Indeksillä tarkoitan koko maailman yhtiöiden markkinapainotettua osakekoria. Kaikkien osakesijoittajien rahat on jaettu markkinapainotteisesti juuri näihin samoihin osakkeisiin. Tästä seuraa että sijoittajat saavat keskimäärin keskimääräisen tuoton(eli indeksituoton).
Tekemällä itselleen tarpeettomia kuluja ja veroja niin jää laskennallisesti näiden verran tuosta keskimääräisestä tuotosta.
Tähän päälle kaikki inhimilliset virheet/biakset ja osakkeiden tuottoprofiilin vinouma niin mediaani sijoittaja häviää indeksille. Pieni osa sijoittajista, välittäjät ja verottajat tietenkin voittaa isosti.
9 tykkäystä
Näin on… Täytyy muistaa myös että osakkeita ostavat myös instituutiot, yritykset, ammattisijoittajat ym. Piensijoittaja harvoin pärjää isommilleen. Sanoisin että piensijoittajan keskimäärämäinen tuotto on hiukan alle indeksin.
Ja jos nyt revenio nostettiin esimerkiksi niin sanon että täällä on niitä reveä yli 60€ tankannaita, kuten myös pumptsibum osakkeita ostaneita, nokiaa yli 60€ hinnoilla ostaneita yms…
Mutta joo… Tällä foorumilla on vissiin vain niitä voittajia🙂
Lähinnä itseä muistuttelen. Juuri viimeksi aamulla vahingossa ajattelin lämpimästi tämän kevään osingoista.
12 tykkäystä
Mielenkiintoinen jakso otsikon perusteella. En ole vielä kuunnellut.
Henri Huovinen on kirjoitellut, mitä odotetaan tuloskaudelta Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat kallistuneet taantumariskistä ja finanssikriisin uhasta huolimatta. S&P 500 -indeksin pistelukema on noussut 6,9 prosenttia tänä vuonna. Vahva indeksin kehitys on ollut erityisesti markkina-arvoltaan suurten teknologiayhtiöiden ansiota. Monet niistä hyötyvät korkotason laskusta ja tekoälybuumista.
Analyytikoiden odotukset ovat hieman tuloksia valoisammat liikevaihtojen kehityksen suhteen. S&P 500 -indeksin yhtiöiden liikevaihtojen ennustetaan kasvaneen 1,8 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisaalta siinäkään ei ole ilon aiheita. Kasvuprosentti olisi toteutuessaan heikoin vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen jälkeen.
1 tykkäys
Indeksit ovat usein markkina-arvo painotettuja. Se johtaa siihen, että omistamalla indeksiä suurimmat sijoitukset on firmoissa, jotka ovat kyenneet luomaan arvoa. Huonosti pärjäävän yhtiön osuus indeksissä pienenee automaattisesti tai se tippuu pois kokonaan indeksistä, joka koostuu korista pörssin isoimpia yhtiöitä (esim omxh25 tai s&p500). Tällöin indeksissä on sisäänrakennettu mekanismi, että pitkässä juoksussa omistaa yhtiöitä, jotka ovat todistaneet kykyä menestyä ja kasvaa.
Jos ostaa satunnaisen joukon pörssiosakkeita, vastaavaa mekanismia, joka valikoisi isommalla painolla menestyneitä yhtiöitä, ei ole. Sen vuoksi indeksisijoittajalla luulisi olevan keskimäärin etua satunnaisesti osakkeita poimivaan nähden?
1 tykkäys
Kuinka moni ostaa satunnaisesti valittuja osakkeita? Eihän kenelläkään ole edes apinaa heittämään valinta tikalla. Osakepoimintaa voi tehdä järkevämminkin. Ainakaan Juurikki ei ole yhtenäkään vuotena hävinnyt indeksille, kun on satunnaisuuden sijaan selvittänyt funda-analyysillä ostokohteet. Jos ei sitä osaa, on parempi harrastaa indeksejä.
Kannattaa kuitenkin huomioida indeksien
yhtä vuotta pitemmät aallot. Vuonna 2021 Juurikki voitti tuotossa joka ainoan Suomen vajaasta 500 rahastosta ja vuonna 2022 kaikki paitsi joitain lattarirahastoja. Olisiko kannattanut ostaa Latinalaisen Amerikan indeksiä? No ei olisi, kun vastapainoksi viime vuoden menestyksestä on siellä tänä vuonna mennyt kovasti miinukselle.
Indeksisijoittajalta voisi kysyä, miten valitset indeksisi? Ja että eikö kannattaisi perata läpi minkä tahansa indeksin yhtiöt ja ostaa vain parhaita suoraan osakkeina ja jättää huonompi puoli ostamatta? Luulisi pärjäävän indeksille silläkin tavoin.
4 tykkäystä
Kannattaa sijoittaa suoriin osakkeisiin, jos se on itselle paras vaihtoehto. Keskustelun aihe oli, että onko tuottava osakesijoittaminen vaikeaa tai aikaa vievää. Ja minun mielipide oli, että se ei ole, jos sijoittaa indeksituotteiden kautta.
Mahdollisia syitä, miksi suorat osakkeet sitten ei olisi paras vaihtoehto:
- ei ole riittävästi aikaa osakkeiden analysointiin
- ei ole riittävästi taitoa valita oikeita osakkeita
- kiinnostaa ihan muut asiat
- päivätyö vie mehut, ei vaan jaksa
- tuotto käytettyä työtuntia kohden on useimmalle lyömätön
- hajauttamisen hyödyt
- hyödyt verotuksessa
- vähemmän stressiä ja päänvaivaa
Nämähän voi myös yhdistää. Jotain suoria sijoituksia osakekorisijoitusten rinnalla.
Tässä oli kyse siitä, että satunnaisen osakeryhmän keskimääräinen tuotto-odotus ei välttämättä ole sama kuin indeksisijoituksen tuotto. Indeksissä olevien osakkeiden paino kun ei perustu satunnaisuuteen,
Jos jaksaa tehdä tarvittavan työn, ja osaa valita oikeat yhtiöt, niin voisi hyvin toimia. Mutta sitten ollaankin taas osakepoiminnassa.
Jos haluaa sijoittaa laajasti ulkomaille, niin voi ottaa mukaan esim. s&p500 ja euroopan indeksiä. Jos kotimaat riittää, niin omxh25 -indeksi.
3 tykkäystä
Mikä niiden paras tuotto oli jonka voittaa?
Vuonna 2021 kaikki vain nousi ja nousu ehkä johtui luottamuksen palaamisesta markkinoille ja kun rahaa oli tarjolla.
Nyt sitä ei ole samalla tavalla tarjolla. Ei yrityksille tai yksityisillekään.
Koronavuodet olivat myös siitä poikkeukselliset, että hallitus oli estänyt velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin tietyksi ajaksi. Nyt ei taida enää olla samaa suojaa.
Jos palaisit samoihin fundamenttianalyyseihin, mitä silloin teit. Näyttäisivätkö ne yhä samanlaisia lukemia, kun yhtiöiden todelliset tapahtumat päivittäisi niihin ja tiedon, että korot nousee tälle tasolle.
Hmm. Kyllähän parhaiten menestyneet yhtiöt nousevat myös osakepoimijalla ylipainoon suhteessa heikompiin sijoituksiin jos ei niitä myy pois ja vielä uudelleen sijoittaa osingot. Vastaavasti heikommin menestyneiden paino putoaa. Ja mikä estää osakepoimijaa halutessaan myymästä osaketta sen pudotessa indeksistä joten ei indeksi saa siitäkään etua.
Voisi joskus tehdä tällainen laskentaharjoitus. Tuo korkojen nousu tuli huomioitua vain nettovelkaantumisasteen kautta. Se kuuluu aina Juurikin laskelmiin. Monimutkaisempiakin malleja olisi kiva virittää, mutta mitä useampi keskinäisriippuvainen muuttuja, sitä selkeämpi on funda-analyysin oltava. KISS 
, Keep It Simple, Stupid on Juurikin linja, jolla saavuttaa helposti 8,5 - 9+:n, muttei 10:ä, jos kouluarvosanavertaus sallitaan.
3 tykkäystä
Jos Seppo Saariokin on siirtynyt indeksisijoittamiseen, ei se kovin huono juttu voi olla. 
Ainakin kun pääomat kasvavat, voi olla luontevaa piinkoville osakepoimijoillekin hallita riskiä laittamalla osa näihin. Ehkä eläkkeellä on myös mukavampaa keskittyä vaikka golfaamiseen kuin salkun ainaiseen vahtimiseen 
5 tykkäystä
Totta. Mutta kun ostat indeksiä, saat valmiiksi sen markkina-arvopainotteisen salkun. Suurin paino on voittajaosakkeissa. Eli jyviä on valmiiksi jo lajiteltu menestyksen perusteella.
Kyllä sijoittaja voi ostaa ja myydä osakkeita seuraamalla ja peesaamalla indeksiä. Mutta indeksirahasto tarjoaa palveluna tämän. Sijoittajan ei tarvitse seurata pörssiä tai tehdä mitään muutakaan. Se on mielestäni näiden tuotteiden hienous. Osuuden oston jälkeen kaikki on automaattista vuodesta toiseen. Ja onhan nuo veroedut myös aika nastoja. Uudelleen sijoittava rahasto on ikään kuin suljetussa kuoressa. Jos osakesäästötilin yläraja joskus poistetaan, myös suora osakesijoittaminen paranee tässä asiassa.
1 tykkäys
Ymmärrän kyllä indeksisijoittamisen edut. Hajautuksen ja tasaisemman tuoton ja helppouden. Pointtini on vaan se, että indeksisijoittamisen tuotto-odotus vastaa satunnaisesti markkina-arvopainotetusti valittujen indeksin osakkeiden tuotto-odotusta. Indeksistä putoavien tai sinne nousevien yhtiöiden merkitys on marginaalinen kun niiden paino on olematon. Osakepoimijalla taas on se etu, että voi yrittää poimia mielestään (tai luottamiensa asiantuntijoiden mielestä) aliarvostettuja osakkeita, jolla voi yrittää nostaa tuotto-odotusta.
1 tykkäys
Jotain 60% vähän alle tai yli se oli. Ajattele, että sen alle tienasit kaikki rahastosäästäjät rahastoillansa. Tuli kyllä raportoitua tänne foorumille.
Katso tarkemmat tiedot Sijoitustutkimuksen Rahastoraportista. Rahastoraportti | Suomen Sijoitustutkimus
→ rahastoraporttiarkisto, 12/2022.
Ps. löytyyköhän mistä helposti indeksien luvut, kun ei ole tullut harrastettua?
Jos buffet on lyönyt vetoa indeksisijoittamisen puolesta niin tuskin kovin moni poimija sitä biittaa. Voi pistää vaikka tutkimuspohjaista faktaa jos on eri mieltä. Vähän hymyilyttää täällä kun osa porukasta on niin varmoja omista kyvyistään sijoittaa juuri oikeisiin osakkeisiin. Itse pidän sitä enemmän tuurina kuin osaamisena. Jos katsotaan pitkällä aikajänteellä niin ylpeä saa itsestään olla jos biittaa indeksin. En sano että se on mahdontonta, mutta epätodennäköistä.
14 tykkäystä
Äsh…
Löysinköhän väärän raportin, kun näin vain pari 40%. Toinen taisi olla Nordea Intia ja sitten joku Private Banking rahasto, sitten 50% joku Middle East Oil -rahasto. Vaatiihan tuo jo makro tuntemusta osata poimia tuollaisia rahastoja juuri 2021.
Muut rahastot taisivat olla 15-20% välillä eli nopealla analyysilla voisi todeta, ettei sitä rahastosijoittajakaan ole ihan vahingossa huimia saanut. Toki keväällä 2021 oli esimerkiksi öljyn tilanne monien huulilla.
Nyt jos voisi sijoittaa tekoälyindeksiin, voisi myös napata,
Mitä indekseihin tulee, olen niin tylsä, että seurailen lähinnä tuota Helsingin indeksiä.
Voisi teknisellä analyysilla todeta tästä 5v indeksistä, että koronadraama alkaisi olla taputeltu. 
indeksi on way to go jenkeissä. indeksin pitää van olla laaja kuten s&p500. tätä indeksiä on luonnollisesti ruvettu kaupallistamaan painottaen johonkin suuntaan. se on vääryys john boglea kohtaan. kun taas ajattelee suomea niin voidaanko puhua oikeasta indeksistä? kyseessä on mieluummin muutaman 10 firman darvinistinen otos kuin lajaa indeksi. skandinavia kokonaisuutena olisi parempi kuin yksittäinen pohjoismaa.
2 tykkäystä
Juuri näin molemmissa on puolensa. Indeksisijoittamisessa mielestäni on se hienous, että jos omistaa indeksisijoitusta vaikka 30 vuotta, on melkoinen osa indeksin kärkisijoituksista todennäköisesti vaihtunut. Omistamalla indeksiä rahasto pitää huolen siitä, että omistat sitten 30v jälkeenkin niitä tulevaisuuden voittajia ja häviäjät on siivottu salkusta. Tämä kaikki on automaattista. Vaikka puhutaan passiivisesta sijoittamisesta niin rahastohan ei itsessään ole passiivinen ikiholdari vaan salkun sisältö päivittyy säännöllisesti ja osingot sijoitetaan automaattisesti kasvuosuuksissa.
Osakkeita poimimalla salkun järjestely pitää tehdä omalla työllä ja osaamisella. Kertasijoitus osakkeisiin ei riitä vaan maintanencea tarvitaan ja jotain pitäisi asiasta ymmärtääkin. 
Jos osakepeli ei kiinnosta ajanvietteenä, onneksi on keksitty tehokas vaihtoehto päästä osalliseksi tärkeimmästä komponentista, eli pörssin pitkän aikavälin tuotoista.
18 tykkäystä
Yksi asia mihin valitettavasti todella moni sijoittaja sortuu on “väärän” vertailuindeksin valinta.
Esimerkki 1: Sijoittajalla salkusta 50% Hyzonia ja 50% Voxturia, valinnut vertailuindeksiksi OMXH25.
Esimerkki 2: Sijoittajalla salkusta 40% Sampoa ja 60% Wärtsilää, ja valinnut vertailuindeksiksi SP500.
Tottakai vertailuindeksin saa itse valita, mutta tuollaiset on vain itsensä huijaamista (hyvässä ja pahassa).
Jos siis haluaa kilpailla indeksiä vastaan.
5 tykkäystä