Kannattaa sijoittaa suoriin osakkeisiin, jos se on itselle paras vaihtoehto. Keskustelun aihe oli, että onko tuottava osakesijoittaminen vaikeaa tai aikaa vievää. Ja minun mielipide oli, että se ei ole, jos sijoittaa indeksituotteiden kautta.
Mahdollisia syitä, miksi suorat osakkeet sitten ei olisi paras vaihtoehto:
ei ole riittävästi aikaa osakkeiden analysointiin
ei ole riittävästi taitoa valita oikeita osakkeita
kiinnostaa ihan muut asiat
päivätyö vie mehut, ei vaan jaksa
tuotto käytettyä työtuntia kohden on useimmalle lyömätön
hajauttamisen hyödyt
hyödyt verotuksessa
vähemmän stressiä ja päänvaivaa
Nämähän voi myös yhdistää. Jotain suoria sijoituksia osakekorisijoitusten rinnalla.
Tässä oli kyse siitä, että satunnaisen osakeryhmän keskimääräinen tuotto-odotus ei välttämättä ole sama kuin indeksisijoituksen tuotto. Indeksissä olevien osakkeiden paino kun ei perustu satunnaisuuteen,
Jos jaksaa tehdä tarvittavan työn, ja osaa valita oikeat yhtiöt, niin voisi hyvin toimia. Mutta sitten ollaankin taas osakepoiminnassa.
Jos haluaa sijoittaa laajasti ulkomaille, niin voi ottaa mukaan esim. s&p500 ja euroopan indeksiä. Jos kotimaat riittää, niin omxh25 -indeksi.
Vuonna 2021 kaikki vain nousi ja nousu ehkä johtui luottamuksen palaamisesta markkinoille ja kun rahaa oli tarjolla.
Nyt sitä ei ole samalla tavalla tarjolla. Ei yrityksille tai yksityisillekään.
Koronavuodet olivat myös siitä poikkeukselliset, että hallitus oli estänyt velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin tietyksi ajaksi. Nyt ei taida enää olla samaa suojaa.
Jos palaisit samoihin fundamenttianalyyseihin, mitä silloin teit. Näyttäisivätkö ne yhä samanlaisia lukemia, kun yhtiöiden todelliset tapahtumat päivittäisi niihin ja tiedon, että korot nousee tälle tasolle.
Hmm. Kyllähän parhaiten menestyneet yhtiöt nousevat myös osakepoimijalla ylipainoon suhteessa heikompiin sijoituksiin jos ei niitä myy pois ja vielä uudelleen sijoittaa osingot. Vastaavasti heikommin menestyneiden paino putoaa. Ja mikä estää osakepoimijaa halutessaan myymästä osaketta sen pudotessa indeksistä joten ei indeksi saa siitäkään etua.
Voisi joskus tehdä tällainen laskentaharjoitus. Tuo korkojen nousu tuli huomioitua vain nettovelkaantumisasteen kautta. Se kuuluu aina Juurikin laskelmiin. Monimutkaisempiakin malleja olisi kiva virittää, mutta mitä useampi keskinäisriippuvainen muuttuja, sitä selkeämpi on funda-analyysin oltava. KISS , Keep It Simple, Stupid on Juurikin linja, jolla saavuttaa helposti 8,5 - 9+:n, muttei 10:ä, jos kouluarvosanavertaus sallitaan.
Jos Seppo Saariokin on siirtynyt indeksisijoittamiseen, ei se kovin huono juttu voi olla.
Ainakin kun pääomat kasvavat, voi olla luontevaa piinkoville osakepoimijoillekin hallita riskiä laittamalla osa näihin. Ehkä eläkkeellä on myös mukavampaa keskittyä vaikka golfaamiseen kuin salkun ainaiseen vahtimiseen
Totta. Mutta kun ostat indeksiä, saat valmiiksi sen markkina-arvopainotteisen salkun. Suurin paino on voittajaosakkeissa. Eli jyviä on valmiiksi jo lajiteltu menestyksen perusteella.
Kyllä sijoittaja voi ostaa ja myydä osakkeita seuraamalla ja peesaamalla indeksiä. Mutta indeksirahasto tarjoaa palveluna tämän. Sijoittajan ei tarvitse seurata pörssiä tai tehdä mitään muutakaan. Se on mielestäni näiden tuotteiden hienous. Osuuden oston jälkeen kaikki on automaattista vuodesta toiseen. Ja onhan nuo veroedut myös aika nastoja. Uudelleen sijoittava rahasto on ikään kuin suljetussa kuoressa. Jos osakesäästötilin yläraja joskus poistetaan, myös suora osakesijoittaminen paranee tässä asiassa.
Ymmärrän kyllä indeksisijoittamisen edut. Hajautuksen ja tasaisemman tuoton ja helppouden. Pointtini on vaan se, että indeksisijoittamisen tuotto-odotus vastaa satunnaisesti markkina-arvopainotetusti valittujen indeksin osakkeiden tuotto-odotusta. Indeksistä putoavien tai sinne nousevien yhtiöiden merkitys on marginaalinen kun niiden paino on olematon. Osakepoimijalla taas on se etu, että voi yrittää poimia mielestään (tai luottamiensa asiantuntijoiden mielestä) aliarvostettuja osakkeita, jolla voi yrittää nostaa tuotto-odotusta.
Jotain 60% vähän alle tai yli se oli. Ajattele, että sen alle tienasit kaikki rahastosäästäjät rahastoillansa. Tuli kyllä raportoitua tänne foorumille.
Jos buffet on lyönyt vetoa indeksisijoittamisen puolesta niin tuskin kovin moni poimija sitä biittaa. Voi pistää vaikka tutkimuspohjaista faktaa jos on eri mieltä. Vähän hymyilyttää täällä kun osa porukasta on niin varmoja omista kyvyistään sijoittaa juuri oikeisiin osakkeisiin. Itse pidän sitä enemmän tuurina kuin osaamisena. Jos katsotaan pitkällä aikajänteellä niin ylpeä saa itsestään olla jos biittaa indeksin. En sano että se on mahdontonta, mutta epätodennäköistä.
Äsh…
Löysinköhän väärän raportin, kun näin vain pari 40%. Toinen taisi olla Nordea Intia ja sitten joku Private Banking rahasto, sitten 50% joku Middle East Oil -rahasto. Vaatiihan tuo jo makro tuntemusta osata poimia tuollaisia rahastoja juuri 2021.
Muut rahastot taisivat olla 15-20% välillä eli nopealla analyysilla voisi todeta, ettei sitä rahastosijoittajakaan ole ihan vahingossa huimia saanut. Toki keväällä 2021 oli esimerkiksi öljyn tilanne monien huulilla.
Nyt jos voisi sijoittaa tekoälyindeksiin, voisi myös napata,
Mitä indekseihin tulee, olen niin tylsä, että seurailen lähinnä tuota Helsingin indeksiä.
Voisi teknisellä analyysilla todeta tästä 5v indeksistä, että koronadraama alkaisi olla taputeltu.
indeksi on way to go jenkeissä. indeksin pitää van olla laaja kuten s&p500. tätä indeksiä on luonnollisesti ruvettu kaupallistamaan painottaen johonkin suuntaan. se on vääryys john boglea kohtaan. kun taas ajattelee suomea niin voidaanko puhua oikeasta indeksistä? kyseessä on mieluummin muutaman 10 firman darvinistinen otos kuin lajaa indeksi. skandinavia kokonaisuutena olisi parempi kuin yksittäinen pohjoismaa.
Juuri näin molemmissa on puolensa. Indeksisijoittamisessa mielestäni on se hienous, että jos omistaa indeksisijoitusta vaikka 30 vuotta, on melkoinen osa indeksin kärkisijoituksista todennäköisesti vaihtunut. Omistamalla indeksiä rahasto pitää huolen siitä, että omistat sitten 30v jälkeenkin niitä tulevaisuuden voittajia ja häviäjät on siivottu salkusta. Tämä kaikki on automaattista. Vaikka puhutaan passiivisesta sijoittamisesta niin rahastohan ei itsessään ole passiivinen ikiholdari vaan salkun sisältö päivittyy säännöllisesti ja osingot sijoitetaan automaattisesti kasvuosuuksissa.
Osakkeita poimimalla salkun järjestely pitää tehdä omalla työllä ja osaamisella. Kertasijoitus osakkeisiin ei riitä vaan maintanencea tarvitaan ja jotain pitäisi asiasta ymmärtääkin.
Jos osakepeli ei kiinnosta ajanvietteenä, onneksi on keksitty tehokas vaihtoehto päästä osalliseksi tärkeimmästä komponentista, eli pörssin pitkän aikavälin tuotoista.
Yksi asia mihin valitettavasti todella moni sijoittaja sortuu on “väärän” vertailuindeksin valinta.
Esimerkki 1: Sijoittajalla salkusta 50% Hyzonia ja 50% Voxturia, valinnut vertailuindeksiksi OMXH25.
Esimerkki 2: Sijoittajalla salkusta 40% Sampoa ja 60% Wärtsilää, ja valinnut vertailuindeksiksi SP500.
Tottakai vertailuindeksin saa itse valita, mutta tuollaiset on vain itsensä huijaamista (hyvässä ja pahassa).
Jos siis haluaa kilpailla indeksiä vastaan.
Mulla ei indeksiä vastaan kilpaileminen varsinaisesti ole mikään “se juttu”, mutta jos johonkin vertailen, niin vertailen nimenomaan vääräoppisesti OMXH25:n, koska jos en olisi innostunut poimimaan omin pikku kätösin jatkuvasti tappiota tuottavia osakkeita vaan olisin päätynyt indeksisijoittamaan, niin kotiin päin vetäen olisin nimenomaan tuohon sijoittanut asiaa enemmän miettimättä.
On vain niin koukuttava ajatus itselle, että “ansaitsee” omilla valinnoillaan ne tuotot, että taidan jatkossakin tehdä tappiota omilla valinnoilla, eikä vaan pää kestä sitä rauhallista ja turvallista indeksimenoa.
4 viikkoa nopean aineenvaihdunnan kurssia: 2 ekaa viikkoa tiukkaa vetoa, 2 vikaa viikkoa vähän plörinäksi kun kofeiini palasi vikalla viikolla. Liikunta jäi kun pelasin EU4 lähinnä (118 pelituntia nyt viimeiset kaksi viikkoa) ja ruokarytmi heilui unirytmin mukana, mutta alkoholia ei mennyt yhtään koko aikana ja pysyttiin yleisesti sallituissa ruoka-aineissa. Sanoisin että 90% onnistuminen.
Paino 97,6 kg (kunnolla turvoksissa) → 92,1 kg, totta puhuen lievä pettymys mutta toisaalta tekeminenkin oli lopussa heikompaa. Jatkossa on tarkoitus pysytellä pääosin erossa vehnästä ja sokerista ja liikkua vähän enemmän, mutta tiukkaa kuuria en enää vedä. Pitkän aikavälin tavoite on ollut 75 kiloa ja 2 kg kuussa tahdilla se olisi mahdollista vuoden loppuun. En kuitenkaan ota liikaa stressiä tuosta - mahdollisesti otan viikon tai parin kuureja tätä ruokavaliota myöhemmin.
Tässä on Taloussanomien juttu siitä, millaisia korkoja pankit maksavat määräaikaisille talletuksille.
Helmikuussa kotitaloudet solmivat uusia määräaikaisia talletussopimuksia 970 miljoonan euron edestä. Osuus talletuskannasta oli 4,7 prosenttia. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,20 prosenttia.
Vuotta aikaisemmin eli helmikuussa 2022 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli vain 0,29 prosenttia.
Pari tällaista pikku uutista jotka usein sivuutetaan sen kummemmin huomioimatta ja silti yksi ihmiskunnan ruuantuotannon keskeisimpiä asioita,ilman näitä pikku pörriäisiä tulee olemaan aina vain vaikeampaa elättää koko maapallon väki.Välillisesti vaikuttaa isostikin esim.Raision ym.ruokasektorin tuloksen tekoon,maatalouden pärjäämiseen muutenkin tiukassa tilanteessa.En pidä siitä että aina haukutaan esim.vihreitä viherpipertäjiksi ja naureskellen suhtaudutaan pyrkimyksiin luonnon suojelemiseksi,vanha sanonta että myöhäistä katua kun paska on jo housuissa pätee tähänkin,nyt on vielä aikaa tehdä parhaansa luonnon eteen,kymmenen vuoden päästä voi olla jo myöhäistä,ihminen on kyllä eläinkunnan itsekkäin ja tappavin peto.
40 % työssäkäyvistä saa asumistukea. Tässä luvussa ei ole opiskelijoita. Eli valtio velkaantuu kovaa vauhtia, jotta suomalainen saa asua siellä missä halu on.
No huih, näinhän siinä sanotaan. Papalla näköjään aamusta luki-virhe… Onhan tuo järkyttävä prosentti silti. Mielestäni palkan pitäisi riittää asumiseen ja myös kelvolliseen elämiseen.
, Keep It Simple, Stupid on Juurikin linja, jolla saavuttaa helposti 8,5 - 9+:n, muttei 10:ä, jos kouluarvosanavertaus sallitaan.
