Inderesin kahvihuone (Osa 6)

[Wallet_Buffet_Omahan]

Kesko on omaan silmään fokusoinnit tarjouksia hyvin hävikin kulmasta. Sesonki- ja päiväystuotteet hävitetään hyllystä ennemmin pienellä katteella kuin jätemaksulla.

Varmasti kauppiasvetoisuus vaikuttaa tässä asiassa. Minkä vuoksi voi toki olla että täällä tyhjätään hyllyjä ja siellä muistetaan kanta-asiakkaita.

Eikös Kesko joskus ainakin mainostanut kyllä, että alennukset räätälöitäisiin kanta-asiakkaille (toki ennen inflaatiota ja kusetusmarkkinoita).

Omaan ostoskäyttäytymiseenkin kyllä hyvin Keskon tarjoukset hyvin osuneet kun ei liian usein käy.

Edit. Useammin käyn silti Prismassa

[kimsku]

Vuosi sitten huomasin, että kaikki juustot oli oikeasti kalliimpia lähicittarissa kuin prismassa. Muuten hintataso oli melko sama, cittari ehkä hitusen kalliimpi. Tällä hetkellä cittarissa on kaikki kallista verrattuna prismaan. Esimerkiksi VIA valmisateriat maksaa 5,09e (tarjous 4,89e) ja prismassa saman saa 3,99e. Vertaan siis vain samoja tuotteita enkä kauppojen omia merkkejä.

Ennen cittarissa tuli käytyä välillä paremman valikoiman takia, mutta nyt tulee korkeintaan yksittäisiä tuotteita haettua sieltä. En ymmärrä miten siellä riittää asiakkaita niinkin paljon. Ehkä kesko on hyvä osake kun on katteet kohillaan.

[JayKay]

Ainakin itselle kaupan viihtyisyys on iso tekijä. En pidä Lidlin sekaisuudesta tai Prismojen hallimaisuudesta, kolkkoja kokemuksia Citymarkettiin verrattuna. Siitä olen valmis maksamaan pientä marginaalia ostoskassin suhteen. Ja kun seuraa Citymarketin tarjouksia ja hyödyntää ne niin ei se kauppakassikaan ole niin merkittävästi kalliimpi kuin muualla, ja plussana vielä se että tuotteiden laatu on rahtusen parempi kuin verrokeissa, ainakin siis omassa keskimääräisessä kauppakassissa.

[BenCasey]

Ihan höpötystä imo.

" Verohallinnon päätoimipaikassa Helsingin Vallilassa joulukuun alussa järjestetyt isot pikkujoulut ”Vero Goes Party” maksoivat veronmaksajille yhteensä 93 498 euroa.

Hallintojohtaja Tommi Kämpen mukaan juhliin osallistui 930 henkilöä, joten juhlien hinnaksi tuli noin 100 euroa per osallistuja."

100€/hlö ei ole mielestäni iso pikkujoulubudjetti. Sitten kun vielä huomio että ensimmäiset pikkujoulut since 2019.

[T-Bone]

Samaa mieltä, ei tuo ole ollenkaan paha hinta / naama.
Eikä Verohallinto eroa tässä tapauksessa yhtään mistään julkisin varoin rahoitettavasta organisaatiosta. Jos tämä on jonkun mielestä asiatonta toimintaa, sitten pitää luopua pikkujouluista/kesäpäivistä jne. koko julkisella sektorilla. Ja kyllä Verohallinnon työntekijät ansaitsevat pikkujoulut ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin.

[Rauli_Juva]

Kiitos Tiedon jakamistahan tässä on tarkoitus tehdä

[ljkangas]

@suzuki_pv

@BenCasey

100€/hlö ei ole mielestäni iso pikkujoulubudjetti.

Yritysmaailmassa ei toki, mutta jos kaikille julkisille työntekijöille tulee noin suuri budjetti, niin kyllä siihen saa rahaa palamaan.

Veronmaksajana ajattelen kyllä siten, että en haluaisi julkisen puolen työpaikkojen olevan mitään kurjistettuja versioita ns. kunnon työpaikoista. Kuka tunari sellaisissa haluaisi olla töissäkään? “Omistajana” ajattelisin pikemminkin, että työviihtyvyydestä pitää huolehtia ja siihen pitää panostaa. Tietysti kohtuullisesti, kun yhteisistä varoista puhutaan, mutta 100 e/hlö on todella kohtuullinen budjetti pikkujouluihin.

[Hammaskeiju]

@kapteeni_indeksi

Maito nykyään myös samassa hinnassa, aiemmin kauppojen välillä oli mahdollisuus hyödyntää 20% maitoarbitraasia

Tarkoitatko, että ostaisi maitoa S-kaupasta ja menisi myymään sen K-kauppiaalle tai päinvastoin? Vai trokaamaan kassojen luona suoraan muille asiakkaille?

[KalleH]

Jos julkisella ei saa edes kerran kolmessa vuodessa järjestää pikkujouluja jossa on muutakin kun sipsipussi ja dippikulho niin miten ihmeessä sinne oikein saa työntekijöitä. Yksityisellä kuitenkin järjestetään työntekijöille vaikka mitä viihdykettä. Paljon halvemmaksi tulee valtiolle tällä tavalla pitää työntekijät tyytyväisenä kun palkkaa nostamalla tai jatkuvasti rekryämällä ja kouluttamalla uusia työntekijöitä.
Luulisi nyt että sijoitusfoorumilla ymmärretään että työntekijät on arvokas voimavara ja heidän hyvinvointiin kannattaa panostaa.

[Verneri_Pulkkinen]

Blummalla on katsottu Vartteja ja yhdytty euro-osakkeiden hypettämiseen. Näin ne pöydät kääntyy hissukseen. Saa nähdä kauan yliperformanssi jatkuu.

[OldFeki]

Tällainen juttu ilmestyi puolisen tuntia sitten, kuin tilauksesta. Olisi tietenkin hyvä tietää, miten Suomi vertautuu muun Euroopan hinnankorotuksiin.

Ruoan hinta on noussut historiallisen nopeasti – IS:n hakukone näyttää,...

[Sijoittaja-alokas]

Jes, @Heikki_Keskivali:ltä tuli taas erinomainen tviittiketju. Kannattaa lukea; taas kiinnostavaa ja selkeää tekstiä.

Heikki Keskiväli

[Kaunohammas]

Tuohon ruokakauppakeskusteluun:

Keskolla on pitkään ollut preemiota tuotteiden hinnassa. Ei Cittarin asiakas oletakkaan, että sieltä saa halvimmalla.

Itse kuitenkin olen vakiintunut k-kaupan asiakkaaksi seuraavista syistä:

• Kaupassa on mukava käydä! Ympäristö on siisti, kassoilla ei ole jonoa ja tuotteita on hyllyssä aina riittävä määrä.

• Hinnat ovat kalliimpia, mutta vain keskimäärin. Hintatietoinen kuluttaja voi tarjouksia ja kampanjoita hyödyntämällä päästä samaan kuin Prisma/Lidl, ellei jopa halvemmalla.

• Keskolla ymmärretään asiakaspsykologiaa; liikkeet on suunniteltu niin, että tavarat ovat loogisessa järjestyksessä. Lisäksi matkan varrelle on ripoteltu alennustuotteita, uutuuksia yms, joka pitää asiakkaan “metsästysvietin” yllä.

• Asiakaspalvelu pelaa: laitoin viikko sitten lauantaina palautetta, kun huomasin kotona kuitista, että joku tuote oli lyöty kassalla kahteen kertaan. Kesti pari tuntia saada vastaus ja hyvitys tapahtui vaivatta seuraavan kauppareissun yhteydessä.

• Keskolla joku ihan aidosti miettii, miten asioita voi tehdä fiksusti. Siellä esim. mitataan asiakasdatan perusteella myyntimääriä, hintoja, sijoittelua, varastonkiertoa jne. En nyt sano, ettei muualla tehtäisi samaa, mutta oman kokemuksen perusteella sitä tehdään heikommin.

• Kaupassa kuljettujen askelten määrän pystyy pitämään hyvin maltillisena; tätä edesauttaa hyvä suunnittelu ja tehokkaat neliöt.

Entä sitten Prisma?

• Kauppa on kuin varastohalli. Pitkien ja leveiden hyllyrivien väliin mahtuu kyllä paljon tavaraa, mutta noin muuten tilaa ei ole käytetty oikein mitenkään hyödyksi. Juusto-osastolla on niin kylmä, että kesähelteillä pitäisi olla jumpperi mukana.

• Tuotteiden sijoittelussa ei ole mitään järkeä. Perinteinen irtopaprika ja suippopaprika ovat 30 metrin päässä toisistaan. Kaali voi löytyä jostain banaanien vierestä, kun taas kiinankaali on jälleen eri paikassa jossain luomuparsojen ja kiivien välissä. Asiakkaalla menee älyttömästi aikaa tuotteiden löytämiseen.

• Tarjouksia ei ole ns. integroitu. Jotta saa jonkin “kuukauden edun”, pitää ensin antaa s-etukortti kassalle, sitten kaivaa se tarjous jostain mobiilisovelluksesta, ja silti kassa saattaa joutua naputtelemaan koodia koneelle.

• Tarjouksia on ylipäänsä hyvin vähän. En ainakaan itse jaksa käyttää päivittäistä aikaa kaupassa vaeltamiseen, jos reissulla ei ole “aarteenetsintä-elementtiä”. Samat normaalihintaiset tuotteet voi myös tilata kotiovelle.

• Tuotteet loppuvat hyllyistä. Ylipäänsä ihmettelen, vetääkö Prisma jotenkin alimiehityksellä, kun kaupassa ei useinkaan näe työntekijöitä. Tämä tuotteiden loppuminen johtaa myös siihen, että kun kauppalistalla lukee vaikka “korianteri, pirkka” (hinta 1,19), niin lopputulos on se että joutuu ostamaan tuotteen “korianteri, luomu” (hinta 2,89). Näitä kun käy pari-kolme, on säästö suhteessa K-kauppaan menetetty.

• Omassa lähi-Prismassa ei ole parkkihallia, Cittarissa on.

• Yleinen siisteys ja asiakasmukavuus. Eilen tuli ihmeteltyä, että miksi ne Prisman pakastealtaat on ihan huurussa. Siis kirjaimellisesti ei meinannut nähdä, mitä tuotteita siellä on myynnissä. En tiedä, onko tämä sama ongelma ajoittain kaikkialla, mutta vastaaviin tuntuu törmäävän Keskolla paljon harvemmin.

• Edelliseen liittyen: käytännöllisyys. Ennen joulua oli Prismassa oli tarjous B&J -jäätelöistä (kolme kympillä). No nämä jäätelöt oli ensinnäkin sullottu pakastekaapin nurkkaan alimmalle hyllylle, jolloin niitä joutui rekkamiehen viiva vilkkuen kaivaa sieltä kaapin alaosasta (joka tietysti huurussa, ks. ylempi kappale). Tarjouksessa oli myös vaikka mitä ehtoja; ei käy tämä ja tuo maku, ei käy vegaaniset jne. Jäätelöpurkit oli myös sekaisin pitkin sitä kaappia, jolloin jos halusi vähän eri makuja mukaan, piti kaapia niitä sieltä hyllyn perältä. Lopulta kun olin saanut kolme eri purkkia koriin, siirryin itsepalvelukassalle. Kassa näytti kahden ensimmäisen hinnan oikein, mutta kolmannen kohdalla 7,99e. Tarkistin: olin valinnut oikeat tuotteet tarjousehtojen mukaisesti. No nyt sitten piti taas mennä sinne kaapille valitsemaan uusi, pyytää kassahenkilö säätämään konetta ja lopulta pääsin jäätelöiden kanssa kotiin.

Edellä kuvailemani voi kuulostaa turhalta nillitykseltä, mutta se kuvastaa omaa asiakaskokemustani S-ryhmän kaupoissa. Tiedän, että tämä ei ole kaikille ihmisille ns. issue, enkä minäkään mitenkään “traumatisoidu” vastaavista tilanteista. Mutta herkästi teen sen päätöksen, että ostan tieni ulos arjen pienistä ongelmista - tässä tapauksessa asioimalla Keskolla.

Monet ovat vuosikausia ihmetelleet, että miksi kukaan ostaa niitä Applen ylihintaisia tuotteita. No juuri sen käytännöllisyyden ja mutkattomuuden takia. Applen suurin innovaatio ei ole mikään tehokas siru tai hieno muotoilu, vaan asiakkaan elämän helpottaminen.

Itselleni on edelleen suuri siunaus, että nykypäivänä ei tarvitse kännykkää vaihtaessa stressata jotain puhelinnumerojen tai kuvien säilymistä. Tai jos laittaa kuulokkeet korville, ei tarvitse mennä asetuksiin säätämään bluetoothia päälle. Tai vensklata muistikortin kanssa, kun haluaa siirtää kuvan tietokoneelle. Näillä innovaatioilla on aidosti rahallista arvoa, jota ei voi mitata pelkässä suorituskyvyssä.

[Omavaraisuushaaste]

Teen joka vuosi marraskuussa ruokakorivertailun samalla ruokakorilla Lidlin, Prisman ja Cittarin välillä (Ruokakorivertailu 2022 – Lidl vs. Prisma vs. Citymarket - Omavaraisuushaaste). Ja vuoden 2021 ja 2022 välillä vertailu näytti seuraavaa.

Citymarketissa yllä olevat vuoden ostokset maksavat 1896,98 euroa (2021 - 1681,84 euroa). Nousua viime vuoteen siis 12,79%.

Prismassa yllä olevat vuoden ostokset maksavat 1740,68 euroa (2021 - 1483,23 euroa). Nousua viime vuoteen siis 17,35%.

Lidlissä yllä olevat vuoden ostokset maksavat 1775,99 euroa (2021 - 1475,58 euroa). Nousua viime vuoteen siis 20,36%.

Mielenkiintoisinta mielestäni tässä oli se, että Cittarissa ainakin näytti siltä, että hinnat nousivat suhteessa vähiten. Toki, se kertoo vain siitä, kuinka kallista Cittarissa oli jo valmiiksi, koska molemmat Lidl ja Prisma pysyivät halvempina, vaikka ne kallistuivat enemmän.

Käytän ristiin kaikkia kauppoja riippuen siitä, mitä ostan, mutta mitä kuitenkin katsonut nyt jo tammikuussa esim. Prisman hintoja, mitä käytän eniten, niin siellä hinnat ovat jo alkaneet laskea pelkästään marraskuuhun verrattuna. Tämä on nähtävissä esim. lihassa, kalassa ja kahvissa. Äärimmäisen mielenkiintoista tuleekin olemaan se, miltä inflaatio näyttää tämän vuoden toisella puoliskolla.

Uskon, että laskutrendi on sama kaikkialla maailman selvittyä alkushokista, koska kuten tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi, kaupat muuttavat tällä hetkellä tuotteiden hintoja paljon aktiivisemmin kuin pitkään aikaan.

[LakeBoodom]

Sijoitusviisaus joka tulisi ottaa tatuointia tai vähintään laittaa post it lappuna läppärin kylkeen:

Brad Freeman

[Monte_Cristo]

Lidl valikoima on aika suppea verrattuna Cittariin ja Prismaan, siksi olisi ehkä relevantimpaa vertailla Lidlin hintoja K-Markettiin ja S-Markettiin.

Kauppojen laatutasosta olen täysin samaa mieltä kuin Kaunohammas.

Olisi mielenkiintoista (ehkä) nähdä tuo ostoskori vertailu myös näistä, voipi olla yllättävän iso ero Prismaan ja Cittariin.
Moni kuitenkin “joutuu” niissä käymään, ainakin melkein kaikki autottomat.

Kiitos vertailusta!

[Omavaraisuushaaste]

Joo itseasiassa teen myös noista pienemmistä joka vuosi vertailun! Löytyy taasen täältä: (S-Market vs. K-Supermarket hintavertailu 2022 - Omavaraisuushaaste) Lidlia vertailen isoihin, en niinkään tuon valikoiman koon, vaan juuri hintojen samankaltaisuuden takia. Lidl - kuten olettaa saattaa - pyyhkii pöytää kaikilla Duopolin pienemmillä kaupoilla hintojensa puolesta. Samaiset ruokakorit hinnoiltaan pienemmissä kaupoissa.

S-Marketin vuoden ruokakorin hinnaksi yhdelle henkilölle tulee 1834,18 euroa (2021 - 1634,67 euroa). Vuodessa ruokakorin hinta S-Marketissa on siis noussut 12,2%.

K-Supermarketin vuoden ruokakorin hinnaksi yhdelle henkilölle tulee 2045,47 euroa (2021 - 1788,58 euroa). Vuodessa ruokakorin hinta K-Supermarketissa on siis noussut 14,4%.

Ja vuodelta 2021 löytyy vertailu myös ihan pienemmistä, mutta en sitä tänä vuonna enää tehnyt, koska noihin hintoihin voi lisätä vielä 10 % ja sitten päästään pienempien kauppojen hintoihin. Mitä pienempi Duopolin kauppa, sen korkeammat hinnat on helppo nyrkkisääntö.

[enska]

Onko näkemystä miten Teslan hinnan laskut ja sitä myötä mahdollisesti muiden autonvalmistajien alenevat hinnat vaikuttaa Yhdysvaltojen inflaatiolukuihin?

[Contrafun]

K-Citymarketeissa kauppiasvetoinen elintarvikepuoli saa usein asiakkailta kiitosta. Taustalla juuri noita edellä @Kaunohammas viestissä mainittuja tekijöitä.

Citymarketin käyttötavarapuolen osalta tilanne on ollut erilainen. Käyttötavarapuolen pyörittäminen kuuluu Keskon tytäryhtiölle K-Citymarket Oy:lle ja siellä ei ole juhlittu.

Tämän ovat todenneet myös kaupan alan asiantuntijat. Arhi Kivilahti kirjoitti artikkelissaan tästä samasta aiheesta Inderesin sivustolla marraskuussa 2020. Kivilahden näkemyksen mukaan Kesko ei ole pärjännyt Citymarkettien käyttötavarassa. Vieraileva asiantuntija: Mitä tämä viikko opetti kaupan alan tilanteesta?

“On mielenkiintoista miksi muuten niin hyvin menestyvä Kesko ei tahdo onnistua käyttötavarakaupassa.”

Selitystä huonolle menestykselle on varmasti pohdittu moneen kertaan. Vuonna 2015 luodussa Keskon kasvustrategiassa käyttötavarassa korostettiin valikoiman fokusoimista ja tilankäytön optimointia. Selittäisikö tämä sitä, että harvemmin olen kuullut kehuttavan Citymarketin pukeutumisen osastoa? Sieltä olen löytänyt kovia alennusprosentteja, kun kausi- ja sesonkivarastoa on myyty tyhjäksi.

Viimeksi joulukuussa 2020 käyttötavarassa oli vaikeampi jakso. Käyttötavaran kokoluokka on tietysti pieni Keskon kokonaisuudessa, kuten tässä Inderesin Olli Vilpon kommentissa todetaan käyttötavarakaupasta. (Kesko: käyttötavaran joulumyynti laskussa):

“Pääsyynä nihkeään joulukuuhun oli Citymarketin käyttötavaran laskenut myynti. Se kärsi Keskon mukaan veronpalautusten ajoituksista ja leudosta talvesta. Käyttötavara muodostaa Keskon P&T segmentistä noin 10 % ja se on Keskon itse pyörittämää vähittäiskauppaa…”

Varmasti Citymarketien tavaratalopäälliköt tekevät parhaansa käyttötavarakaupan myynnin eteen. Viime vuoden elokuussa K-Kauppiasliiton sivuilla ilmestyneessä jutussa käsiteltiin käyttötavarakaupan siirtymistä kauppiasvetoisempaan suuntaan. Avataan uusi käyttötavaran verkkokauppa, kauppakohtaisia brändejä tulee myyntiin ja kotimaisia brändejä lisätään.

Käyttötavarakauppakin kehittyy asiakasta kuunnellen | K-kauppiasliitto

“K-kauppiaiden kauppakohtaisista liikeideoista on tullut Hannele Åbergin mukaan menestystarina, ja siihen suuntaan mennään jatkossa myös K-Citymarketin käyttötavarakaupassa.”

Ehkä käyttötavarapuolikin saadaan nousuun, sillä kauppiaille vallan antaminen on tuottanut erinomaisia tuloksia Keskossa, kuten Kivilahti totesi edellä mainitussa artikkelissaan.

[Pavel]

No jep. Oletetaan että julkisella puolella ihmisten pitäisi olla vain robotteja koneistossa. Samoista työntekijöistä ne kilpailee kuin yksityinen sektori.