.
Tässä tätä omaa eläkkettä tehdessä joutuu punnitsemaan ihan tosissaan, että pitääkö oikeasti sen kokoon saaneena pistää esim. asunnot ja muut omistukset siinnä vaiheessa lihoiksi ja lähteä keräilykello kädessä / kultaharkot salkussa täältä menolipulla.
17 tykkäystä
Siirtolaisuutta pois Suomesta on aina esiintynyt. On kuitenkin pari aikakautta, jolloin siirtolaisuus oli massiivista: 1890-1910 noin 200 000 suomalaista muutti Yhdysvaltoihin ja 1960-luvulla noin 200 000 Ruotsiin.
Noina aikoina ei Suomessa ollut helppoa elää ja Yhdysvallat ja Ruotsi tarjosivat mahdollisuuden parempaan elämään.
Mutta onko nyt jossakin parempi paikka elää kuin Suomessa?
Vuosina 2020-2022 Suomessa oli ulkoisten syiden vuoksi orastava yhteen hiileen puhaltamisen meininki verrattua vaikkapa edelliseen pariin kymmeneen vuoteen. Tällä hetkellä näen kyllä vaarana tämän hengen hiipumisen. Mutta ei se ole syy muuttaa ulkomaille. Päinvastoin.
Kehotan äänestämään eduskuntaan ehdokkaita, jotka ovat osoittaneet kykenevänsä yhteistyöhön Suomen paras tavoitteena. Äläkää äänestäkö jääriä, jotka ovat hitsaantuneet kiinni tiettyihin periaatteisiin kaiken muun kustannuksella.
39 tykkäystä
Tässä ketjussa on ollut keskustelua Taksiuudistuksesta ja moni kertoi huonoista kokemuksista. Asiaa on nyt tutkittu, ainakin laadullista tutkimusta, jos ei tilastollista.
Edit: Timanttijuttu, eli maksumuurin takana.
18 tykkäystä
Rikolliset on helpompi saada tuomittua vaikkei kukaan uskaltaisi todistaa kun ne selkeästi ei ole ilmoittanut rikollisia tulojaan ja näin ollen syyllistyvät veropetokseen
3 tykkäystä
Onhan firman taseet kunnossa ja EBIT hyvällä tasolla ennen korkoja ja veroja…
Btw, sää-appilla on mielenkiintoinen näkemys lämpötilan vaikutuksesta elintarvikkeisiin
6 tykkäystä
Uskoisin että tuolla tavalla monesta osavaltion tason rikoksesta saadaan myös liittovaltion tason rikos.
T: telkkaripoliisi/lakimies.
4 tykkäystä