Ekiltä mielenkiintoinen kirjoitus konepajoista ja lisävelan ottamista esimerkiksi hankintoja ajatellen. Jutussa mukana ovat Cargotec, Glaston, Kone, Konecranes, Metso Outotec, Ponsse, Robit ja Wärtsilä.
Olemme tarkastelleet merkittävimpien kotimaisten konepajayhtiöiden taseiden suomaa mahdollisuutta lisävelan ottamiseen etenkin akvisitioita silmällä pitäen. Kokonaisuutena taseet ovat vahvoja ja edellytykset merkittäväänkin lisävelkaantumiseen ovat hyvät, mutta poikkeuksiakin on.
Hyvää naistenpäivää! 
Musta on jotenkin ihanaa suomalainen kulttuuri nuoleskella ja olla mielinkielin, kun joku “paremman statuksen” ihminen osallistuu keskusteluihin (eli oli kommentti mitä tahansa niin peukkua tulee kuten yhtiöketjuissa). Täydellinen off-topicci ja tuloksena 15 tykkäystä. Aiempaan sataan viestiin tullu varmaan yhtä monta tykkäystä ja tommoset viesti liputettas normijanttereilta alta aikayksikön. <3
Hyvää naistenpäivää myös omasta puolestani.
Suvilla oli kirjoitus liittyen naisten säästämiseen ja suosittuihin rahastoihin.
Alkaako kellään muulla asuntovelallisella jo tuntumaan tämä korkojen nousu vähän pahalta? Niin kauan kun olen itse taloutta seurannut (2010 ->) niin korot on aina laskenut tai ollut matalat ja vaikka tietysti olen ollut tietoinen siitä, että korkojen nousu näin nopeasti on mahdollista niin se oli pitkään vähän sellainen teoreettinen riski - Euroopassa kärsittiin ennemmin deflaatiosta kuin inflaatiosta.
Ja kyllä, oma talous kestää ihan hyvin, mutta muuttaahan se jollain tavalla tällaisen keskituloisen elämää, kun korkomenot nousee tasolta 30e/kk tasolle 300e/kk. Lähinnä tässä ottaa päähän oma naiivius ja tuudittautuminen sen suhteen, että ei ne korot kuitenkaan nouse, ainakaan kovin paljoa.
Meemikuva selitettynä 
Jotta voidaan diskontata (esimerkiksi DCF-mallissa), tarvitaan diskonttokorko. Tämän koron saaminen oikein on äärimmäisen oleellista, koska sillä on suuri vaikutus lopputulokseen. Diskonttokorko voidaan laskea pääoman keskimääräisen kustannuksen avulla, johon tarvitaan erilaisia lähtötietoja, kuten vaikkapa osakkeen volatiliteetti, riskitön korko ja osakkeiden riskipreemio. Osa näistä lähtöluvuista on helppo saada kuten vaikka riskitön korko Yhdysvaltain osakemarkkinoille, joka käytännössä on Yhdysvaltain valtion velkakirjojen korko ja osa on taas työläämpää laskea, kuten osakkeiden riskipreemio. Tämän vuoksi kaikki finanssisektorin mallintajat investointipankkiireista yliopisto-opiskelijoihin hankkivat Equity Risk Premiumin (ERP) nykyarvon Damodaranilta, joka laskee sen joka kuukausi ja laittaa näkyviin hänen ysärityyliselle nettisivullensa:
https://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/
Inderes sen sijaan on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Paljonko on riskitön korko? Se on aina vakio 2,5%. Riskipreemio? Vakio 4,75%? Mistä nämä luvut tulevat? Pääanalyytikot ovat näin joskus päättäneet ja näin se vaan on, deal with it. Sitten analyytikkoparka joutuu heittämään betan yms. täysin hatusta, jotta päästään analyytikon haluamaan diskonttokorkoon niin että DCF-malli vastaa tavoitehintaa.
No tämä johtaa usein aika kyseenalaisen näköisiin DCF-malleihin, mutta Inderesillä on ainakin aiemmin ollut perustelu että analyytikon rajallinen aika kannattaa käyttää analyysin tekstiosuuden tekemiseen eikä niiden DCF-mallin parametrien desimaalien hinkkaamiseen, joita lukija ei kuitenkaan ymmärrä 
Mitä erityisen suomalaista tällaisessa ilmiössä on?
(itse en usko, että tässä tapauksessa tykkäyksiä sai henkilö, vaan viesti, mutta enhän minäkään sitä tiedä varmaksi.)
Olet oikeassa. Parempi ilmaisu olisi ollut Inderesin foorumi, mutta tuohan on nähtävillä ihan kaikkialla muuallakkin. Voidaan sopia, että ihmisyyteen liittyvä ilmiö.
Ei tuo nyt överisti ainakaan omaan silmään poikkea tuon ketjun tyylistä ja joskushan tuollaiset “oivaltavat” heitot keventää hyvin keskustelua. Muutos koroissa on ollut todella raju. Hyväksyin kyllä liputuksen mutta viesti sai jäädä. 
Toinen hauska ilmiö mikä piikkaa mitä lähemmäksi vaalit tulee on monien negatiivisten ilmiöiden selittäminen suomalaisuudella. Statukset ja sosiaalidynamiikka ei onneksi/harmiksi ole kuitenkaan suomalainen ilmiö. 
Voi lohduttautua sillä että ihminen on laumaeläin abstraktien rajojen ulkopuolellakin. Ja vaikka retoriikassa juuri minä ja sinä havaitsemme ympäristön puutteellisuuden, muut tekevät samaa meille ja olemme samaa kasaa puhuvia- ja irtopäitä.
No ei överi, mutta lähinnä hyvä esimerkki kuvailemaani ilmiöön. Itekki kyllä ihan vaan vihaliputin (EkaTm) esimerkin omaisesti eikä viesti itsessään häiritse, että tuollaisia muutoin jaksaisi liputtaa. 
Alkaa. Kyllä itsellä on koko ajan ollut ajatus, että ei ne loputtomiin pysy nollassa tai negatiivisena, mutta se että vuodessa pompataan nollasta melkein 4 % niin on kyllä tyystin yllättänyt enkä osannut tuohon varautua. Jotenkin oli henkisesti ajatellut, että vuodessa nousee prosentin, seuraavana vuonna ehkä toisen.
Toki ei oma talous vielä tähän kaadu, mutta kyllähän se harmittaa miettiä paljonko vuosi sitten kuukausilyhennys söi asuntolainasta pois vs paljonko lainamäärä lyhenee nyt ja paljonko menee korkoihin.
Kaikkea sitä 
Vain venäjällä …
Korkokatto 1,7%. Tällä hetkellä on voittajafiilis, mutta muutaman vuoden saa olla korot tällä tasolla että jää plussalle.
Mielenrauhaa tuo kyllä tuo, kun tietää ettei voi tulla tilannetta jossa kuukausimenot nousevat naurettaviksi.
Herätys kolmelta ja silti joutuu taksilla kiirehtiä töihin että ehtii aamupäivän palaveriin. Onko nää ne ruuhkavuodet?
Kyllähän tuo jännittää varsinkin kun syksyllä otettiin aika paljon lisää lainaa. Tässä jo laskeskellut, että mistä sitä säästää ja kuinka ison ekstralyhennyksen tekee. Puolison lainassa ASP-leikkuri alkaa kyllä näillä tasoilla toimimaan. Syksyllä korontarkistus.
Suomi ottaa kyllä hyvin pataan energiakriisistä ja nousevista koroista.
Mutta eihän kello ole vielä edes 11? Etkö ole mennyt vielä nukkumaan?
Hurjaa on tosiaan. Itsellä sijoituslaina, jonka tosin voi maksella pois jos siltä alkaa tuntua, mutta katson vielä tilannetta ainakin tämän vuoden, koska tuolla marginaalilla ja ehdoilla tuskin enää saisinkaan.
Enemmän tässä mietityttää isomman mittakaavan vaikutukset. Ei tätä ole vielä sisäistetty, mihin kaikkeen tämä tuleekaan vaikuttamaan kun ostovoima kyykkää kansalla oikein huolella. Vaikka kuinka pitäisi katsoa positiivisesti, niin synkkää tulee jälki olemaan.
Kiinnostava haastattelu ja sopii näin naistenpäivään. 
"Istuimme alas OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemen kanssa ja keskustelimme sukupuolten tasa-arvosta suomalaisyritysten johdossa. Hallituksen kokoonpanolla ja toimivuudella on akateemisen tutkimuksen perusteella merkittävä vaikutus yrityksen menestykseen. Siten sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on yritysten edun mukaista sekä asia, johon myös osakesijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota.
Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä nousi viime vuonna ennätykselliseen 28 prosenttiin. Silti pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista yhä vain 7 prosenttia on naisia, kertoo Keskuskauppakamarin joulukuun Naisjohtajakatsaus. *
Mikä merkitys on esimerkiksi sukupuolikiintiöillä? Miten OP pitää huolta henkilöstönsä monimuotoisuudesta? Entä miten OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi on noussut yhdeksi Suomen liike-elämän vaikutusvaltaisimmista naisista?
Katja Keitaanniemeä haastattelee Katja Hakala, joka toimii OP Marketsilla sijoitusratkaisuiden asiantuntijana. "
Itse olen miettinyt tälläistä veivausta.
Tämä veivaus siksi, että asuntolainankorkoja ei saa enää vähentää verotuksessa. Jos Euribor 12kk nousee 4% tuntumaan ja oma marginaali 0.4%, niin euroissa mitattuna tuo tekee jo melkein 5kiloa vuoteen pelkkiä korkoja minulle.
U/M?
