Näin perjantai-illan kunniaksi, haluan nostaa maljaa analyytiikko @Rauli_Juva lle. Olen ollut sijoittamassa hänen seuraamiin yhtiöihin (mm. Harvia, Stockmann, Fiskars, Oriola), ja sitä kautta tullut tutustuttua enemmän hänen työhön. Vahvaa analyysia bull-bear näkökulmista, tosi nopeaa mutta silti hyvin perusteltua reagointia yhtiöiden tapahtumiin, ja foorumissakin tosi aktiivinen. Näiden yhtiöiden ketjussa porukka haastaa joskus vähän railakkaamminkin analyytikkoa, mutta vastaus on aina asiallinen ja runsastietoinen, että sivusta seuraajaakin aina oppii yhtiöstä lisää. Mielestäni tosi vahvaa lisäystä on ollut viime vuodelta Inderesin analyytikkotiimiin.
Uskoisin että olemme vaiheessa jossa kannattaa sijoittaa hyviin, vakavaraisiin yrityksiin pitkäjänteisesti ja kohtuullisella hinnalla sopivasti hajauttaen ja kassaa suojellen
@Hapzu Laadukkaita yhtiöitä mahdollisimman halvalla
kyllä ja ostohetkellä osakkeesta maksettava hinta on erittäin merkittävä tekijä kokonaistuoton kannalta. Laadukkaastakin firmasta voi maksaa liikaa, jolloin seuraavat 10 vuoden tuotot jäävät mahdollisesti miinusmerkkisiksi.
Suosittelisin pikakelaamaan vuoden 2022 tapahtumat uudestaan. Kaikesta mikä vähänkin henki pöhinää on puristettu se noin 70% alas huipuista. Koirakolikoista ja meemiosakkeista yli 90%.
Jos etsii kohtuuhintaista laatua niin kannattaa tutkia Kesko. Melkein 5% osinkoa käytännössä duopoli markkinalla. Laittaisin varmaan omatkin rahat sinne jos en etsisi halpaa laatua kämmenet työnnä puukon viiltoja.
Sen tarkemmin keskoon paneutumatta, mitä on 5% osinkotuotto markkinassa jossa saa IG yrityslainoillekin samankaltaista korkoa eikä jää kaus valtionlainatkaan.
@KalleH Osingon kestävään tasoon kantaa ottamatta Kesko teki 2017-2019 noin 0.6-0.7€ EPSiä, jonka uskon olevan kestävä taso. Voisin osakkeesta maksaa 7-8€, jos 0.6-0.7€ EPSille annan P/E-kertoimen 11, jolloin odotan saavani 100%/11 =9% tuottoa. Varaa on vielä lasketella, jos uskoo nykyisen ja viimeisen parin vuoden tulostason olevan epävakaalla pohjalla.
Et sentään ihan finanssikriisin pohjia odota vaikka liikevaihto on tässä ajassa yli kuusinkertaistunut. Onnea pilkille toivottavasti on lämpimät haalarit.
@KalleH Itse pohtisin Keskon osaketta tarkasteltaessa sitä, että nettotulos on yli kaksinkertaistunut 2017-2019 tasoilta ja sitä, että sen jälkeen kulutuskäyttäytyminen on muuttunut huomattavasti ja viime vuosien tapaista kuluttamista erittäin todennäköisesti ei tulla näkemään lähivuosina.
Sitä on tässä vaiheessa hankalaa hahmottaa, kuinka paljon korkojen nousu oikeasti vaikuttaa kuluttamiseen. Ymmärrän tietenkin pointtisi, että toteutuneilla luvuilla Kesko on halpa ja jos haluaa arvottaa osaketta yksittäisen huippuvuoden luvuilla pidemmän keskiarvon sijaan.
Sanoisin että kuluttamiseen vaikuttaa seuraavat asiat jo nyt ja lähitulevaisuudessa paljon:
Sähkön hinta moninkertaistunut vuoden takaisesta–> Monilla sähkölämmitteisillä talouksilla erittäin suuret sähkölaskut.
Korkojen nousu → Lainojen korot moninkertaistuvat vuoden takaisesta. Helmikuussa omat korkokuluni 4-5 -kertaistuvat aiemmasta.
Inflaatio → Hyödykkeiden hinnat nousseet paljon. Kulutuskohteita valikoidaan entistä tarkemmin. Oma havainto: Kirjolohta sai vuosi sitten n. 19-20€/kg kun se nyt on jo 25€/kg. Syön sitä nyt huomattavasti harvemmin.
Ihmiset voivat taas matkustaa, ei ole pakko pysyä kotona ja “shoppailla ajan kuluksi”, kuten vuosina 2020 - 2022.
Kaikki em. asiat vaikuttavat enemmän tai vähemmän negatiivisesti. Pandemian aikana kasaantuneet vararahat on jo pitkälti käytetty nousseisiin kuluihin tai matkusteltu pois. Yksikin olisi jo riittävä vaikuttamaan näkyvästi yrityksen tulokseen havaittavasti. Nyt on neljä voimaa yhtäaikaa → Ihmisten kulutus pienenee usein välttämättömään ja ne joiden ei tarvitse kaikesta pihistää, pihistävät joka tapauksessa. Säästöaste kasvaa, kun ihmiset ovat tulleet erittäin varovaisiksi.
Ok. Inflaatio ei ole yksiselitteisesti Keskon kannalta huono asia, koska ihmisten on pakko ostaa ruokaa ja vaatteita, joten se kasvattaa kassavirtaa perustuotteissa, mutta vastaavasti vähentää luksuksen kysyntää ja niissä on aina parhaimmat katteet. Eli nettovaikutus on mielestäni negatiivinen tuloksen kannalta.
Hankala toki sanoa, onko Keskon hinta nyt kohdillaan vai ei, mutta äkkiseltään tuntuisi että kuluvana vuonna tullaan näkemään huonoja osareita.
On nämä kauppojen hinnankorotukset ihan mahdottomia. Kesko on takonut kaikkien aikojen huipputulosta, enkä ihmettele. Lähimmässä Citymarketissa asioidessa vaikuttaa välillä siltä, että euron tuotteen hinta on noussut kymmenellä sentillä kaupassa asioidessa. Eikä nämä hinnankorotukset ole mitenkään linjassa yleisen inflaation kanssa. Monen elintarvikkeen hinta on noussut 20-30 prosenttia Citymarketissa. Vaikuttaa siltä, että kauppa koettelee kepillä jäätä ja nostaa hintoja lapuissa päivä päivältä optimoiden hintaa kysynnän suhteen. Hintalappujen hintaa voi vaihtaa lennosta vaikka monta kertaa päivän sisällä. Suosikkipaheeni, eli tietyn suklaalevyn hinta, on muuten ollut vuoden alusta 2,29 → 1,99 → 2,49 → 2,79. Melkoista rallia.
Olen aina käynyt muidenkin ryhmien kaupoissa ja huomasin, että ero usein aikaisemmin käyttämäni Citymarketin ja Prisma/Lidlin välillä on kasvanut. Hinnat ovat nousseet S-ryhmän kaupoissa ja Lidlissäkin, mutta ei yhtä järjestelmällisesti kuin Citymarketissa – puhtaasti kauppakäyntien yhteydessä tehdyn empiirisen tutkimuksen perusteella.
Olen vähentänyt vuoden lopulta lähtien erityisesti K-ryhmän kaupoissa käyntiä. Edellä mainitusta syystä. Jouluruokien osalta valtaosa ostoksista tehtiin Prismasta.
Tuntuu että Kesko on siirtynyt enemmän kohdistettuihin tarjouksiin. Nykyään on k-ruoka sivua selatessa (kirjautuneena) vajaa puolet ostoskorista tarjouksessa. Nämä siis tuotteita joita usein ostan ja olisiko sen takia laitettu tarjous plussakortille.
Voisiko filosofia olla että palkitaan kanta-asiakkaat kohtuullisilla hinnoilla (inflaation mukaiset korotukset) ja kokeillaan miten hintasensitiivisiä muut asiakkaat ovat laittamalla vähän enemmän katetta tuotteille. En tiedä… kunhan pohdskelen.
Tiedän itse jokseenkin liputusilmoituksesta, mutta tästä alla olevasta jutusta oppisin hieman lisää aiheesta. Jutun lukee muutamassa minuutissa.
Liputusilmoitus tehdään, kun omistus- tai ääniosuus listayhtiössä saavuttaa, ylittää tai alittaa liputusrajan. Liputusrajat ovat 5 prosenttia, 10 prosenttia, 15 prosenttia, 20 prosenttia, 25 prosenttia, 30 prosenttia, 50 prosenttia, 2/3 ja 90 prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä.
Minulla päinvastainen kokemus! S-kaupassa Kotimaista emmentalraaste kastikkeeseen inflatoitunut 9e/kg → 18e/kg, 100%! Pienemmässä K-kaupassa vieressä 12.5e/kg (en tiedä mitä oli aiemmin, kun kävin vain S-kaupassa kunnes nyt ei ole enää varaa). Maito nykyään myös samassa hinnassa, aiemmin kauppojen välillä oli mahdollisuus hyödyntää 20% maitoarbitraasia.
Jutussa muuten oli sellainen puute, että siinä ei kerrottu ettei liputusvelvollisuus koske First North yhtiöitä vaan annettiin ymmärtää liputusten koskevan kaikkia listayhtiöitä. Eroista First Northin ja päälistan välillä löytyy lisätietoa täältä.
