Se riippuu ihan puhtaasti sinun taitofaktoristasi, joka toimii positiivisena tai negatiivisena kertoimena jokaiselle tekemällesi kaupalle. Paras tilanne tietysti on jos olet joku Einar Aas, Stanley Druckenmiller tai Peter Lynch ja pystyt tekemään isoja määriä kauppoja korkealla taidolla, jolloin päästään aivan mielettömiin tuottoprosentteihin. Toki jos olet heikkotaitoinen sijoittaja, niin silloin saattaa kannattaa minimoida kaupankäynnin volyymi ja minimoida altistus niille omien taitojen puutteille. Vaikka pitkäjänteinen omistaja häviää tilastollisesti lähes aina, niin toistoja tulee pitkiksille sen verran vähän että lopputulosten volatiliteetti on hirmuista ja sitä saattaa ihan tuurillakin päihittää indeksin jos sattuu se Revenio, Qt tai Incap sattumalta salkkuun. Pidemmän päälle tämän sattuman toistuminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, joten useimpien pitkäjänteisten omistajien kannattaisikin joko lisätä kaupankäynnin aktiivisuutta (mikäli taidot riittävät), tai sijoittaa matalan kustannuksen hyvin hajautettuun indeksirahastoon.
Yksittäisten osakkeiden poiminta yhdistettynä Buy & Hold Foreveriin on kaikista huonoin sijoitustyyli, ellei satu olemaan Warren Buffett tai joku vastaava äärimmäisen poikkeuksellinen pitkän aikavälisen strategisen näkemyksen omaava osakepoimija.
Mieti kahta sijoittajaa: Sijoittaja A on pitkäjänteinen omistaja, joka tekee määräaikaisia viiden vuoden sijoituksia osakkeisiin. Sijoittaja B on tuottohakuinen sijoittaja, joka ostaa samoja osakkeita, mutta tarvittaessa käyttää myyntinappia jos sijoitus muuttuu huonoksi ja ostaa tilalle jotain toista parempaa osaketta.
Elleivät sijoittaja A:n poimimat osakkeet ole sijoitusavaruuden parhaimmistoa ja mikäli sijoittaja B omaa sen verran taitoa että hänen ostonsa ja myyntinsä vaikuttavat posiitivisesti hänen tuottoonsa, niin on selvää, että sijoittaja A tulee aina häviämään tuotoissa. On yksinkertaisesti mahdotonta tehdä enemmän tuottoa verrokkeihin nähden, jos rajoittaa omia tuotontekomahdollisuuksiaan jollakin noin irrationaalisella tavalla. Ainoa tapa voittaa pitkäjänteisellä omistamisella on poimia niin hyvät osakkeet ettei niistä kannata tarkastelujakson aikana vaihtaa missään tilanteessa pois, koska ne tekevät sijoittajalle niin hirmuisia määriä tuottoja. Tällaista osakepoimintataitoa on vain hyvin harvoilla.
Ei nyt suoraan liity tähän tapaukseen, mutta yleisesti ottaen hyvä tietää tietoa.
Poliisilla on oikeus virkatehtävän yhteydessä oikeus antaa velvoittavia käskyjä. Poliisi voi myös esimerkiksi liikenneonnettomuus tilanteessa antaa siviilihenkilölle oikeuden ohjata liikennettä, mikä ei normaalisti kuulu siviilihenkilön toimenkuvaan.
Toinen esimerkki, poliisin painiessa jonkun aggressiivisen henkilön kanssa apuun tulevalle siviilihenkilölle poliisi voi antaa oikeuden käyttää voimakeinoja.
Poliisilaki 1:11§
Poliisimiehen käskyvalta
Poliisimiehellä on tässä tai muussa laissa säädettyä toimivaltuutta käyttäessään oikeus yksittäistapauksessa antaa jokaista velvoittavia tarpeellisia käskyjä ja kieltoja.
Poliisilaki 9:5§
Poliisimiestä avustavan henkilön valtuudet
Poliisimiestä tämän pyynnöstä yksittäisen virkatehtävän suorittamisessa avustavalla on oikeus poliisimiehen ohjeiden mukaisesti suorittaa sellaisia yleisen järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka poliisimies toimivaltansa rajoissa osoittaa.
Ei nyt suoraan näin, mutta poliisi voi esimerkiksi määrätä yksityisiä turvallisuusalan toimijoita suorittamaan turvallisuustarkastuksia, tarkistuksia tai suorittamaan kiinniottoja.
Luonnollisesti taitava treidaaja pärjää, yhtä lailla kuin taitava osakepoimija. Hesarin jutussa puhuttiin kuitenkin tilastollisesta todennäköisyydestä ylituottoon, eli apina heittää tikkaa -menetelmällä sijoittamisesta tai sijoittamisesta keskimääräisen sijoittajan kannalta. Olen samaa mieltä, että taitavan sijoittajan kannattaa tehdä aktiivisesti kauppaa. Mutta keskivertosijoittajalle (jota Hesari pyrki puhuttelemaan) pitoajan lyhentäminen ei välttämättä paranna tuottoja.
Lukematta ketjua: käytännössä kaikki myös turskaa tekevät osakkeet menevät jossain vaiheessa ylöspäin ja ostamalla näitä kun ne menevät ylöspäin voi tehdä voittoa simsalabim.
Mitään tarkempaa menetelmää tähän ei tarjota koska markkinat muuttuvat ja varmuutta ei ole, pitää osata muuttua sillä sekunnilla kun strategia ei jatkossa toimi ja vaihtaa siihen mikä toimii (helppoa ja vaivatonta).Olemalla paperikäsi joka panikoi joka rasahdukseen voidaan silti merkittävästi voittaa buy&hold.
Buy&hold toimii kyllä myös ok jos on taitava sijoittaja. Taitavan sijoittajan tunnistaa siitä, että tekee ylituottoa ja ylituottoa tehdään niin, että ollaan taitavia sijoittajia.
-------
Bessembinderin tutkimus on äärimmäisen hyvä, koska se tarjoaa odotuksia minkälaisesta todennäköisyysjakaumasta niinsanotusti kalastaa jos aikoo holdata osakkeita pidempään.
Sensijaan tälläiset ammu lonkalta päivätreidaten, niin voit todennäköisemmin voittaa, populistiset heitot ilman vastaavaa tilastollista tarkastelua ovat hyvin harhaanjohtavia ja kertovat lähinnä kirjoittajan omista uskomuksista.
Musta itsestä oli jo ketjun ilmestyessä hauska, miten eri ihmiset tulkitsivat tutkimuksen eri tavoin.
Eilen oli huvittava, kun omalle seinälle olikin ilmestynyt useampi postaus kyseisellä otsikolla, joka kuulosti itsestä tutulta. Lukematta sanaakaan rupesin pohtimaan, oliko kyse juuri tuosta Peter Nybergin tutkimuksesta. Koska HSVisio, oli myös tarkistettava, onko kyseessä tuttu toimittaja.
Ei sentäs.
Pyysärillä oli hyvä viittaus Daniel Kahnemanin prospektiteoriaan. Ihmiset tuppaavat vaistomaisesti antamaan enemmän painoarvoa negatiiviselle lopputulokselle, vaikka todennäköisyys olisi sama positiivisen kanssa.
Kun poimit osakkeista sellaiset systemaattisesti, joissa on vähemmän riskejä, systemaattisella toiminnalla parannat todennäköisyyttäsi onnistua pidemmällä aikavälillä. Mutta toki ennen koronaa Helsingin pörssissä oli vain ne muutama loistava osake. Todennäköisyys sille, etteivät ne ole päätyneet sijoittajan salkkuun, ovat olleet oikein hyvät.
Nestekin on aina ollut arvosijoittajalle liian kallis.
Nää “hauskat ukot” on vissiin alkanu vaan editoida mitä lie twiittejä mitä Cramer on sanonu ja pistäny ne faktana eteenpäin “koska kontentti”. Tätäkään twiittiä en Cramerilta iteltään löytäny.
Miten niin viimeisten joukossa? Miksi tähänkin pitää sotkea jotain väsynyttä Marinin Nato- kannan kritisointia? Nato- kanta vaihtui sotatoimien takia melko monella muullakin.
Ole Suomalainen virkamies. Tee täysin pyytämättä helvetin huono sopimus EU:n kanssa, missä Suomen metsien suurista hiilinieluista tuleekin päästölähde. Kuka maksaa? Tietysti yksityinen metsänomistaja ja metsäteollisuus, koska jos valtio joutuisi maksamaan täysin itse tekemänsä sopimuksen kustannukset, niin se olisi veronmaksajille liian kallista ja laskujen sosialisointia.
Sorsa-säätiöläisillä on tunnetusti linnun aivot, eikä tämäkään twitterketju muuttanut vanhaa hyväksi todettua stereotypiaa.
Eka tää on todella mielenkiintoinen aihe. Mitä ajattelet firmojen omistamisesta, jotka allokoi pääomaa ostamalla sisään uutta bisnestä? Jotkut firmat toki myös irtautuu. Tässäkin pitää tehdä jonkin sortin osakevalikointia päästäkseen alkuun, mutta kuitenkin pohjalla on ajatus olla itse hyvin passiivinen holdari ja antaa päivätyökseen sijoittamista tekevien sijoittaa sun pääomia. Vaikka 10 tällaista firmaa salkussa, avot?
Jos sä löydät jonkun firman joka pystyy allokoimaan pääomia sinua kovemmalla sijoitetun tuoton pääomalla, niin miksikäs ei. Tämä yrityksen johtoportaan arvonluontikyky pitää tosin tietää etukäteen ennen markkinoita, koska jälkikäteen se todennäköisesti hinnoitellaan tappiin. Lifeline Spac on hyvä esimerkki Suomessa tuollaisesta firmasta missä tiimin hurjat taidot eivät täysin vielä heijastu osakekurssiin, mutta mitenkäs löydät niitä kymmenen?
Jep se vaatii kyllä osaketutkimusta, kurssien kyttäystä ja myös dippien hyödyntämistä. Riippuu omasta tuottovaatimuksestakin, kuinka halvalla osakkeet pitäisi saada ostettua. Mutta kun rahat saa kerran kiinni näihin, niin sitten tekeminen olisi lähinnä kyydissä olemista Ihan kiva ajatus ainakin, eikö
Ihan kiva ajatus ainakin, eikö