Tuo owner earnings on juuri se mitä ajan takaa ja syy miksi tulokset ovat niin tärkeitä. Buffett siis sanoi että owner earnings koostuu kolmesta komponentista (vuonna 1986): a) raportoidusta tuloksesta + b) poistoista ja arvonalentumisista - c) kaikista investoinneista jotka vaaditaan yhtiön kilpailukyvyn ja liiketoiminnan volyymin säilyttämiseksi.
Näistä tulos on se mikä voi muuttua vuodesta toiseen. Poistot taas ovat suoraviivainen matemaattinen lasku eikä kovin kiinnostavaa. Suurempi investointien määrä tarkoittaa enemmän poistoja. Poistot ovat laskennallista kulumista joka kuitenkin perustuu todelliseen ilmiöön, eikä niiden jaksottamisellakaan ole vaikutusta kassavirtaan. Jos kattila posahtaa ennen aikojaan, se näkyy tuloksessa alaskirjauksena, menetettyinä tuottoina ja investointiin kuluvana kassavirtana uuden hankkimiseksi. Jos kattila kestääkin odotuksia pidempään, poistot loppuvat ja tulos paranee - investointeihin kuluva kassavirta pienenee.
Tulevaisuuden investoinneista kilpailukyvyn ja volyymin säilyttämiseksi meillä on vain arvauksia. Voi kai sanoa että se on jokin summa x jota emme tiedä. Puhutaan siis säilyttämisestä, mutta yhtiöt voivat kasvaa tai supistua ja tämä on tuottojen kannalta merkittävä tekijä. Tässä laskussa muuttuva tekijä, joka ajaa kassavirtoja, on siis tulos. Buffett kritisoi kassavirtalaskelmaa, joka ottaa vain tuloksen ja poistot huomioon (vastaa käyttökatetta). Yhtiö voi parantaa kassavirtaansa tehostamalla käyttöpääoman hallintaa tiettyyn pisteeseen asti. Tuloksen kasvattaminen edellyttää lähes aina jonkin sortin investointien tekemistä ja siten kassavirran heikkenemistä ainakin väliaikaisesti. Investointi voi olla hyvä tai huono, mutta vastausta tähän ei löydä kassavirtalaskelmasta.
Entiä onko tätä jaettu aiemmin, kun juttu on pari päivää vanha, mutta ei sattunut selatessa silmiin niin uskallan tänne jakaa.
Taas kerran aktiivisesti johdetut rahastot hävisivät indeksisijoittamiselle. Tässä osoitettiin, että viimeisen 5 vuoden ajalla etf-stä kootut “yhdistelmärahastot” voittivat kaikki aktiivisesti johdetut suomalaiset yhdistelmärahastot ihan mukavalla marginaalilla. Ainoastaan matalan riskin yhdistelmärahastoissa etft-hävisivät 0,05% keskimäärin aktiivisille rahastoille, mutta Neutraalin ja korkean riskin rahastoissa etf-vastineet voittivat rahastot keskimäärin 1,1% ja 2,5% vuosittain. Ja Neutraali&KR ryhmissä Etft-voittivat jokaisen rahaston.
Oli kyllä lukemisen arvoinen ketju tämä Islantilainen kaveri saanut siis Twitteriltä kenkää viime viikolla, päätyi alunperin firmaan myytyään oman firmansa heille koronan aikana. Täytyy arvostaa, millä tavalla suhtautuu siihen, että omaa vammaa mollataan. Musk ei taas esiinny missään parhaassa valossa tässä…
Powell olisi kova vastus pokeri pöydässä. Tolla pokerinaamalla pärjäis kaikissa tilanteissa. Kuulin ekan kerran varmaan ikinä Powelin puhuvan ja ääni mätsää naamaan sitten yhtään.
Oli miellyttävä turvatarkastus Helsinki-Vantaan lentoasemalla jo 21.2.2023. Silloinkaan ei tarvinnut laittaa erikseen hihnalle nesteitä läpinäkyvässä pussissa tai ottaa kannettavaa tietokonetta repusta.
No palatessa Suomeen turvatarkastus Riikassa oli samanlainen kuin ennen myös Hki-Vantaalla.
Karkeasti arvioiden tulee vietettyä ainakin se 15 tuntia päivässä koneella; töitä tehden tai sijoitusjuttuja katsoen. Sen lisäksi tulee vähän vilkuiltua puhelintakin.
Nyt ei ole niin paljoa ylitunteja tarjolla kuin ennen, niin olen käynyt iltaisin kävelemässä. @musa_2 muistaakseni suosittelikin aikanaan mulle kävelylenkkejä ja joskus ennen etätyöaikaa tulikin käveltyä 40 kilsaa viikossa pääosin sellaista kiireistä työmatkakäppäilyä.
Nykyään, kun on tullut entistä enemmän etätöiden ja työmäärien lisääntyessä tuijoitettua ruutua, niin on tuntunut hyvältä mennä käppäilemään ulos ilman päämäärää. Kännykkä pysyy taskussa, joten mieli saa rauhassa vaeltaa ja voin rauhassa katsella maisemia.
Kunto ei tällaisestä peruskäppäilystä juuri kohene, mutta se ei ole tässä niin tarkoituskaan, mutta stressitasot ovat laskeneet, mieli on rauhallisempi ja unikin tulee paremmin. Annan suosituksen tällaisesta käppäilyistä kaltaisilleni ylienergisille, ylivilkkaille ja stressantuneille ihmisille.
Olen vuosia mietiskellyt jotta olisi mukava tehdä töitä itselleen, mutta ei ole mitään selvää yrittämisen kohdetta tai mille olisi oikein huutava pula seudulla jossa asun. Nykyinen palkkatyöni on ihan mukava homma jotta sinällään ei ole ”pakko” vaihtaa, mutta tämä yrittäminen ja itselleen tekeminen on muhinut mielessä monesti. Olen luonteeltani nytkin jo ”firmaan päin kallellaan”
Mielenkiinnosta kysynkin jos tämä kysely nyt onnistuu että mitä mieltä sinä olet?
Haluaisitko olla yrittäjä?
Olen jo yrittäjä ja elätän sillä itseni.
Olen osa-aikainen yrittäjä mutta käyn myös palkkatöissä
Haluaisin olla yrittäjä, mutta en tiedä mitä yrittää
En halua yrittäjäksi missään tilanteessa, palkkatyö riittää.
Olisin vastannut, että ”haluaisin olla yrittäjä, mutta elämäntilanteeni ei tällä hetkellä salli sellaista riskinottoa tai ajankäyttöä osa-aikayrittämiselle”
Ennen kuin alat yrittäjäksi etsi tarkasti yrityksen rooli, selvitä markkinat, miten erottaudut muista yrityksistä. Tutki, selvitä, kehitä tee taloudelliset arviot.Sparraa muita jne. Kysy kavereilta näkemyksiä, mutta vain sellaisilta, jotka uskaltavat esittää kritiikkiä.
Tekisi firmoihin tutustumisesta niin paljon helpompaa, kun kysymyksiin vastattaisiin yhtä nopeasti kuin Harri Wittediltä. Varmasti muitakin samankaltaisia on, mutta tuo nyt ekana mielessä. Tekee firmasta paljon helpommin seurattavan, eikä se tunnu ”kaukaiselta pörssifirmalta”, kun itse toimarille voi esittää suoria kysymyksiä ja niihin saa jopa vastauksenkin. Mahtavaa!
Mohnish Pabrai ja spekulaatio siitä, mitkä ovat Buffettin silmissä ne isot onnistumiset, jotka ovat luoneet Berkshiren menestystarinan sellaiseksi jona sen tunnemme. Hauska ajatusleikki, jota voisi toistaa monien yhtiöiden kohdalla - ja miksei toki muillakin elämän osa-alueilla.
Hauskaa on myös se, että todellisia jättipotteja ei todellakaan ole tullut joka vuosi vastaan, vaikka Berkshiren tarinaa voisi helposti tulkita jatkuvien onnistumisten summaksi.
Hyviä huomioita sinulta ja jos olisin todella, todella vakavissani yrittäjäksi alkamassa niin tottakai pitäs ensin selvitystyötä tehdä paljon tai vastaavasti niin selvästi huutava pula jostain käsillä/koneilla tehtävästä työstä, johon riittäisi useampi kilpailija.
Nythän tämä itselle tekemisen kaipuu kumpuaa siitä että teen nykyisessä työssäni paljon sellaistakin ylimääräistä mitä työnkuva ei välttämättä velvoita mutta kun luonto ei anna periksi asioiden jäädä puolitiehen ja lisäksi ärsyttää katsoa sellaista touhua että jotkut ei pokkana tee yhtään ylimääräistä liikettä, muuta kun sen aivan pakollisen + että nykyaikaina monelle kännykkä on kasvanut käteen kiinni ja sitä räplätään kaiken aikaa. Minä nyt vain olen sitä mieltä että töihin mennään töitä tekemään. Mutta joo, piiiiitkässä puussa on vielä yrittäjäksi ryhtyminen, kiinnosti vain että osaanko tehdä kyselyn ja että onko muitakin jotka haluaisi olla yrittäjiä mutta ei vain ole selvittänyt tai ei tiedä mitä yrittää.
Sijoittajan tuotto tulee tosiaan osingoista ja pääomanpalautuksista sekä osakkeen kurssin muutoksesta. Tuota hintamuutosta ei kuitenkaan pysty suoraan jakamaan komponentteihin millään universaalisti oikealla tavalla vaan se on täysin mielivaltaista että miten sitä haluaa käsitellä. Tulokseen ja P/E-multippelin lisäksi voidaan esimerkiksi jakaa se kassavirtaan ja EV/FCF-multippeliin, liikevaihtoon ja EV/S-multippeliin tai hajottaa se osiksi jollain muulla halutulla tavalla. Pitkällä tähtäyksellä sijoittajan tuottoa ajaa yrityksen tuottamat vapaat kassavirrat, koska näistä varoista (potentiaalisesti) hoidetaan omistajan voitonjako ja tämä asettaa myös osakkeen pitkän aikavälin kurssitason vaihteluvälin. Mikäli tähän ei usko, niin osakkeiden valuoinnissa ei ole paljoakaan mieltä ja silloin kannattanee keskittyä enemmän tutkimaan osakkeiden hinnoittelua verrokkianalyysillä tai jollain treiderien käyttämällä metodilla.
Tase- ja tuloslaskelma eivät ole johdettuja mistään luonnonvakiosta vaan ne ovat ajan kanssa kehittyneitä käytäntöjä, joita on toki viime aikoina jossain määrin yritetty yhtenäistää, jotta lukuja olisi helpompi tulkita. Me voisimme milloin tahansa vaikkapa sopia että tuloslaskelma toimisi hieman samalla tavalla kuin taselaskelma ja että lopputuloksena pitäisi aina olla luku nolla. Tämä voitaisiin jopa hoitaa varsin kivuttomasti vaikka lisäämällä sinne tuloslaskelman loppuun joku keksitty goodwillin tai badwillin tapainen kuluerä, joka vetää tuloksen aina nollalle.
Voi kuulostaa hurjalta, mutta kaikenlaisia ihmeellisiä sääntömuutoksia tehdään jatkuvasti ja aina välillä nuo munapäät kokoontuvat yhteen paikkaan yritysmaailman lobattavaksi, jonka seurauksena syntyy uusi IFRS sekä hirmuinen päänsärky kaikille. Se on loppupeleissä pitkälti merkityksetöntä mitä siellä taseessa ja tuloksessa yleensä lukee (pl. verotus, kovenantit, lait jne.), koska jos asia ei vaikuta kassavirtoihin (tai riskitasoon), sillä ei ole loogisesti myöskään vaikutusta yhtiön arvoon.
Ehkä näissä peruslaskuissa on nyt jokin ajatuksellinen epäselvyys mikä ei ole ihan avautunut. Mikäli kattila ei kerryttäisi yhtään liikevaihtoa, niin kassavirtahan olisi kokonaisuudessaan negatiivinen kattilainvestoinnin verran. Ei sinne yrityksen kassaan maagisesti mitään rahaa tyhjästä ilmesty
Jos kattila taas maksaisi itsensä takaisin, niin vapaa kassavirta olisi nolla, mutta diskontattu vapaa kassavirta reilusti tappiolla, koska rahalla on aika-arvo. Kannattaa miettiä sitä yrityksen pankkitiliä ja sinne tulevia ja sieltä lähteviä tilisiirtoja, ettei päädy jumittamaan tilintarkastajien käsitehelvettiin.
Islantilainen kaveri saanut siis Twitteriltä kenkää viime viikolla, päätyi alunperin firmaan myytyään oman firmansa heille koronan aikana. Täytyy arvostaa, millä tavalla suhtautuu siihen, että omaa vammaa mollataan. Musk ei taas esiinny missään parhaassa valossa tässä…
