Inderesin kahvihuone (Osa 6)

Olisin vastannut, että ”haluaisin olla yrittäjä, mutta elämäntilanteeni ei tällä hetkellä salli sellaista riskinottoa tai ajankäyttöä osa-aikayrittämiselle”

16 tykkäystä

Ennen kuin alat yrittäjäksi etsi tarkasti yrityksen rooli, selvitä markkinat, miten erottaudut muista yrityksistä. Tutki, selvitä, kehitä tee taloudelliset arviot.Sparraa muita jne. Kysy kavereilta näkemyksiä, mutta vain sellaisilta, jotka uskaltavat esittää kritiikkiä.

5 tykkäystä

Tekisi firmoihin tutustumisesta niin paljon helpompaa, kun kysymyksiin vastattaisiin yhtä nopeasti kuin Harri Wittediltä. Varmasti muitakin samankaltaisia on, mutta tuo nyt ekana mielessä. Tekee firmasta paljon helpommin seurattavan, eikä se tunnu ”kaukaiselta pörssifirmalta”, kun itse toimarille voi esittää suoria kysymyksiä ja niihin saa jopa vastauksenkin. Mahtavaa!

12 tykkäystä

Mohnish Pabrai ja spekulaatio siitä, mitkä ovat Buffettin silmissä ne isot onnistumiset, jotka ovat luoneet Berkshiren menestystarinan sellaiseksi jona sen tunnemme. Hauska ajatusleikki, jota voisi toistaa monien yhtiöiden kohdalla - ja miksei toki muillakin elämän osa-alueilla.

Hauskaa on myös se, että todellisia jättipotteja ei todellakaan ole tullut joka vuosi vastaan, vaikka Berkshiren tarinaa voisi helposti tulkita jatkuvien onnistumisten summaksi.

6 tykkäystä

Hyviä huomioita sinulta ja jos olisin todella, todella vakavissani yrittäjäksi alkamassa niin tottakai pitäs ensin selvitystyötä tehdä paljon tai vastaavasti niin selvästi huutava pula jostain käsillä/koneilla tehtävästä työstä, johon riittäisi useampi kilpailija.

Nythän tämä itselle tekemisen kaipuu kumpuaa siitä että teen nykyisessä työssäni paljon sellaistakin ylimääräistä mitä työnkuva ei välttämättä velvoita mutta kun luonto ei anna periksi asioiden jäädä puolitiehen ja lisäksi ärsyttää katsoa sellaista touhua että jotkut ei pokkana tee yhtään ylimääräistä liikettä, muuta kun sen aivan pakollisen + että nykyaikaina monelle kännykkä on kasvanut käteen kiinni ja sitä räplätään kaiken aikaa. Minä nyt vain olen sitä mieltä että töihin mennään töitä tekemään. Mutta joo, piiiiitkässä puussa on vielä yrittäjäksi ryhtyminen, kiinnosti vain että osaanko tehdä kyselyn :smiley: ja että onko muitakin jotka haluaisi olla yrittäjiä mutta ei vain ole selvittänyt tai ei tiedä mitä yrittää.

1 tykkäys

Sijoittajan tuotto tulee tosiaan osingoista ja pääomanpalautuksista sekä osakkeen kurssin muutoksesta. Tuota hintamuutosta ei kuitenkaan pysty suoraan jakamaan komponentteihin millään universaalisti oikealla tavalla vaan se on täysin mielivaltaista että miten sitä haluaa käsitellä. Tulokseen ja P/E-multippelin lisäksi voidaan esimerkiksi jakaa se kassavirtaan ja EV/FCF-multippeliin, liikevaihtoon ja EV/S-multippeliin tai hajottaa se osiksi jollain muulla halutulla tavalla. Pitkällä tähtäyksellä sijoittajan tuottoa ajaa yrityksen tuottamat vapaat kassavirrat, koska näistä varoista (potentiaalisesti) hoidetaan omistajan voitonjako ja tämä asettaa myös osakkeen pitkän aikavälin kurssitason vaihteluvälin. Mikäli tähän ei usko, niin osakkeiden valuoinnissa ei ole paljoakaan mieltä ja silloin kannattanee keskittyä enemmän tutkimaan osakkeiden hinnoittelua verrokkianalyysillä tai jollain treiderien käyttämällä metodilla.

Tase- ja tuloslaskelma eivät ole johdettuja mistään luonnonvakiosta vaan ne ovat ajan kanssa kehittyneitä käytäntöjä, joita on toki viime aikoina jossain määrin yritetty yhtenäistää, jotta lukuja olisi helpompi tulkita. Me voisimme milloin tahansa vaikkapa sopia että tuloslaskelma toimisi hieman samalla tavalla kuin taselaskelma ja että lopputuloksena pitäisi aina olla luku nolla. Tämä voitaisiin jopa hoitaa varsin kivuttomasti vaikka lisäämällä sinne tuloslaskelman loppuun joku keksitty goodwillin tai badwillin tapainen kuluerä, joka vetää tuloksen aina nollalle.

Voi kuulostaa hurjalta, mutta kaikenlaisia ihmeellisiä sääntömuutoksia tehdään jatkuvasti ja aina välillä nuo munapäät kokoontuvat yhteen paikkaan yritysmaailman lobattavaksi, jonka seurauksena syntyy uusi IFRS sekä hirmuinen päänsärky kaikille. Se on loppupeleissä pitkälti merkityksetöntä mitä siellä taseessa ja tuloksessa yleensä lukee (pl. verotus, kovenantit, lait jne.), koska jos asia ei vaikuta kassavirtoihin (tai riskitasoon), sillä ei ole loogisesti myöskään vaikutusta yhtiön arvoon.

Ehkä näissä peruslaskuissa on nyt jokin ajatuksellinen epäselvyys mikä ei ole ihan avautunut. Mikäli kattila ei kerryttäisi yhtään liikevaihtoa, niin kassavirtahan olisi kokonaisuudessaan negatiivinen kattilainvestoinnin verran. Ei sinne yrityksen kassaan maagisesti mitään rahaa tyhjästä ilmesty :smiley:

Jos kattila taas maksaisi itsensä takaisin, niin vapaa kassavirta olisi nolla, mutta diskontattu vapaa kassavirta reilusti tappiolla, koska rahalla on aika-arvo. Kannattaa miettiä sitä yrityksen pankkitiliä ja sinne tulevia ja sieltä lähteviä tilisiirtoja, ettei päädy jumittamaan tilintarkastajien käsitehelvettiin.

25 tykkäystä

Ekiltä mielenkiintoinen kirjoitus konepajoista ja lisävelan ottamista esimerkiksi hankintoja ajatellen. Jutussa mukana ovat Cargotec, Glaston, Kone, Konecranes, Metso Outotec, Ponsse, Robit ja Wärtsilä.

Olemme tarkastelleet merkittävimpien kotimaisten konepajayhtiöiden taseiden suomaa mahdollisuutta lisävelan ottamiseen etenkin akvisitioita silmällä pitäen. Kokonaisuutena taseet ovat vahvoja ja edellytykset merkittäväänkin lisävelkaantumiseen ovat hyvät, mutta poikkeuksiakin on.

4 tykkäystä

Hyvää naistenpäivää! :smiling_face_with_three_hearts:

Red Heart GIFs | Tenor

49 tykkäystä

Musta on jotenkin ihanaa suomalainen kulttuuri nuoleskella ja olla mielinkielin, kun joku “paremman statuksen” ihminen osallistuu keskusteluihin (eli oli kommentti mitä tahansa niin peukkua tulee kuten yhtiöketjuissa). Täydellinen off-topicci ja tuloksena 15 tykkäystä. Aiempaan sataan viestiin tullu varmaan yhtä monta tykkäystä ja tommoset viesti liputettas normijanttereilta alta aikayksikön. <3

16 tykkäystä

Hyvää naistenpäivää myös omasta puolestani.

Suvilla oli kirjoitus liittyen naisten säästämiseen ja suosittuihin rahastoihin.

25 tykkäystä

Alkaako kellään muulla asuntovelallisella jo tuntumaan tämä korkojen nousu vähän pahalta? Niin kauan kun olen itse taloutta seurannut (2010 ->) niin korot on aina laskenut tai ollut matalat ja vaikka tietysti olen ollut tietoinen siitä, että korkojen nousu näin nopeasti on mahdollista niin se oli pitkään vähän sellainen teoreettinen riski - Euroopassa kärsittiin ennemmin deflaatiosta kuin inflaatiosta.

Ja kyllä, oma talous kestää ihan hyvin, mutta muuttaahan se jollain tavalla tällaisen keskituloisen elämää, kun korkomenot nousee tasolta 30e/kk tasolle 300e/kk. Lähinnä tässä ottaa päähän oma naiivius ja tuudittautuminen sen suhteen, että ei ne korot kuitenkaan nouse, ainakaan kovin paljoa.

36 tykkäystä

Meemikuva selitettynä :weary:

Jotta voidaan diskontata (esimerkiksi DCF-mallissa), tarvitaan diskonttokorko. Tämän koron saaminen oikein on äärimmäisen oleellista, koska sillä on suuri vaikutus lopputulokseen. Diskonttokorko voidaan laskea pääoman keskimääräisen kustannuksen avulla, johon tarvitaan erilaisia lähtötietoja, kuten vaikkapa osakkeen volatiliteetti, riskitön korko ja osakkeiden riskipreemio. Osa näistä lähtöluvuista on helppo saada kuten vaikka riskitön korko Yhdysvaltain osakemarkkinoille, joka käytännössä on Yhdysvaltain valtion velkakirjojen korko ja osa on taas työläämpää laskea, kuten osakkeiden riskipreemio. Tämän vuoksi kaikki finanssisektorin mallintajat investointipankkiireista yliopisto-opiskelijoihin hankkivat Equity Risk Premiumin (ERP) nykyarvon Damodaranilta, joka laskee sen joka kuukausi ja laittaa näkyviin hänen ysärityyliselle nettisivullensa:

https://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/

Inderes sen sijaan on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Paljonko on riskitön korko? Se on aina vakio 2,5%. Riskipreemio? Vakio 4,75%? Mistä nämä luvut tulevat? Pääanalyytikot ovat näin joskus päättäneet ja näin se vaan on, deal with it. Sitten analyytikkoparka joutuu heittämään betan yms. täysin hatusta, jotta päästään analyytikon haluamaan diskonttokorkoon niin että DCF-malli vastaa tavoitehintaa.

image

No tämä johtaa usein aika kyseenalaisen näköisiin DCF-malleihin, mutta Inderesillä on ainakin aiemmin ollut perustelu että analyytikon rajallinen aika kannattaa käyttää analyysin tekstiosuuden tekemiseen eikä niiden DCF-mallin parametrien desimaalien hinkkaamiseen, joita lukija ei kuitenkaan ymmärrä :cowboy_hat_face:

30 tykkäystä

Mitä erityisen suomalaista tällaisessa ilmiössä on?

(itse en usko, että tässä tapauksessa tykkäyksiä sai henkilö, vaan viesti, mutta enhän minäkään sitä tiedä varmaksi.)

3 tykkäystä

Olet oikeassa. Parempi ilmaisu olisi ollut Inderesin foorumi, mutta tuohan on nähtävillä ihan kaikkialla muuallakkin. Voidaan sopia, että ihmisyyteen liittyvä ilmiö.

2 tykkäystä

Ei tuo nyt överisti ainakaan omaan silmään poikkea tuon ketjun tyylistä ja joskushan tuollaiset “oivaltavat” heitot keventää hyvin keskustelua. Muutos koroissa on ollut todella raju. Hyväksyin kyllä liputuksen mutta viesti sai jäädä. :smiley:

5 tykkäystä

Toinen hauska ilmiö mikä piikkaa mitä lähemmäksi vaalit tulee on monien negatiivisten ilmiöiden selittäminen suomalaisuudella. Statukset ja sosiaalidynamiikka ei onneksi/harmiksi ole kuitenkaan suomalainen ilmiö. :blush:

Voi lohduttautua sillä että ihminen on laumaeläin abstraktien rajojen ulkopuolellakin. Ja vaikka retoriikassa juuri minä ja sinä havaitsemme ympäristön puutteellisuuden, muut tekevät samaa meille ja olemme samaa kasaa puhuvia- ja irtopäitä.

11 tykkäystä

No ei överi, mutta lähinnä hyvä esimerkki kuvailemaani ilmiöön. Itekki kyllä ihan vaan vihaliputin (EkaTm) esimerkin omaisesti eikä viesti itsessään häiritse, että tuollaisia muutoin jaksaisi liputtaa. :wink:

1 tykkäys

Alkaa. Kyllä itsellä on koko ajan ollut ajatus, että ei ne loputtomiin pysy nollassa tai negatiivisena, mutta se että vuodessa pompataan nollasta melkein 4 % niin on kyllä tyystin yllättänyt enkä osannut tuohon varautua. Jotenkin oli henkisesti ajatellut, että vuodessa nousee prosentin, seuraavana vuonna ehkä toisen.

Toki ei oma talous vielä tähän kaadu, mutta kyllähän se harmittaa miettiä paljonko vuosi sitten kuukausilyhennys söi asuntolainasta pois vs paljonko lainamäärä lyhenee nyt ja paljonko menee korkoihin.

13 tykkäystä

Kaikkea sitä :rofl:Vain venäjällä …

13 tykkäystä

Korkokatto 1,7%. Tällä hetkellä on voittajafiilis, mutta muutaman vuoden saa olla korot tällä tasolla että jää plussalle.

Mielenrauhaa tuo kyllä tuo, kun tietää ettei voi tulla tilannetta jossa kuukausimenot nousevat naurettaviksi.

11 tykkäystä