Mulla ei indeksiä vastaan kilpaileminen varsinaisesti ole mikään “se juttu”, mutta jos johonkin vertailen, niin vertailen nimenomaan vääräoppisesti OMXH25:n, koska jos en olisi innostunut poimimaan omin pikku kätösin jatkuvasti tappiota tuottavia osakkeita vaan olisin päätynyt indeksisijoittamaan, niin kotiin päin vetäen olisin nimenomaan tuohon sijoittanut asiaa enemmän miettimättä.
On vain niin koukuttava ajatus itselle, että “ansaitsee” omilla valinnoillaan ne tuotot, että taidan jatkossakin tehdä tappiota omilla valinnoilla, eikä vaan pää kestä sitä rauhallista ja turvallista indeksimenoa.
4 viikkoa nopean aineenvaihdunnan kurssia: 2 ekaa viikkoa tiukkaa vetoa, 2 vikaa viikkoa vähän plörinäksi kun kofeiini palasi vikalla viikolla. Liikunta jäi kun pelasin EU4 lähinnä (118 pelituntia nyt viimeiset kaksi viikkoa) ja ruokarytmi heilui unirytmin mukana, mutta alkoholia ei mennyt yhtään koko aikana ja pysyttiin yleisesti sallituissa ruoka-aineissa. Sanoisin että 90% onnistuminen.
Paino 97,6 kg (kunnolla turvoksissa) → 92,1 kg, totta puhuen lievä pettymys mutta toisaalta tekeminenkin oli lopussa heikompaa. Jatkossa on tarkoitus pysytellä pääosin erossa vehnästä ja sokerista ja liikkua vähän enemmän, mutta tiukkaa kuuria en enää vedä. Pitkän aikavälin tavoite on ollut 75 kiloa ja 2 kg kuussa tahdilla se olisi mahdollista vuoden loppuun. En kuitenkaan ota liikaa stressiä tuosta - mahdollisesti otan viikon tai parin kuureja tätä ruokavaliota myöhemmin.
Tässä on Taloussanomien juttu siitä, millaisia korkoja pankit maksavat määräaikaisille talletuksille.
Helmikuussa kotitaloudet solmivat uusia määräaikaisia talletussopimuksia 970 miljoonan euron edestä. Osuus talletuskannasta oli 4,7 prosenttia. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,20 prosenttia.
Vuotta aikaisemmin eli helmikuussa 2022 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli vain 0,29 prosenttia.
Pari tällaista pikku uutista jotka usein sivuutetaan sen kummemmin huomioimatta ja silti yksi ihmiskunnan ruuantuotannon keskeisimpiä asioita,ilman näitä pikku pörriäisiä tulee olemaan aina vain vaikeampaa elättää koko maapallon väki.Välillisesti vaikuttaa isostikin esim.Raision ym.ruokasektorin tuloksen tekoon,maatalouden pärjäämiseen muutenkin tiukassa tilanteessa.En pidä siitä että aina haukutaan esim.vihreitä viherpipertäjiksi ja naureskellen suhtaudutaan pyrkimyksiin luonnon suojelemiseksi,vanha sanonta että myöhäistä katua kun paska on jo housuissa pätee tähänkin,nyt on vielä aikaa tehdä parhaansa luonnon eteen,kymmenen vuoden päästä voi olla jo myöhäistä,ihminen on kyllä eläinkunnan itsekkäin ja tappavin peto.
40 % työssäkäyvistä saa asumistukea. Tässä luvussa ei ole opiskelijoita. Eli valtio velkaantuu kovaa vauhtia, jotta suomalainen saa asua siellä missä halu on.
No huih, näinhän siinä sanotaan. Papalla näköjään aamusta luki-virhe… Onhan tuo järkyttävä prosentti silti. Mielestäni palkan pitäisi riittää asumiseen ja myös kelvolliseen elämiseen.
Funda-analyysihän voi olla kuitenkin todella pahasti pielessä ja silti mahdollistaa voittava osakepoiminta. Riittää että se on oikeassa vertaillessa niitä asioita joilla on väliä.
Jos analyysillä poimit 10 pörssin parasta bisnestä ja sijoitat niistä kolmeen jotka näyttävät liian halvoilta, niin sillä varmaan biittaa indeksit kevyesti. Tämän poiminnan voi tehdä vaikka makrot menisi täysin vihkoon.
Firmojen kasvua ja tuottavuutta arvioidessa mennään lähes 100% varmuudella metsään. Oleellisempaa on yrittää ymmärtää mitkä tekijät ovat mahdollisen kasvun ja kannattavuuden takana.
Revin useimmat käppyrät blummalta, mutta arvostuksiin käypiä käppyröitä saa esim. Yardenilta joka lataa kymmeniä ellei satoja PDFiä kansan pällisteltäväksi viikottain.
Jos yksilön pitää pärjätä pelkän palkan varassa, eikä hän ole palkkaa saadessaan oikeutettu sosiaalitukiin, johtaa tämä pienillä palkoilla kannustinloukkuihin.
Tänään oli Hesarin mielipidekirjoituksissa hyvä kirjoitus työttömältä, joka mielellään ottaisi työtä vastaan, mutta järjestelmä ei sitä salli, kun tuet loppuu heti, jos vähän työtä vastaan ottaisi.
Mielestäni parempihan olisi, että tukia saavat saisi edes vähän tienata, mutta miten sen käytännössä järjestäisi, niin on pitkälti arvokysymys.
Minimi YEL, alaikäisiä lapsia ja asuntolaina. Ainakin pari vuotta sitten olisi tällä kombinaatiolla saanut asumistukea lähes 300e / kk. Todellisuudessa tulot tietysti aika paljon enemmän kuin YELin mukaan laskettu työtulo.
Mielipidekirjoituksessahan oli kyse siitä, että työtön olisi tehnyt työsuorituksen yrittäjänä ja on nyt tuloloukussa kun byrokratia ruksuttaa aikansa (kuukausia) ennen kuin saadaan päätös onko työtön sittenkin yrittäjä.
Työsuhteiselle työnteolle työttömällä on 300 euron suojaosuus per kk. (279 euroa per neljä viikkoa)
Mielestäni tämä on erittäin valitettavaa, että käytännössä työtön opetetaan julmimman kautta, ettei lyhyitä hanttihommia käytännössä saa ottaa vastaan.
Toinen, ehkä vielä suurempi ongelma on, että sama käytäntö on ollut kymmeniä vuosia. Olin itse hetken aikaa työttömänä heti vuosituhannen vaihteen jälkeen ja silloin tutustuessani mitä saan/voin tehdä ja mitä en, törmäsin tasan samaan ongelmaan.
Jos olet tavallinen työtön (et yrittäjä), niin jos teet muutaman tunnin tasaisesti koko kuukauden ajan niin ainakaan kelan kanssa ei ole mitään ongelmaa. Työttömyyskassoista en osaa sanoa sitten mitään. Aina maksettiin kuun 7 päivä vaikka oli soviteltu päiväraha, ongelma näissä tulee käytännössä siinä jos teet vaikka 8h/pv yhden viikon ajan ja sen jälkeen olet loppukuun kotona, kela ei voi ymmärtää tällaisia ja todennäköisesti menetät tuet.
Tällainen muutama tunnin työskentelyhän tulee todella kannattavaksi, koska lisätulojen lisäksi veroprosenttisi putoaa huomattavasti, joten vaikka tekisit töitä vaikka vain kesän ajan, niin hyödyt siitä koko vuoden.
Mielenkiintoista nähdä miten lähtee propriuksella sijoitustoiminta käyntiin. Rahastot aloittaneet toimintansa vastikään 31.3. Tässä jutussa oli muutamia mielenkiintoisia huomioita. Olin ymmärtänyt kyllä että passiivinen sijoittaminen on nostattanut suosiotaan, mutta olin yllättynyt siitä, kuinka valtavan paljon indeksiosuusrahastomarkkina on kasvanut vuodesta 2016.
Indeksiosuusrahastomarkkina on räjähtänyt noin 3,4 biljoonasta dollarista vuonna 2016 noin 9,6 biljoonaan dollariin vuoden 2022 lopussa. Tämä on tullut lähtökohtaisesti aktiivisen salkunhoidon kustannuksella.
Finanssimaailman jättiläisen BlackRockin hoidettava varallisuus on paisunut vuoden 2008 noin 1,3 biljoonan dollarin summasta noin 8,5 biljoonaan dollariin vuoden 2021 lopussa. Suurin osa tästä kasvusta on ollut BlackRockin indeksiosuusrahastobrändin iSharesin harteilla.
Näin kontraajan näkökulmasta sitä tulee pohdittua, voiko tälläinen kehitys jatkua ikuisesti? Nykypäivänä tuntuu kyllä siltä että lähes kaikki vannovat passiivisen sijoittamisen nimeen koska “osakkeet menevät pitkällä aikavälillä aina ylös”. Vaikka uskon myös itsekin siihen, välissä voi ainakin historian perusteella tulla kuitenkin ajanjaksoja jossa osakkeet eivät mene minnekään tai menevät alas vuosien tai jopa yli vuosikymmenen ajan. 80- luvulta lähtien osakkeet ovat kokeneet vain lyhyitä karhumarkkinoita jotka ovat kestäneet kuukausista muutamaan vuoteen. Mutta entä jos näemme taas 30-luvun tai 60 ja 70- luvun kaltaisia jaksoja, jossa osakkeet eivät liiku ylöspäin moniin vuosiin? Siinä voisi alkaa olla kärsivällisyys ja usko koetuksella jos karhumarkkina vaan jatkuisi vuodesta toiseen eikä loppua olisi näkyvissä. Mitähän tapahtuisi pörssin arvostuksille jos passiivisesti sijoittavat alkaisivat massana vetää sijoituksiaan pois jossain vaiheessa Hieman kyllä arveluttaa nykyinen kehityssuunta, jos kaikki vannovat sen nimeen niin eihän se voi ikuisesti toimia?
Hieman kyllä arveluttaa nykyinen kehityssuunta, jos kaikki vannovat sen nimeen niin eihän se voi ikuisesti toimia?