Teoriassa kyllä, mutta käytännössä tällaista ei pieniä notkahduksia tai suhdanteiden heilahteluja lukuun ottamatta ole tapahtunut ainakaan omana elinaikanani.
Oma suositukseni @Matti13 :lle on joka tapauksessa se, että pysyy ainakin osakkeissa. Velattomuus ei ole varsinkaan nuorena edes järkevä tavoite.
Jep, toisaalta tämän hetken olosuhteet eivät vastaa kenenkään aiempaa elinaikaa. Ainakaan tällaista demografista vinoumaa ja massaeläköitymistä ei ole aiemmin ollut. Voipa siis ilmestyä myös ihan uusiakin ilmiöitä.
Omallakin alalla jo näkyy, että saturoitu kokonaiskakku Suomessa pienenee. Jos siis haluaa edes pitää myynnin ennallaan, niin täyty viedä markkinaosuutta kilpailijoilta.
TJn (Padman) pitäisi ostaa osakkeita, mutta ei vaan meinaa ostaa. Tosin saattoi jonkin satsin jo ostaa, en muista varmasti:
Toimitusjohtaja Padma Ravichander on tänään tehnyt sopimuksen, jonka mukaan Fitzroy Investments Limited ("Fitzroy ") myy 15 miljoonaa Tecnotreen osaketta Padma Ravichanderille kauppahinnalla, joka vastaa Nasdaq Helsingin pörssissä noteerattua Tecnotreen osakkeen 10 päivän liukuvaa keskiarvoa. Näiden osakkeiden myynti toteutetaan useissa erissä ja se saatetaan päätökseen syyskuuhun 2022 mennessä.
Olen itsekin siinä tilanteessa että pystyn melkein maksamaan koko asuntolainan pois, toki osakeet tuottavat enemmän ja ennen kaikkea sitä rahaa ei saa irti tarvittaessa siitä talosta toisin kuin osakkeista esim työttömyyden/opiskelun ajaksi. , Mutta huomattavasti stressittömämpää kun tietää että pärjää vuosia vaikka tapahtuisi mitä.
Opintolainen suhteen kannattaa laskea ensiksi todelliset vuosikustannukset eikä pelkästään katsoa korkoaprosenttia.
Esimerkiksi minulla on opintolainaa 1500 euroa jäljellä. Korko on 2.5% ja lainanhoito maksu on 2.30 euroa kuukaudessa. Lainan takia minulla on Nordeassa tili ja verkkopankki tunnukset näistä tulee kuluja 2.40e/kk ja 3e/kk. Joten kulujen osuus minun tapauksessa on merkittävästi suurempi kuin koron. Taidankin maksaa lainan pois ensi kuussa ja sulkea koko Nordean.
Kuitenkin metsänomistajat ovat tyytyväisiä hakkuujälkeen, niin mikä on ongelma? Tuossa Ylen artikkelissakin viitataan hiilinieluihin? Miksi metsänomistajan pitää niitä priorisoida korvauksetta? Jos taloudellisesta näkökulmasta hakkuiden voimakkuutta ja kiertoaikaa tarkastellaan, suurin vaikuttava tekijä on laskentakorko nettonykyarvolaskelmassa. Mitä isompi korko, sitä voimakkaammat hakkuut ja lyhyemmät kiertoajat. Toivottavasti enää ei palata vanhan metsälain mukaiseen ajatteluun, missä metsänomistajalta vietiin oikeus päättää käyttämästään laskentakorosta.
Se joka tarvii sitä puuta. Sieltä se maksaja pitäis löytyä.
Että jos ehtona on, että puuta ei saa metsästä ulos kuin täyttämällä x kriteerit.
Ja se maksaa sit enemmän, niin maksa jos haluat.
Samaan tyyliin muitakin aloja täällä riepotellaan.
Mennääkö metsään, metsänhoito edellä?
Vai oma talous edellä?
Vai koneurakoitsijan kaluston sopivuus edellä?
Vai puunostajan tarve edellä?
Se jääköön sitten valittavaksi. Missä ja miten mennään metsään.
Viime aikoina minulle on muodostunut kaksi stereotypiaa palstalaisista. @Sijoittaja-alokas haastatteluotannan perusteella täällä on n. 40-vuotiaita miehiä ja “Auto - vauraustumisen jarru?” -ketjun perusteella enemmistö ajelee muutaman tonnin ritsoilla.