Noin puolet hävisi ensimmäisen vuoden jälkeen ja samalta vuosikurssilta valmistuneita on aika vähän 
1 tykkäys
Tuli myös opiskeltua viimeinen puoli vuotta käytännössä töiden ohessa ja diplomityötä tehden. Tukka harveni tuossa kohtaa aika hyvin ja hetki kyllä meni palautellessa 
2 tykkäystä
En tykkää tästä arvauksesta. Eiköhän suurin osa tahtomattaan osa-aikatyössä olevista halua nimenomaan kokoaikaisiksi. Tienestit ovat ihan toista luokkaa varsinkin jos vertaa noihin ihan käsittämättömän vähäisiin tunteihin tai nollatuntisopimuksiin. Joillakin jäisi se toinen työpaikkakin pois kuvioista. En keksi äkikseltään yhtään syytä miksi työmotivaatio laskisi jos työsopimuksen ehtoja parannettaisiin näin huomattavasti.
4 tykkäystä
En minäkään tykkää. Monen kauppiaan tulot lehtitietojen mukaan erittäin korkeat, joten niistävätkö sitten viimeisetkin eurot työntekijöiden selkänahasta…mene ja tiedä. Minusta hyvästä ja tuottavasta työstä pitää maksaa kelvollinen korvaus vaan helppoahan se on täältä elämän laitapuolen puskista huudella. Vastaukseni oli heikko eikä oikein edes vastannut ko. viestin pointtiin, käsi ylhäällä virheen merkiksi (3/5) 
1 tykkäys
Itse opiskelin 1997-2001 ja opintolainaa en nostanut. Vanhempani oli syvimpään lama-aikaan 90-95 pankissa töissä ja näin sivusta, kuinka rankkaa oli. Pankki ei onneksi kaatunut ja heidän työpaikkansa säilyivät laman kauhuilta. Perheemme oli onnekas monellakin tavalla. Asuimme pienellä paikkakunnalla ja molemmat vanhemmat pitivät työpaikkansa, mutta nuoren silmillä näin, mitä ympärillä tapahtui. Koulukavereiden vanhempia joutui työttömiksi, koteja meni, perheitä hajosi. Vanhempani näkivät saman aikuisten kautta, kohtaamalla kavereiden vanhempia rahaongelmissa ja konkursseissa.
Tämä rokotti minut vakaasti kaikenlaista lainanottoa vastaan. Lukion jälkeen kun lähdin kaupunkiin opiskelemaan, sain solukämpästä huoneen opiskelija-asuntosäätiöltä 6km päässä keskustasta talosta, joka oli rakennettu joskus 60-70 luvun aikaan. Sijainnin ja kunnon puolesta oli about halvin mahdollinen asumismuoto. Opintorahan lisäksi sain vanhemmiltani 90mk/kk kuluihin ja kotona käydessä about kerran kuussa toin mukana täydet ruokakassit. Tällä menin ensimmäiset 2 opiskeluvuotta. Ensimmäisen kesän olin kotipaikkakunnalla kesätöissä kunnalla, tienasin siitä n. 1000mk/kuukausi, mutta ei se työkään ollut kovin rasittavaa. Olin paikallisessa ulkoilmamuseossa oppaana ja yleismies jantusena. Se oli itse asiassa hyvin leppoisa ja mukava työ, vaikka paljon siitä ei maksettu. Kotona asuessa sain siitä säästöön n. 800mk/kk.
Koulussa söin yleensä sen 12,5mk lounaan, joka oli tosi hyvä hintaan nähden. Asunnolla söin paljon herne-maissi-paprika/jauheliha/riisi" -mössöä, leipää ja muuta edullista. Koulumatkan (4,5km) hoidin polkupyörällä kesät-talvet. Jäi jopa varaa yhteen harrastukseen, n. 50mk/kk.
Raha riitti hyvin. Ok. myönnän, kodin tuki auttoi todella paljon ja tätä ei ole kaikilla. Sen arvo oli kaikkineen varmaan joku 300-400 mk/kk kouluaikana + kesät kotona ilmaiseksi tienaamassa puskuria. Varmaan samaa luokkaa kuin opintolaina olisi ollut heille, joilla ei ollut kodin tukea. Joka tapauksessa, olin tarkan markan opiskelija ja mietin aina tarkasti, mihin rahani käytän ja kuun lopussa ei ollut koskaan tilannetta, jossa olisin ollut tyhjän päällä.
Sitten 2. opiskeluvuoden lopulla sain opiskelualaani vastaavan työpaikan, josta maksettiin kuninkaallisesti. 20h/vk ja sain palkkaa 4900 mk/kk. Olin rikas. En tiennyt mihin sen kaiken rahan laittaisin. Sekosin ja ostin laajakuva TV:n ensimmäisestä palkasta. Sitten jouduinkin loppuajan valkkaamaan minkä verran nostan opintotukea, kun työpaikkani työnti minulle suut silmät täyteen rahaa. silloin aloitin ensimmäisen sijoitussäästömiseni, avasin Mandatumiin arvo-osuustilin ja aloin kuukausisäästämään pariin rahastoon. Se oli hyvä ja siihen se jäikin vuosiksi.
No, en koko elämäntarinaani tässä kerro, mutta jos vanhemmat voi tukea vaikka satasella/kk, voi järkevästi rahansa käyttävä opiskelija selviytyä ilman lainaa, olettaen, että ei ole sellaisia pakollisia kuluja, jotka nostavat elinkustannuksia olennaisesti (mm. kalliit lääkkeet, maaseudulla oma auto, tms.). Kodista tullut kasvatus ja elämäntapa on keskeisessä asemassa siinä, miten opiskelija rahansa käyttää. Keskustan yksiö ja Starbucksit ja jokaviikkoiset Mäkkärin ateriat tai Kotipizzat pitää unohtaa, mikäli aikoo omillaan tulla toimeen.
21 tykkäystä
Eihän meillä mitään puukartellia ole on vaan fiksua maksaa 136e motista koivukuitua virolaisille… samalla sellutehtaat joutuu lyhentämään koivun ajoa kun ei riitä kalikat… kyllähän sitä puuta löytyisi suomesta kunhan vähän nostaisivat hintaa…
3 tykkäystä
Joo mä maksoin syyskuussa kuivista koivuklapeista 60 litran säkeissä 166e/m3. Ajattelin muutaman ostaa kun sähkökatkot tulee, saa takalla lämpöä ja samalla painovoimaisen ilmanvaihdon …
Mun puuthan oli halpoja.
1 tykkäys
Quutti sijoittajat odottamassa pitääkö vuoden 2022 ohjeistus
54 tykkäystä
SSH communication Oyj, epälikvidi osake. Näyttää siltä, että osakkeella ei käydä kauppaa edes jokapäivä. Esim. tänään ei ole vielä kauppoja tehty. Osaketta on haastavampi myydä jos on isompi positio.
1 tykkäys
Olen itse opiskelijana tällä hetkellä ja rahat riittävät vallan mainiosti, juoksutan pääsääntöisesti ylijäämäisiä kuukausibudjetteja jos ei lasketa joihinkin kuukausiin osuvia isompia hankintoja kuten puhelimen uusimista tai lomamatkaa tms. Teen toki töitä opiskelujen ohessa suunnilleen maksimimäärän verran jota saan tienata menettämättä tukia. Tämä on oikeastaan aika passeli määrä töitä myös siihen nähden etteivät opiskelut ala kärsiä. Tähän pääsemiseksi toki myös auttaa asuminen suhteellisen edullisessa opiskelija-asunnossa sekä tarkka kulukuri yleisesti. Kyllä minäkin kulutan toki lomamatkoihin yms. huvitteluihin rahaa mutta arjen perusrahankäytössä olen tarkka, ostetaan vain se mitä tarvitaan ja pyritään löytämään se kustannustehokkain hankinta laadusta liikaa tinkimättä. Omaa autoa en omista ja pyrinkin siirtämään sen hankintaa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Opiskelijana saa usein myös opiskelija-alennusta monissa paikoissa kunhan muistaa kysyä asiasta. Pyrin myös systemaattisesti myymään vanhoja tavaroita pois torissa tms. jolla on vielä jotain jälleenmyyntiarvoa. Opintolainaa nostan maksimit mitä saan oman tutkintoni laajuuteen nostaa jotta saan hyvityksen valmistumisesta ja tarkoitus on sijoittaa ne sopivan paikan tullen. Sanoisin että kyllä omalla toiminnalla kokonaisuutena voi opiskelijana vaikuttaa valtavasti siihen, ovatko kuukausibudjetit ylijäämäisiä vai alijäämäisiä. Suurin menoerä varmaan monella asuminen jos sitä ei optimoi.
9 tykkäystä
23 tykkäystä
"Suomen Paralympiakomitea ei tule saamaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämää valtionavustusta vuodelle 2023. Paralympiakomitean valtionavustushakemusta ei jätetty ministeriön asettamaan takarajaan 1.12.2022 mennessä.
Paralympiakomitean pääsihteeri … jätti hakemuksen päivän myöhässä, perjantaina 2. joulukuuta. OKM ei ota hakemusta huomioon liikuntajärjestöjen yleisavustusten käsittelyssä.
Vuonna 2022 Paralympiakomitean yleisavustus oli suuruudeltaan 2 062 000 euroa. Paralympiakomitean vuosibudjetti kokonaisuudessaan on 3 360 000 euroa."
11 tykkäystä
You had one job…
Mietin miten hän selittää työntekijlöilleen, nuorille paraurheilijoille yms. miksei tätä kaikkea (Yleisesti Paralympiakomiteasta) järjestetä ensi vuonna. Yli 60% koko vuosibujdetista tulee OKM:n valtionavustuksista.
Tuskallista on, että tämä lukee toimintasuunnitelmassa 2023: “Talous: Paralympiakomitean talous on tasapainossa. Omaa varainhankintaa kehitetään. Talouden seurannasta huolehditaan… Oma varainhankinta kasvaa verrattuna vuoteen 2022.”
4 tykkäystä
Jäätävä moka, kun tuloista lähtee reilusti yli puolet pois. Mutta jotain vikaa on organisoinnissakin, jos kukaan yksittäinen ihminen voi vahingossa tehdä näin ison mokan ilman, että kukaan muu huomaa. Missä esim. paralympiakomitean hallitus luurasi? Ainiin, siellähän on jotain poliitikkoja puikoissa 
.
12 tykkäystä
Näennäinen työvoimapula helpottaa päivä päivältä enemmän.
Rauman telakka vähentämässä työntekijöitä | Yle Uutiset
Ylen aamu-tv: Microsoftin jätti-irtisanomiset | Yle Areena
Keskolla mittavat muutosneuvottelut, irtisanominen uhkaa yli sataa asiantuntijaa - Ylemmät Toimihenkilöt YTN
Telia aloittaa muutosneuvottelut, yli sata työtehtävää vaarassa | Yle Uutiset
Halpa työvoima pidetään kyykyssä näillä muutosneuvotteluilla. Näppärä uusi nimi yt:ille.
20 tykkäystä
Tarveharkinta kokonaa pois, niin saadaan asiantuntijoiden tilalle halpoja intialaisia.
1 tykkäys
Pieni, iso, tiedote. Sodanjälkeinen Ukraina 2.0 ja Suomi auttamassa digitaalisaatiossa? Kuulostaa hyvältä. En oikein keksiny mihin laittelisin niin tämä lie sovelias.
Saattaahan tällä olla vaikutusta DNA:han (Telenoriin), Teliaan ja Elisaan.
5 tykkäystä
En ainakaan itse näkisi järkeä opiskella ja tehdä samalla jtn paskahommia paljon tehokkaampaa taloudellisesti ottaa tuota opintolainaa ja panostaa se säästetty aika opiskeluun ja sitä kautta valmistua huomattavasti nopeammin ja päästä kiinni parempaan leipään.
2 tykkäystä