Kieltämättä Varttien peruskivenä toimiva usko fundamentteihin, kasvu ja pääoman tuotto osakkeiden ajurina, vapaa kassavirta, makrotekijät kuten mainitsemasi inflaatio, tai likviditeetti tai valtava muuttuja väestörakenne, ovat harmaita ja väsyneitä aiheita ja pitäisi remontoida koko konsepti vastaamaan 2020-luvun näkökulmia.
Ilo ollut omistaa Suomi-osakkeita n. 40% painolla viime kuukausina, järkyttävää raketointia päivästä toiseen. Harmi toki, että mallisalkkua myötäilevä OST häviää joka päivä omxhgi:lle ja Nordnet nälvii siitä aina heti etusivulla 
Pitää vaihtaa vertailuindeksi varmaan. Teksisi mieli laittaa viimeisetkin rovot kiinni suomi-indeksiin, mutta alkaa tulla jo vähän olo että turha näitä enää on ostaa kun +80% voitolla, härkämarkkinat ja soft landingit saatana.
Kasvavissa määrin on julkisuudessa eri alojen tunnettuuksia, jotka ymmärtävät talousasioiden päälle.
– Ymmärrän ikäisekseni ja tällä kokemuksella jo melko paljon metsätaloudesta. Aika paljon tulee talousasioita ja markkinoita seurattua, Hyvärinen kertoo.
Sitten hän lisää, ettei nyt sentään ole mikään meklarijuppi tai kryptokeisari.
– Ihan perus tuulipukukansaa olen, kuten muutkin suomalaiset.
Onkohan Perttu jo täällä keskuudessamme? 
Aivan käsittämätön kyllä tuo Talouselämän mainos. Varmastikin yritetty jotain veitsenterällä keikkuvaa sarkasmia, mutta silti pitäisi jotain rajaa olla tässä mainosten huomiohakuisuudessakin.
Kovinkin uraohjus ja pölyttyneen mieskuvan kannattaja ymmärtää viimeistään vanhemmalla iällä, että niiden omien lasten kanssa vietetylle ajalle jos jollekin on saanut korkoa korolle -ilmiön kun molempia vanhempiaan tarvitsevasta lapsesta on kasvanut tervepäinen ihmisen alku ja vanhemmat ovat saaneet nauttia siitä ohikiitävästä, ainutkertaisesta hetkestä kun lapsi on pieni. Sitä ei saa takaisin, mutta niitä sähköposteja ehtii kyllä lähettelemään myöhemminkin.
Kannatan remonttia. Jos otat mallia toisista miten ne on tehnyt niin lyhennät vaan puoleen keston 
Ylläpidolle tiedoksi että haluan profiiliini selvennyksen ‘Meklarijuppi ja kryptokeisari’ 
Onko luvallista kutsua kusetusmarkkinoiksi niitä jotka nousee, kun niiden ei pitäisi?
Arvioin tämän orastavan ongelman omassa sijoitusstrategiassani juuri viikko sitten, että peruspessimistinä en löydä enää mitään ostettavaa.
Ehkäpä thomas on tänään palaillut lomilta sorvin ääreen ja huomiseksi saadaan päivitettyä näkemystä. 
Taitaa olla vakio ettei lomien aikaan tule kuin vierailevan analyytikon kommentteja yms…
Mitä mieltä Inderesin käyttäjät on opintolainan kertaluontoisesta maksamisesta nyt kun opintolainojen korot ovat nousseet 0-> 3.5% (osalla, kuten minulla). Pääomaa pitäisi irroittaa osakkeista ja rahastoista paljon, jotta maksaminen onnistuisi.
Siis tämä, niin vahvasti. Itse nautin myös samaa hoitovapaata (nelipäiväinen viikko) ja se yksi vapaa lähes 2v muksun kanssa on tuhat kertaa enemmän, kuin mitä työpaikalla on mulle tarjota. En edes vertaisi aikaa, jonka saan olla lapseni kanssa joihinkin työtehtäviin: työt häviää aina, 100-0.
Jos joku leikkii mieluummin työpaikallansa sähköpostivastaajaa, kuin on lapsensa kanssa kotosalla, suosittelen vahvasti spärdärin käyttöä. Sillä välttyy ikävät maksut lapseen liittyen, sekä ei tartte heräillä öisin huolehtimaan (viitaten talouselämän juttuun) 
Inflaatio syö lainaa pois vauhdikkaasti. Itse harkitsisin kertaluonteista maksamista ainoastaan, jos inflaatio laskisi takaisin 2-4 prosentin haarukkaan ja korot pysyisivät nykytasolla tai nousisivat. Oman kokemuksen mukaan pääomaa ei kannata irtisanoa töistänsä, kuin vasta pakon edessä.
Ota lyhennysvapaata tai neuvottele kk-erä itselle sopivaksi. Koko lainaa en itse maksaisi kerralla pois, ellei sitten raha vain seiso pankkitilillä.
Ylläpidolle kiitokset! 
Pikainen otos 214 äänestäjän jälkeen alkaa näyttämään siltä, että lähes 2/3, tai 65% äänestäjistä on kokenut pohjakosketuksen Syys-Lokakuun aikana. Marraskuu oli hiljaisempi ja Joulukuussa taas tärähti, voisiko olla Cryptoista johtuvaa tuskaa?
Anyway, tällaisen epätieteellisen ja epämaantieteellisen metodin kautta ennustan, että pohjat on takana ja tästä aukeaa nousukausi. 
Inflaatio ei taida syödä lainaa, vaan palkkainflaatio tekisi tätä (tai ennemminkin palkkojen nousut), joka on tainnut ainakin toistaiseksi olla varsin maltillista verrattuna inflaatio tasoon?
Jos on 30keur lainaa, sen takaisin maksua helpottaa se, onko palkka 3000 vai 3600 euroa - eikä niinkään se maksaako kilo banaaneja euron vai 2.
Pitkässä juoksussa kuitenkin inflaation ja palkkakehityksen luulisi olevan samalla tasolla(?).
Riippuu ihan siitä onko pääoman kustannus+riski suurempi kuin pääomantuotto.
Lähtökohtaisesti jos tämä pääoma on sijoitettu riskikorjatusti paremmin tuottavaan omaisuusluokkaan kannattaa maksimoida lainan määrä ja maksaa niin hitaasti kuin mahdollista.
Jos taas raha on sijoitettu johonkin Kanadan ansapörssin microcapiin niin voi olla pääoman kannalta parempi maksaa laina pois.
Jos opintolaina ja korko yhtään valvottaa niin se kannattaa siinäkin kohtaa maksaa pois.
Tällaisia asioita ei voi tarkastella kuukausitasolla tai kvartaalitasolla. Lyhyellä aikajänteellä nopea inflaation nousu ei näy vielä palkoissa, mutta palkat nousevat väistämättä aikaisempaa enemmän, vaikka inflaatio tasoittuisikin nykytasoiltaan. Rahan arvon lasku syö joka tapauksessa lainaa.
Ei kai ne väistämättä nouse. Voihan elintaso myös laskea.
Tämä juuri mietityttääkin. Onneksi omat sijoitukset on suurelta osin suhkot varmoissa sijoituksissa.
Ehkä makselen tuota lainaa pikkuhiljaa pois ja pidän nykyiset sijoitukset.
Jotenkin tuntuu hyvältä kun lyhentelee edes hieman lainoja samalla kun sijoittaa pieniä summia kuukausittain.
Teoriassa kyllä, mutta käytännössä tällaista ei pieniä notkahduksia tai suhdanteiden heilahteluja lukuun ottamatta ole tapahtunut ainakaan omana elinaikanani.
Oma suositukseni @Matti13 :lle on joka tapauksessa se, että pysyy ainakin osakkeissa. Velattomuus ei ole varsinkaan nuorena edes järkevä tavoite.
