Tässä taas pari selvää ongelmaa jotka jonkinlainen perustulomalli ratkaisisi kätevästi.
Perustulossa byrokratia vähentyisi huomattavasti eikä tarvitsisi tällaisissa tapauksissa kuukausikaupalla odotella päätöksiä. Työttömäksi jäädessä olisi myös suhteellisen selvää mitkä ne tulot tulee olemaan eikä olisi epävarmuutta siitä mitä tukia itselle kuuluu, paljonko niistä saa rahaa tai kuinka niitä edes haetaan.
Toinen etu olisi että kaikesta lisätyöstä palkittaisiin ja järjestelmä kannustaisi tekemään enemmän pätkä- ja keikkatöitä. Ei tarvitsisi pelätä että mitähän tukia nytkin tippuu pois jos tämän homman otan vastaan.
Onpas outo argumentti, enkä ole siihen itse törmännyt. Passiivisuuden keskeinen argumentti on kulujen minimointi (kaupankäyntipalkkiot ja oma ajankäyttö). Indeksisijoittamisessa puolestaan keskeinen argumentti on, että sillä tavalla takaat itsellesi markkinatuoton sen sijaan, että riskipelillä saat ehkä ylituottoa mutta kuitenkin todennäköisesti häviät indekseille. Markkinatuotto on markkinatuotto silloinkin, kun osakkeet laskevat.
Se on sitten eri asia että laittaako rahat osakkeisiin vai jonnekin muualle. Se on allokaatiopäätös, joka pitää tehdä ensin, ennen kuin mietitään varsinaisia sijoituskohteita. Toki siinäkin voi olla aktiivinen tai passiivinen, mutta en kyllä tiedä mitään tapaa indeksisijoittaa allokaatiotasolla (ellei sitten mennä kalliisiin varainhoitorahastoihin, jotka kai yleensä eivät edes ole indeksirahastoja).
Toisaalta samaan aikaan masentavaa, että 2020-luvullakaan pörssiyhtiö ei voi ottaa omistajiinsa yhteyttä muuten kuin kustia polkemalla. Omistajien rahoistahan postikulut on pois lopulta nekin.
Se on juuri näin. Suu vaahdossa samalla selitetään hiilijalanjäljestä ja printataan takahuoneessa asioita paperille, jotka kulkisivat myös sähköisesti.
Helgalle 77 v. onnistuisi varmaan AI:n avulla etanaposti…
EDIT: yritykset, joissa itse olen työskennellyt, niin nämä vuosikertomusten kuvaukset on järjestetty näyttävästi yrityksen aulaan. Kyse on taas siitä pienestä ihmismielestä, joka haluaa näyttää että me ollaan me ja muut kyykkyyn
Aivan kuten luonnossakin esiintyy tiettyjä mielenkiintoisia matemaattisia toistuvuuksia, kuten pii ja kultainen leikkaus, on myös sijoittamisessakin mahdollista havaita eräänlaisia luonnonvakioita, joilla on merkittäviä psykologisia ja teknisiä vaikutuksia osakekurssiin ja sijoittajien käyttäytymiseen. Erityisen tunnettuja ovat nämä kymmenyksien vaihdokset 1€, 10€ ja 100€ sekä Fibonaccit huipuista ja pohjista, mutta viime vuosina on suomalaisessa sijoittajaskenessä kehitelty myös monimutkaisempia tapoja saada kilpailuetua kanssasijoittajia vastaan. Mielestäni yksi merkittävimmistä viime aikoina löydetyistä luvuista on Gongin luku (8,88€), joka kuvastaa erinomaisesti syklin huippuja ja syklisten osakkeiden maksiminousupotentiaalia.
Esimerkiksi katsomalla Verkkokauppa.comin kurssia, on selvästi nähtävissä että osakekurssi tekee huiput yleensä 1 Gongin kohdalla, ja nykyisen kurssin ollessa 0,3 Gongia, tarjoutuu pitkäjänteiselle sijoittajalle paikka kolminkertaistaa pääomansa!
Toisin kuin usein luullaan, niin tämä luku ei rajoitu pelkästään verkkokauppa.comiin, vaan esimerkiksi Fodeliasta on heti nähtävissä että kurssi on monesti yrittänyt päästä 1 Gongin yläpuolelle siinä aina epäonnistuen ja nykyinen 0,47 Gongia tarjoaa pidemmän päälle kohtuullisen +100% tuoton kunhan seuraava härkämarkkina alkaa ja aletaan taas nousta kohti 1 Gongia.
Nämä aikaisemmat olivat selkeitä vasta-alkajalle sopivia esimerkkejä, mutta Gongin luvussa on myös monia ominaisuuksia, jotka aukeavat vain kokeneemmille sijoittajille. Esimerkiksi Goforessa osakekurssi onnistui vuosien taistelun jälkeen pääsemään pysyvästi Gongin luvun yläpuolelle, eli tapahtui ns. Gongin lyönti, jonka seurauksena osakekurssin nousulle ei ollut enää esteitä ja lopputuloksena sijoittajat moninkertaistivat rahansa.
Jos viime vuodet ovat olleet haastavia, niin kannattaa alkaa havainnoida Gongin lukuja pörssissä, sillä näin saatte kilpailuetua vähemmän valistuneisiin kanssasijoittajiin verrattuna ja mahdollistatte itsellenne mahdollisuuden tehdä merkittävää ylituottoa
Eikös tällaiset postaukset kuuluisi tuonne pörssien suunta -ketjuun? Siellä osinko-argeologit ja viiva-analyytikot yhdessä kaivelevat mitä ihmeellisimpiä lukuja ja muinaismuistoja pörssien tuhatvuotisesta historiasta onnistuakseen sijoittamisen onnistumisen kannalta siinä kaiken keskeisimmässä asiassa, eli markkinan täydellisessä ajoittamisessa.
Jos lyötte viisaat päänne yhteen, voitte jopa saada gongin kumahtamaan ja saavuttaa King-Gong -tason.
Tiedän että nämä järkyttävät ihmisiä täällä mutta raakileversio uudesta omien yhtiöiden seurantapaneelista on ulkona. Pelkän kurssin, kurssimuutoksen ja tavoitehinnan sijaan näkee 52 viikon kurssihaarukan ja seuraavan tapahtuman.
Käsittääkseni tuo kaunistuu vielä aika paljon, taitaa fonttikin olla osin väärä.
Sijoittaja.fi:n artikkelissa puhutaan huhtikuuilmiöstä, ”Sell in May and Go Away”.
Osakkeiden myynti ennen touko-lokakuun heikkoa tuottojaksoa näyttäisi sijoitustutkimusten valossa kannattavan. Näin ei kuitenkaan ole joka vuosi. Lisäksi sijoittaja joutuu maksamaan ylimääräisiä kaupankäyntikuluja ja veroja. Käytännön toteutukseen ongelmia tuottaa myös myyntien ja ostojen ajoitus. Myydäkö osakkeet huhtikuun viimeisenä pörssipäivänä, aiemmin vai vasta jossain välissä toukokuuta? Entä milloin osakkeet ostetaan takaisin? Muutaman päivän tai viikon ajoituserolla voi olla merkittävä vaikutus kokonaistuottoon. Pelkkien kalenteri-ilmiöiden avulla sijoittaminen on hankalaa.
Tämä ei oikeastaan ole vastaus vaan tarkentavia kysymyksiä Gongi-tietäjille.
Miten määritetään Gongin taajuus eli mikä on ajanjakso viimeisestä Gongista seuraavaan tulevaan Gongiin ?
Toimiiko Gongi millä valuutalla tahansa? Bitcoinilla tai muilla kryptoilla esim. Tesla se tuskin toimii, koska eihän niiden arvo laske enää koskaan ihan noin alas.
Pelkän kurssin, kurssimuutoksen ja tavoitehinnan sijaan näkee 52 viikon kurssihaarukan ja seuraavan tapahtuman.
Vai onko din → ditt ??
