Jotenkin kohdistetulta tuntuu, koska muistan saaneeni noita:
mutta en muista koskaan saaneeni minkään muun pankin nimissä postia. Edes toisen pankkini.
Jotenkin kohdistetulta tuntuu, koska muistan saaneeni noita:
mutta en muista koskaan saaneeni minkään muun pankin nimissä postia. Edes toisen pankkini.
Bursa on myös limapussi, vaikkapa kyynärpäässä tai polvessa. Ehkä foorumilla nähdään vielä postauksia:
”Pörssini turposi viime vuonna 30 %. Tänä vuonna turvotus on jo vähän laskenut.”
Tämän takia bursa hampurilaisista puhuttaessa särähtää aina korvaani. Ankeaa syödä limapusseja.
Tieto lisää tuskaa
Tieto lisää turskaa?
Tässä on kaksi toisiinsa liittyvää, mutta erillistä käsitettä. Osakkeen arvo on yhtiön tuottamien kassavirtojen diskontattu nykyarvo, mutta osakkeen tuotto sijoittajalle on osinko ja kurssin muutos. Kurssimuutos voidaan jakaa tuloksen muutokseen ja arvostuskertoimien muutokseen. Osakekohtaisen tuloksen kasvu on käsittääkseni osakekursseja pitkällä aikavälillä parhaiten selittävä tekijä. Tulokset toimivat komponenttina kassavirralle, vaikka eivät ole kassavirtaa.
Berkshire on kuuluisa esimerkki tästä. Yhtiön arvo on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin S&P 500 -indeksi Buffettin ja Mungerin sijoitettua yhtiön saamia kassavirtoja korkeatuottoisiin kohteisiin. Berkshiren book valuen geometrinen kasvu vuoteen 2018 asti oli 18.7 % vuodessa ja yhtiön osakekurssin 20.5 %. Sitten book valuen esittelystä luovuttiin kirjanpitomuutoksen seurauksena, kun tuloksissa piti huomioida listattujen sijoitusten realisoitumattomat arvonmuutokset, mitä Buffett piti hölmönä. Bookilla ja osakekurssilla on siis tässä sijoitusyhtiössä ollut selkeä yhteys ja se sisältää ties mitä ratakiskoa ja karkkikauppaa ja vakuutuslainoja!
En tiedä mikä Berkshiren kassavirtojen kasvukäyrä oli, kun sitä ei kerrottu. Joten esitän radikaalin argumentin: sillä ei ole merkitystä tiedämmekö kassavirrat. Tiedämme yhtiön kurssikehityksen ja sen ettei yhtiö jaa osinkoa. Bookin kasvu vuoteen 2018 on ollut kirjanpidollisten tulosten kertymistä. Buffett itse on sanonut että hän mieluiten sijoittaa yhtiöihin, jotka pystyvät kasvamaan ja allokoimaan pääomia korkeilla tuottoasteilla. Tässäkin kassavirran rooli jää vähän hämäräksi. Tulos on se mitä saatiin ja kassavirtalaskelma kertoo miten se allokoitiin.
Soodakattilaesimerkissä kattilan arvo on investoinnin tuotto, tai tarkemmin kassavirrat diskontattuna nykyarvoon, jotka kattilan ostolla saadaan. Kattila ostetaan vain jos nämä odotetut rahavirrat ovat reilusti suurempia kuin kattilan hinta (eli tehtään voittoa). Näin talousjohtajat ajattelevat. Tuotto on return on capital, poistot ovat vain return of capital.
Kuvitellaan että liiketoiminnan ainoa kulu on kattilan poistot. Jos kattilasta ei olisi mitään hyötyä, se ei kerryttäisi liikevaihtoa. Kirjattaisiin tappio ja tappio oikaistuna poistoilla eli kassavirta olisi 0. Jos kattilasta on sen verran hyötyä että se maksaa itsensä, voitto olisi 0 ja kassavirta positiivinen poistojen verran. Joku inderesin foorumilla antoi loistavan metaforan, että tämä on kuin laittaisi patjan väliin 1000 euroa, ottaisi vuosittain 100 euroa pois ja 10 vuoden jälkeen toteaisi että sijoitus maksoi itsensä takaisin. Siksi katsomme tuloksia.
Jos on OPn, Nordean tai S-pankin asiakas, niin suurella todennäköisyydellä sattumaa, suurimmalla osalla on jossain noista tili. Mikäli on Ålandsbanken on asiakas mannersuomen puolella niin sattuma on aika lailla epätodennäköinen.
Buffett myös on puhunut ja kirjoittanut “owner earnings” termistä ja kuinka sillä arvostaa yrityksiä.
Buffett defined owner earnings as follows:
“These represent (a) reported earnings plus (b) depreciation, depletion, amortization, and certain other non-cash charges … less (c) the average annual amount of capitalized expenditures for plant and equipment, etc. that the business requires to fully maintain its long-term competitive position and its unit volume … Our owner-earnings equation does not yield the deceptively precise figures provided by GAAP, since (c) must be a guess - and one sometimes very difficult to make. Despite this problem, we consider the owner earnings figure, not the GAAP figure, to be the relevant item for valuation purposes … All of this points up the absurdity of the ‘cash flow’ numbers that are often set forth in Wall Street reports. These numbers routinely include (a) plus (b) - but do not subtract (c).”[1]
Joku tarkkasilmäinen varmaan huomaa, että Buffetin kaava on hyvin lähellä vapaata kassavirtaa omalle pääomalle (FCFE = Free cash flow to equity). “Owner earningseistä” Buffet muistaakseni tykkäsi, koska se on nimenomaan sitä rahaa minkä yritys voi sijoittaa eteenpäin tai jakaa omistajilleen eli siis suomeksi sitä voi ihan hyvällä syyllä sanoa vapaaksi kassavirraksi.
2019 kirjeessään Buffett nimenomaan pyysi katsomaan ohi kirjanpitotuloksen. Sille vuodelle piti alkaa tosiaan realisoitumattomia tuottoja tuomaan tuloslaskemalle ja sen johdosta nuo rivit heiluttivat kirjanpitotulosta rajusti. Itsessään tuo toimisi täydellisenä argumenttina siitä mitä nähdäkseni @Pohjolan_Eka haki kassavirta vs tulos vastakkainasettelullaa.
Kävin juuri hakemassa postista elämäni ensimmäisen itse ostaman kirjan!
Mä oon just se tyyppi, joka ei yläasteella tai lukiossa lukenut yhden yhtä kirjaa. Kun koulutehtävänä oli lukea joku kirja, aina yritin, mutta joka kerralla laiskistuin ja luin tiivistelmän netistä. Tykkään kuitenkin lukea netistä esim HS:n timanttiartikkeleita, mutta kirjat on mulla aina tökkinyt tosi pahasti.
Olen pitkään lukenut Omavaraisuushaasteen blogia ja tykkään hänen tyylistään kirjoittaa. Kun kirjan ennakkotilaus aukesi, niin laitoin omani heti tilaukseen ajatuksella, jos sen kerran tilaan, niin pakko se on lukea.
Saa nähdä jääkö tämäkin kirja keräämään polyä hyllylle, motivaatiota lukea kirja ainakin löytyy! Ehkä pitää koittaa palotella lukemista pienempiin osiin ja edetä rauhassa.
Sama henkilö, jolta odotetaan virallista lupaa juoda Nokia-kahvit?
Hakuammuntaa, paremmalle puoliskolle on tullut jo kahden eri pankin nimissä sähköpostia. Pitäisi käydä pikaisesti täyttämässä jotain tai tili suljetaan
Muistutuksena muutenkin kaikille, että vaikka jokin sähköposti pankkiasioihin, postipaketin hakuun tai muuhun olisikin odotettu, niin ei silti kannata klikkailla sähköpostin kautta linkkejä auki. Kannattaa aina kirjautua suoraan oikealle sivulle ja navigoida sitä kautta samaan paikkaan. Ei tarvii kuin kerran sattua kohdalle sopiva phishing-viesti ja väsyneenä ei tarkasta että olihan se varmasti sieltä mistä pitikin, niin siinäs sitten olet.
Toki poikkeuksena esimerkiksi salasanan resetointi sun muut viestit, mitkä tulevat muutama sekunti oman inputin jälkeen.
Kiitos vinkistä, myyn Tietoevryt pois
Kirjojen lukemiseen kannattaa suhtautua, kuten mihin muuhunkin taitoon elämässä. Ei sitä opi ellei harjoittele. Ja harjoitteluhan on sitä, että tekee toistoja, vaikka ei aina innostaisikaan.
Osiin jakamista ennemmin kannattaa valita aika ja paikka, jossa lukee. Esim kirja siihen sängyn viereen ja lukee joka ilta, vaikka edes viisi minuuttia.
Me Oksaharjun kanssa tiedetään että osakkeen arvo on osinkojen diskontattu nykyarvo, vaikka DCF:äilijät muuta väittävätkin.
Jos uudeksivuodeksi perustamani katubaari ostaa kaljatynnyrin 100 rahalla ja 1kk maksuajalla, jonka sitten se myy kokonaisuudessaan uutenavuotena 110 rahalla ja tämän jälkeen lopettaa toiminnan, tulee DCF:äilijät ovista ja ikkunoista (joita katubaarissani ei ole) ostamaan yritystäni yli 26 rahalla.
DDM-kaverina ihmettelen että miksi ihmeessä he haluavat maksaa ensivuonna kilahtavasta ja ainoaksi jäävästä 10 euron osingosta 26 rahaa nyt, niin kuulemma teen tänä vuonna 110 rahaa liiketoiminnallani ja ensivuonna menetän vain 84 rahaa, koska heillä on WACCiksi laitettuna 20% tuottovaatimus riskisestä yrityksestäni.
Joten pitkän pohdiskelun jälkeen päädyn myymään 10 euron osinkoni heille 26 rahalla, vaikka mielestäni se olisi ollut arvoltaan ennemmin 8 rahaa samalla 20%WACCilla.
@keisarijokinen on ollut Salkunrakentajan haastateltavana, ihan hyvän haastis.
“Teen sijoitukset vuosineljänneksen aikajänteellä datalähtöisesti. Eri parametrien perusteella screenaan halpoja osakkeita, joilla on momentumia. Salkussa on kerrallaan 10-20 osaketta ja osa on myyty lyhyeksi”, Juuso avaa.
Datalähtöinen ei kuitenkaan tarkoita teknistä analyysiä, vaan strategia nojaa fundamentteihin eli esimerkiksi yhtiöiden tuloskunnon ja taseen analysointiin. Vuosineljänneksittäin Juuso lähtökohtaisesti tyhjentää salkun ja ostaa tilalle uusia osakkeita, joilla on paras tuottopotentiaali.
“Sijoittamisessa haemme kilpailuetua datasta ja sen analysoinnista. Meillä on data noin 7000 osakkeesta ja järjestämme osakkeet paremmuusjärjestykseen arvosijoittamisen lähtökohdista ennakkoon asetettujen parametrien perusteella. Muokkaamme strategiaa paremmaksi ja se kehittyy vuosi vuodelta.”
Tuo owner earnings on juuri se mitä ajan takaa ja syy miksi tulokset ovat niin tärkeitä. Buffett siis sanoi että owner earnings koostuu kolmesta komponentista (vuonna 1986): a) raportoidusta tuloksesta + b) poistoista ja arvonalentumisista - c) kaikista investoinneista jotka vaaditaan yhtiön kilpailukyvyn ja liiketoiminnan volyymin säilyttämiseksi.
Näistä tulos on se mikä voi muuttua vuodesta toiseen. Poistot taas ovat suoraviivainen matemaattinen lasku eikä kovin kiinnostavaa. Suurempi investointien määrä tarkoittaa enemmän poistoja. Poistot ovat laskennallista kulumista joka kuitenkin perustuu todelliseen ilmiöön, eikä niiden jaksottamisellakaan ole vaikutusta kassavirtaan. Jos kattila posahtaa ennen aikojaan, se näkyy tuloksessa alaskirjauksena, menetettyinä tuottoina ja investointiin kuluvana kassavirtana uuden hankkimiseksi. Jos kattila kestääkin odotuksia pidempään, poistot loppuvat ja tulos paranee - investointeihin kuluva kassavirta pienenee.
Tulevaisuuden investoinneista kilpailukyvyn ja volyymin säilyttämiseksi meillä on vain arvauksia. Voi kai sanoa että se on jokin summa x jota emme tiedä. Puhutaan siis säilyttämisestä, mutta yhtiöt voivat kasvaa tai supistua ja tämä on tuottojen kannalta merkittävä tekijä. Tässä laskussa muuttuva tekijä, joka ajaa kassavirtoja, on siis tulos. Buffett kritisoi kassavirtalaskelmaa, joka ottaa vain tuloksen ja poistot huomioon (vastaa käyttökatetta). Yhtiö voi parantaa kassavirtaansa tehostamalla käyttöpääoman hallintaa tiettyyn pisteeseen asti. Tuloksen kasvattaminen edellyttää lähes aina jonkin sortin investointien tekemistä ja siten kassavirran heikkenemistä ainakin väliaikaisesti. Investointi voi olla hyvä tai huono, mutta vastausta tähän ei löydä kassavirtalaskelmasta.
Entiä onko tätä jaettu aiemmin, kun juttu on pari päivää vanha, mutta ei sattunut selatessa silmiin niin uskallan tänne jakaa.
Taas kerran aktiivisesti johdetut rahastot hävisivät indeksisijoittamiselle. Tässä osoitettiin, että viimeisen 5 vuoden ajalla etf-stä kootut “yhdistelmärahastot” voittivat kaikki aktiivisesti johdetut suomalaiset yhdistelmärahastot ihan mukavalla marginaalilla. Ainoastaan matalan riskin yhdistelmärahastoissa etft-hävisivät 0,05% keskimäärin aktiivisille rahastoille, mutta Neutraalin ja korkean riskin rahastoissa etf-vastineet voittivat rahastot keskimäärin 1,1% ja 2,5% vuosittain. Ja Neutraali&KR ryhmissä Etft-voittivat jokaisen rahaston.
Tarkoittaaks tuo sitä, että mun kannattaa myydä ne Hytsonit, vaikka niillä on niin hyvä dippi?
Siitäpä vähän sipsukaisia kylkeen, niin ei harmita niin paljoa. Vähän tässä kokemuksesta puhun.
Viinakin voi auttaa.
Oli kyllä lukemisen arvoinen ketju tämä Islantilainen kaveri saanut siis Twitteriltä kenkää viime viikolla, päätyi alunperin firmaan myytyään oman firmansa heille koronan aikana. Täytyy arvostaa, millä tavalla suhtautuu siihen, että omaa vammaa mollataan. Musk ei taas esiinny missään parhaassa valossa tässä…