Indeksiin sijoittaminenhan on monellle rahallisten tuottojen puolesta hyvä valinta, mutta meitä sijoittajia on erilaisia. Kaikille rahallinen tuotto ei ole pääasia.
Tässä muutama ryhmä mitä tiedetään löytyvän:
Elämyssijoittajat, tyypillinen sijoitus: vuoristoratayhtiö Bumtsi& Bum Oy
Veroallergiset, tyypillinen sijoitus: kalastusyhtiö Turska& Vähennys Oy
Reaaliosinkokuninkaalliset, tyypillinen sijoitus: ämpäriyhtiö Tok& WoMan Oy
Mukavaa pörssi- ja sijoitusviikon alkua kaikille. USA ja Kanada aukeavatkin muutaman tunnin päästä.
Jep kyllä tässä ollaan pakkaselle menty jo kauan sitten. Muutenkaan ei ole aikaa eikä voimia ratkoa noita haasteita, mikä vain lisää stressiä vieden voimia ja lamaannuttaen entistä enemmän, mikä vain syventää kuoppaa. Sen takia en tässä kohtaa nähnyt menettäväni mtn ottamalla esim säästölippaan käyttöön. Ihanaa tämä elämä. No, onneks ei olla luottokorttikierteessä ja onneks on osakkeet mitä voi aina pistää lihoiksi, ja luulenkin että näin täytyykin jossain kohtaa tehdä. Katsotaan mitä blogille siinä kohtaa käy…hmm.
Ei ole kyllä yhtään mielikuvista keksimään, mikä tämän noidankehän katkaisisi. No, ei parane luovuttaa vaan pusertaa eteenpäin…
Martin Paasi kiteyttää elämän ja sijoittamisen suhteen tässä luennossa hyvin.
Väitänkin että jos sijoittaminen on kovin mielenkiintoista, saati jännittävää se ei ole sijoittamista. Käsillä on ennemminkin peliongelma. Se rinnastuu hyvin pitkälle ammattimaisten voitollisten vedonlyöjien touhuun, se on niin tappavan tylsää ja yksitoikkoista, että monella (neurotyypillisellä) hajoaa pää.
Näin on ollut ja näin on aina oleva. Muu on kärpäsen surinaa korvissani.
Jos indeksirahastoista myy vuosittain vain uudelleen sijoitettujen osinkojen osuuden on lopputulos täsmälleen sama kun suorissa osakkeissa ja osinkotuloissa. Paitsi että säästää veroissa.
Tämähän on totta vain maailmassa missä voi sijoittaa vain indeksiyhtiöihin. Jos taas vaihtoehdot 10 vuotta sitten olisi olleet indeksiyhtiöt + revenio, olisi sijoittajat keskimäärin voittaneet indeksin - varmaan kulujen jälkeenkin.
Kaikkien yhtiöiden tasolla laskutehtävä jää jollekkin akateemikolle, mutta luulisi lopputuloksen heittävän indeksituotosta kuitenkin.
Riippuen toki mikä indeksi, oletin että joku yleisimmistä.
Indeksillä tarkoitan koko maailman yhtiöiden markkinapainotettua osakekoria. Kaikkien osakesijoittajien rahat on jaettu markkinapainotteisesti juuri näihin samoihin osakkeisiin. Tästä seuraa että sijoittajat saavat keskimäärin keskimääräisen tuoton(eli indeksituoton).
Tekemällä itselleen tarpeettomia kuluja ja veroja niin jää laskennallisesti näiden verran tuosta keskimääräisestä tuotosta.
Tähän päälle kaikki inhimilliset virheet/biakset ja osakkeiden tuottoprofiilin vinouma niin mediaani sijoittaja häviää indeksille. Pieni osa sijoittajista, välittäjät ja verottajat tietenkin voittaa isosti.
Näin on… Täytyy muistaa myös että osakkeita ostavat myös instituutiot, yritykset, ammattisijoittajat ym. Piensijoittaja harvoin pärjää isommilleen. Sanoisin että piensijoittajan keskimäärämäinen tuotto on hiukan alle indeksin.
Ja jos nyt revenio nostettiin esimerkiksi niin sanon että täällä on niitä reveä yli 60€ tankannaita, kuten myös pumptsibum osakkeita ostaneita, nokiaa yli 60€ hinnoilla ostaneita yms…
Mutta joo… Tällä foorumilla on vissiin vain niitä voittajia🙂
Henri Huovinen on kirjoitellut, mitä odotetaan tuloskaudelta Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat kallistuneet taantumariskistä ja finanssikriisin uhasta huolimatta. S&P 500 -indeksin pistelukema on noussut 6,9 prosenttia tänä vuonna. Vahva indeksin kehitys on ollut erityisesti markkina-arvoltaan suurten teknologiayhtiöiden ansiota. Monet niistä hyötyvät korkotason laskusta ja tekoälybuumista.
Analyytikoiden odotukset ovat hieman tuloksia valoisammat liikevaihtojen kehityksen suhteen. S&P 500 -indeksin yhtiöiden liikevaihtojen ennustetaan kasvaneen 1,8 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisaalta siinäkään ei ole ilon aiheita. Kasvuprosentti olisi toteutuessaan heikoin vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen jälkeen.
Indeksit ovat usein markkina-arvo painotettuja. Se johtaa siihen, että omistamalla indeksiä suurimmat sijoitukset on firmoissa, jotka ovat kyenneet luomaan arvoa. Huonosti pärjäävän yhtiön osuus indeksissä pienenee automaattisesti tai se tippuu pois kokonaan indeksistä, joka koostuu korista pörssin isoimpia yhtiöitä (esim omxh25 tai s&p500). Tällöin indeksissä on sisäänrakennettu mekanismi, että pitkässä juoksussa omistaa yhtiöitä, jotka ovat todistaneet kykyä menestyä ja kasvaa.
Jos ostaa satunnaisen joukon pörssiosakkeita, vastaavaa mekanismia, joka valikoisi isommalla painolla menestyneitä yhtiöitä, ei ole. Sen vuoksi indeksisijoittajalla luulisi olevan keskimäärin etua satunnaisesti osakkeita poimivaan nähden?
Kuinka moni ostaa satunnaisesti valittuja osakkeita? Eihän kenelläkään ole edes apinaa heittämään valinta tikalla. Osakepoimintaa voi tehdä järkevämminkin. Ainakaan Juurikki ei ole yhtenäkään vuotena hävinnyt indeksille, kun on satunnaisuuden sijaan selvittänyt funda-analyysillä ostokohteet. Jos ei sitä osaa, on parempi harrastaa indeksejä.
Kannattaa kuitenkin huomioida indeksien
yhtä vuotta pitemmät aallot. Vuonna 2021 Juurikki voitti tuotossa joka ainoan Suomen vajaasta 500 rahastosta ja vuonna 2022 kaikki paitsi joitain lattarirahastoja. Olisiko kannattanut ostaa Latinalaisen Amerikan indeksiä? No ei olisi, kun vastapainoksi viime vuoden menestyksestä on siellä tänä vuonna mennyt kovasti miinukselle.
Indeksisijoittajalta voisi kysyä, miten valitset indeksisi? Ja että eikö kannattaisi perata läpi minkä tahansa indeksin yhtiöt ja ostaa vain parhaita suoraan osakkeina ja jättää huonompi puoli ostamatta? Luulisi pärjäävän indeksille silläkin tavoin.
Kannattaa sijoittaa suoriin osakkeisiin, jos se on itselle paras vaihtoehto. Keskustelun aihe oli, että onko tuottava osakesijoittaminen vaikeaa tai aikaa vievää. Ja minun mielipide oli, että se ei ole, jos sijoittaa indeksituotteiden kautta.
Mahdollisia syitä, miksi suorat osakkeet sitten ei olisi paras vaihtoehto:
ei ole riittävästi aikaa osakkeiden analysointiin
ei ole riittävästi taitoa valita oikeita osakkeita
kiinnostaa ihan muut asiat
päivätyö vie mehut, ei vaan jaksa
tuotto käytettyä työtuntia kohden on useimmalle lyömätön
hajauttamisen hyödyt
hyödyt verotuksessa
vähemmän stressiä ja päänvaivaa
Nämähän voi myös yhdistää. Jotain suoria sijoituksia osakekorisijoitusten rinnalla.
Tässä oli kyse siitä, että satunnaisen osakeryhmän keskimääräinen tuotto-odotus ei välttämättä ole sama kuin indeksisijoituksen tuotto. Indeksissä olevien osakkeiden paino kun ei perustu satunnaisuuteen,
Jos jaksaa tehdä tarvittavan työn, ja osaa valita oikeat yhtiöt, niin voisi hyvin toimia. Mutta sitten ollaankin taas osakepoiminnassa.
Jos haluaa sijoittaa laajasti ulkomaille, niin voi ottaa mukaan esim. s&p500 ja euroopan indeksiä. Jos kotimaat riittää, niin omxh25 -indeksi.
Vuonna 2021 kaikki vain nousi ja nousu ehkä johtui luottamuksen palaamisesta markkinoille ja kun rahaa oli tarjolla.
Nyt sitä ei ole samalla tavalla tarjolla. Ei yrityksille tai yksityisillekään.
Koronavuodet olivat myös siitä poikkeukselliset, että hallitus oli estänyt velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin tietyksi ajaksi. Nyt ei taida enää olla samaa suojaa.
Jos palaisit samoihin fundamenttianalyyseihin, mitä silloin teit. Näyttäisivätkö ne yhä samanlaisia lukemia, kun yhtiöiden todelliset tapahtumat päivittäisi niihin ja tiedon, että korot nousee tälle tasolle.
Hmm. Kyllähän parhaiten menestyneet yhtiöt nousevat myös osakepoimijalla ylipainoon suhteessa heikompiin sijoituksiin jos ei niitä myy pois ja vielä uudelleen sijoittaa osingot. Vastaavasti heikommin menestyneiden paino putoaa. Ja mikä estää osakepoimijaa halutessaan myymästä osaketta sen pudotessa indeksistä joten ei indeksi saa siitäkään etua.
Voisi joskus tehdä tällainen laskentaharjoitus. Tuo korkojen nousu tuli huomioitua vain nettovelkaantumisasteen kautta. Se kuuluu aina Juurikin laskelmiin. Monimutkaisempiakin malleja olisi kiva virittää, mutta mitä useampi keskinäisriippuvainen muuttuja, sitä selkeämpi on funda-analyysin oltava. KISS , Keep It Simple, Stupid on Juurikin linja, jolla saavuttaa helposti 8,5 - 9+:n, muttei 10:ä, jos kouluarvosanavertaus sallitaan.
Jos Seppo Saariokin on siirtynyt indeksisijoittamiseen, ei se kovin huono juttu voi olla.
Ainakin kun pääomat kasvavat, voi olla luontevaa piinkoville osakepoimijoillekin hallita riskiä laittamalla osa näihin. Ehkä eläkkeellä on myös mukavampaa keskittyä vaikka golfaamiseen kuin salkun ainaiseen vahtimiseen
Totta. Mutta kun ostat indeksiä, saat valmiiksi sen markkina-arvopainotteisen salkun. Suurin paino on voittajaosakkeissa. Eli jyviä on valmiiksi jo lajiteltu menestyksen perusteella.
Kyllä sijoittaja voi ostaa ja myydä osakkeita seuraamalla ja peesaamalla indeksiä. Mutta indeksirahasto tarjoaa palveluna tämän. Sijoittajan ei tarvitse seurata pörssiä tai tehdä mitään muutakaan. Se on mielestäni näiden tuotteiden hienous. Osuuden oston jälkeen kaikki on automaattista vuodesta toiseen. Ja onhan nuo veroedut myös aika nastoja. Uudelleen sijoittava rahasto on ikään kuin suljetussa kuoressa. Jos osakesäästötilin yläraja joskus poistetaan, myös suora osakesijoittaminen paranee tässä asiassa.
, Keep It Simple, Stupid on Juurikin linja, jolla saavuttaa helposti 8,5 - 9+:n, muttei 10:ä, jos kouluarvosanavertaus sallitaan.
