Niin ja jos et @lazyway löydä niin pingaa ja yritän seuraavalla Blumma-sessiolla kaivaa! 
2 tykkäystä
Joo sieltäkin. Monesti trendi ollut laskeva, voi johtua siitä että yrittäjälläei ole enää kiinnostusta tai markkinatilanne huono
Minimi YEL, alaikäisiä lapsia ja asuntolaina. Ainakin pari vuotta sitten olisi tällä kombinaatiolla saanut asumistukea lähes 300e / kk. Todellisuudessa tulot tietysti aika paljon enemmän kuin YELin mukaan laskettu työtulo.
1 tykkäys
Linkki yo. mielipidekirjoitukseen.
Mielipidekirjoituksessahan oli kyse siitä, että työtön olisi tehnyt työsuorituksen yrittäjänä ja on nyt tuloloukussa kun byrokratia ruksuttaa aikansa (kuukausia) ennen kuin saadaan päätös onko työtön sittenkin yrittäjä.
Työsuhteiselle työnteolle työttömällä on 300 euron suojaosuus per kk. (279 euroa per neljä viikkoa)
Mielestäni tämä on erittäin valitettavaa, että käytännössä työtön opetetaan julmimman kautta, ettei lyhyitä hanttihommia käytännössä saa ottaa vastaan.
Toinen, ehkä vielä suurempi ongelma on, että sama käytäntö on ollut kymmeniä vuosia. Olin itse hetken aikaa työttömänä heti vuosituhannen vaihteen jälkeen ja silloin tutustuessani mitä saan/voin tehdä ja mitä en, törmäsin tasan samaan ongelmaan.
14 tykkäystä
Jos olet tavallinen työtön (et yrittäjä), niin jos teet muutaman tunnin tasaisesti koko kuukauden ajan niin ainakaan kelan kanssa ei ole mitään ongelmaa. Työttömyyskassoista en osaa sanoa sitten mitään. Aina maksettiin kuun 7 päivä vaikka oli soviteltu päiväraha, ongelma näissä tulee käytännössä siinä jos teet vaikka 8h/pv yhden viikon ajan ja sen jälkeen olet loppukuun kotona, kela ei voi ymmärtää tällaisia ja todennäköisesti menetät tuet.
Tällainen muutama tunnin työskentelyhän tulee todella kannattavaksi, koska lisätulojen lisäksi veroprosenttisi putoaa huomattavasti, joten vaikka tekisit töitä vaikka vain kesän ajan, niin hyödyt siitä koko vuoden.
1 tykkäys
Viimeisestä kohdasta olikin helppo tietää kenestä on kyse. 
Hyvää bördeviikkoa myös Alokkaalle. 
5 tykkäystä
Juu, kyl niiden pitäs ainakin tietää, ketkä ovat olleet kauemmin mukana Inderesin matkas.
Kiitos ja
4 tykkäystä
Mielenkiintoista nähdä miten lähtee propriuksella sijoitustoiminta käyntiin. Rahastot aloittaneet toimintansa vastikään 31.3. Tässä jutussa oli muutamia mielenkiintoisia huomioita. Olin ymmärtänyt kyllä että passiivinen sijoittaminen on nostattanut suosiotaan, mutta olin yllättynyt siitä, kuinka valtavan paljon indeksiosuusrahastomarkkina on kasvanut vuodesta 2016.
Indeksiosuusrahastomarkkina on räjähtänyt noin 3,4 biljoonasta dollarista vuonna 2016 noin 9,6 biljoonaan dollariin vuoden 2022 lopussa. Tämä on tullut lähtökohtaisesti aktiivisen salkunhoidon kustannuksella.
Finanssimaailman jättiläisen BlackRockin hoidettava varallisuus on paisunut vuoden 2008 noin 1,3 biljoonan dollarin summasta noin 8,5 biljoonaan dollariin vuoden 2021 lopussa. Suurin osa tästä kasvusta on ollut BlackRockin indeksiosuusrahastobrändin iSharesin harteilla.
Näin kontraajan näkökulmasta sitä tulee pohdittua, voiko tälläinen kehitys jatkua ikuisesti? Nykypäivänä tuntuu kyllä siltä että lähes kaikki vannovat passiivisen sijoittamisen nimeen koska “osakkeet menevät pitkällä aikavälillä aina ylös”. Vaikka uskon myös itsekin siihen, välissä voi ainakin historian perusteella tulla kuitenkin ajanjaksoja jossa osakkeet eivät mene minnekään tai menevät alas vuosien tai jopa yli vuosikymmenen ajan. 80- luvulta lähtien osakkeet ovat kokeneet vain lyhyitä karhumarkkinoita jotka ovat kestäneet kuukausista muutamaan vuoteen. Mutta entä jos näemme taas 30-luvun tai 60 ja 70- luvun kaltaisia jaksoja, jossa osakkeet eivät liiku ylöspäin moniin vuosiin? Siinä voisi alkaa olla kärsivällisyys ja usko koetuksella jos karhumarkkina vaan jatkuisi vuodesta toiseen eikä loppua olisi näkyvissä. Mitähän tapahtuisi pörssin arvostuksille jos passiivisesti sijoittavat alkaisivat massana vetää sijoituksiaan pois jossain vaiheessa 
Hieman kyllä arveluttaa nykyinen kehityssuunta, jos kaikki vannovat sen nimeen niin eihän se voi ikuisesti toimia?
15 tykkäystä
Tässä taas pari selvää ongelmaa jotka jonkinlainen perustulomalli ratkaisisi kätevästi.
Perustulossa byrokratia vähentyisi huomattavasti eikä tarvitsisi tällaisissa tapauksissa kuukausikaupalla odotella päätöksiä. Työttömäksi jäädessä olisi myös suhteellisen selvää mitkä ne tulot tulee olemaan eikä olisi epävarmuutta siitä mitä tukia itselle kuuluu, paljonko niistä saa rahaa tai kuinka niitä edes haetaan.
Toinen etu olisi että kaikesta lisätyöstä palkittaisiin ja järjestelmä kannustaisi tekemään enemmän pätkä- ja keikkatöitä. Ei tarvitsisi pelätä että mitähän tukia nytkin tippuu pois jos tämän homman otan vastaan.
15 tykkäystä
Onpas outo argumentti, enkä ole siihen itse törmännyt. Passiivisuuden keskeinen argumentti on kulujen minimointi (kaupankäyntipalkkiot ja oma ajankäyttö). Indeksisijoittamisessa puolestaan keskeinen argumentti on, että sillä tavalla takaat itsellesi markkinatuoton sen sijaan, että riskipelillä saat ehkä ylituottoa mutta kuitenkin todennäköisesti häviät indekseille. Markkinatuotto on markkinatuotto silloinkin, kun osakkeet laskevat.
Se on sitten eri asia että laittaako rahat osakkeisiin vai jonnekin muualle. Se on allokaatiopäätös, joka pitää tehdä ensin, ennen kuin mietitään varsinaisia sijoituskohteita. Toki siinäkin voi olla aktiivinen tai passiivinen, mutta en kyllä tiedä mitään tapaa indeksisijoittaa allokaatiotasolla (ellei sitten mennä kalliisiin varainhoitorahastoihin, jotka kai yleensä eivät edes ole indeksirahastoja).
1 tykkäys
Kiva fiilis, kun Sammon yhtiökokouskutsu pamahti postilaatikosta ensimmäistä kertaa.
9 tykkäystä
Toisaalta samaan aikaan masentavaa, että 2020-luvullakaan pörssiyhtiö ei voi ottaa omistajiinsa yhteyttä muuten kuin kustia polkemalla. Omistajien rahoistahan postikulut on pois lopulta nekin.
11 tykkäystä
Se on juuri näin. Suu vaahdossa samalla selitetään hiilijalanjäljestä ja printataan takahuoneessa asioita paperille, jotka kulkisivat myös sähköisesti.
Helgalle 77 v. onnistuisi varmaan AI:n avulla etanaposti…
EDIT: yritykset, joissa itse olen työskennellyt, niin nämä vuosikertomusten kuvaukset on järjestetty näyttävästi yrityksen aulaan. Kyse on taas siitä pienestä ihmismielestä, joka haluaa näyttää että me ollaan me ja muut kyykkyyn 
2 tykkäystä
Aivan kuten luonnossakin esiintyy tiettyjä mielenkiintoisia matemaattisia toistuvuuksia, kuten pii ja kultainen leikkaus, on myös sijoittamisessakin mahdollista havaita eräänlaisia luonnonvakioita, joilla on merkittäviä psykologisia ja teknisiä vaikutuksia osakekurssiin ja sijoittajien käyttäytymiseen. Erityisen tunnettuja ovat nämä kymmenyksien vaihdokset 1€, 10€ ja 100€ sekä Fibonaccit huipuista ja pohjista, mutta viime vuosina on suomalaisessa sijoittajaskenessä kehitelty myös monimutkaisempia tapoja saada kilpailuetua kanssasijoittajia vastaan. Mielestäni yksi merkittävimmistä viime aikoina löydetyistä luvuista on Gongin luku (8,88€), joka kuvastaa erinomaisesti syklin huippuja ja syklisten osakkeiden maksiminousupotentiaalia.
Esimerkiksi katsomalla Verkkokauppa.comin kurssia, on selvästi nähtävissä että osakekurssi tekee huiput yleensä 1 Gongin kohdalla, ja nykyisen kurssin ollessa 0,3 Gongia, tarjoutuu pitkäjänteiselle sijoittajalle paikka kolminkertaistaa pääomansa!
Toisin kuin usein luullaan, niin tämä luku ei rajoitu pelkästään verkkokauppa.comiin, vaan esimerkiksi Fodeliasta on heti nähtävissä että kurssi on monesti yrittänyt päästä 1 Gongin yläpuolelle siinä aina epäonnistuen ja nykyinen 0,47 Gongia tarjoaa pidemmän päälle kohtuullisen +100% tuoton kunhan seuraava härkämarkkina alkaa ja aletaan taas nousta kohti 1 Gongia.
Nämä aikaisemmat olivat selkeitä vasta-alkajalle sopivia esimerkkejä, mutta Gongin luvussa on myös monia ominaisuuksia, jotka aukeavat vain kokeneemmille sijoittajille. Esimerkiksi Goforessa osakekurssi onnistui vuosien taistelun jälkeen pääsemään pysyvästi Gongin luvun yläpuolelle, eli tapahtui ns. Gongin lyönti, jonka seurauksena osakekurssin nousulle ei ollut enää esteitä ja lopputuloksena sijoittajat moninkertaistivat rahansa.
Jos viime vuodet ovat olleet haastavia, niin kannattaa alkaa havainnoida Gongin lukuja pörssissä, sillä näin saatte kilpailuetua vähemmän valistuneisiin kanssasijoittajiin verrattuna ja mahdollistatte itsellenne mahdollisuuden tehdä merkittävää ylituottoa 
63 tykkäystä
Se on sitä, kun se 77v rouva, joka on käynyt 47v putkeen yhtiökokouksessa saisi hepulin, jos toi kutsua ei saisi kirjeitse.
Laki ei ilmeisesti vaadi, että kokouskutsu on lähetettävä kirjeitse?
14 tykkäystä
Sulla on toi halvempi versio, joka keksii faktoja omasta päästään. Heitin saman kysymyksen ChatGPT-4, niin saatiin faktat tiskiin
11 tykkäystä
Luotan tuohon 100-prosenttisesti, tuota on käytetty muistaakseni korona-ajan jälkeen mm. tavoitehintojen valitsemisessa.
Mitä väärää esim. tässä on?
16 tykkäystä
Se jääköön arvoitukseksi.
17 tykkäystä