Olin pitämässä esitystä ETF:stä ja treidaamisesta lukiolaisopettajille, aihepiiri mikä ei ole tunnetusti erikoisosaamistani.
Tottakai pintapuolisen riittävästi osaan puhua molempien vahvuuksista ja heikkouksista (ETF:t helppoja, mutta mahdottoman laaja valikoima, treidaamisen nopeatempoisuus vetoaa nuoriin mutta harvempi siinä pärjää oikeasti kuin jotain kirjoja ja kursseja myymällä jne.).
Kuitenkin mietin, että on ihan hyvä että asioita esittää joku jolla ei ole suoraa sidettä mainittuihin toimiin. Silloin asiat tulee esittäneeksi neutraalimmin. Minullahan ei ole intressiä eikä haittaa noista puhua puoleen ja vastaan.
Jos treidaaja puhuu treidaamisesta, korostuu herkästi treidaamisen “vapaus” ja “rajaton tuottopotentiaali”. ETF:n kauppiaalla on oma lehmä omansa.
Toisaalta sama pätee osakepoimintaan. Jos joku sijoittaja puhuu osakepoiminnasta, annetaan siitäkin herkästi ruusuinen kuva. Kehtaan väittää, että 90 %:lle sijoittajista paras lopputulema olisi indeksirahastot/ETF:t salkun runkona. Suurin osa pörssiyhtiöistä tuottaa huonosti ja monet katastrofaalisesti, mitä pidempi aikajänne valitaan. Osakepoimija joka vain holdaa pitää väkisin salkussaan pommeja.
Monestihan nuo tyylit esitetään myös kärjistäen. ETF-sijoittaja dissaa osakepoimijaa, treidaaja molempia jne. Monilla sijoittajillahan kaikki kolme tyyliä lähentelee toisiaan. Esimerkiksi vuosikausien horisontilla toimiva positiotreidaaja on aika lähellä “normaalisijoittajaa”.
Olen tästä erittäin paljon samaa mieltä. Vuosia sitten kun aloitin sijoittamisen tulin sijoitusmaailmaan John C. Bogle kulmalla missä sanonta don’t do something just stand there oli äärimäinen sijoutusnerous joka oli tekevä autuaaksi. Vuosia myöhemmin olen pehmennyt erilaisille sijoutustyyleille ja pidän taikakäppyrä viivojenpiirtelijöitä suuressa arvossa.
Sivusta seuraamalla olen huomannut monen valistuneen sijoittajan yhtyvän tuohon lauseeseen mitä sanoit.
Mietin miten ilmaista kun treidaamisen palautusprosentti on varmaan keskimäärin heikompi kuin Veikkauksen rahapeliautomaateissa (90 % :D). Tähän ei ole suoraan dataa, mutta eri lähteissä arvioidaan että 75-90 % treidaajista tekee tappiota niin voisi olettaa keskimääräisen palautusprosentin olevana alle 100 %. Tässä on silloin kylläkin oletus, että keskimäärin rahat treidaamiseen tulee muualta kuin itse treidaamisesta.
Kyseessä on mielestäni kuitenkin ihan luonteva ratkaisu, vaikka markkinoilla onkin paikoin haasteita ymmärtää ja hinnoitella vuokratontin vaikutus asunnon hintaan.
Jos otan hieman pelkistetyn esimerkin, niin en tiedä aukeaako paremmin:
Kohde 1: Uudiskohde rakennetaan omalle tontille. Asunnon velaton kokonaishinta voisi olla vaikkapa 250 000 euroa, johon rakennuttaja on sisällyttänyt myös tontin ostamisen hinnan. Kokonaishinta jakautuu siten, että myyntihinta on 75 000 euroa ja osakkaan osuus taloyhtiön rakentamisaikaisesta velasta on 175 000 euroa.
Kohde 2: Uudiskohde rakennetaan tontille, jossa on ns. valinnainen vuokratontti. Eli kukin osakas saa valita lunastaako oman tonttiosuutensa vai jättääkö sen nykyiselle omistajalleen (esim. eläkevakuutusyhtiö) ja maksaa vuokraa. Asunnon kokonaishinta tontin lunastushinta huomioiden on 250 000 euroa, joka jakautuu siten, että asunnon myyntihinta on 60 000 euroa, tontinlunastushinta on 50 000 euroa, ja osakkaan osuus taloyhtiön rakentamisaikaisesta velasta on 140 000 euroa.
Juridisesti tämä järjestely toimii täysin vastaavalla tavalla kuin taloyhtiölaina, jos maksat oman osuutesi kerralla pois niin erillistä vastiketta ei peritä. Lunastuksen tapahtuessa asunnon koon mukainen murto-osa tontista siirtyy myyjältä taloyhtiön omaisuudeksi, tehdään siis murto-osan kiinteistökauppa ja normaalit lainhuudatukset ym.
Käytännössä markkina ei ehkä ihan täysimääräisesti hinnoittele vuokratonttien vaikutusta asunnon arvoihin, mutta se on oma tarinansa. Itse en kuitenkaan ajattele, että vuokratontin valinnaisuus olisi millään tavoin huonompi vaihtoehto kuin se, että taloyhtiö on täysin vuokratontilla.
En ole ikinä itsekään päässyt futiksen katsomiseen, koska laji tuntuu olevan suurilta osin aikuisten ihmisten loukkaantumisia ja muita usein liioitellun tuntuisia reaktioita kentällä tapahtuviin asioihin.
Siis kyseessä on performanssitaide jolla yritetään vakuuttaa kentällä seilaava tuomari siitä että vastapuoli syyllistyi vähintään törkeään pahoinpitelyyn, ellei jopa murhayritykseen. Ai niin ja lisäksi jotain palloa siirrellään ympäriinsä performanssin lomassa. Ja pari-kolme kertaa ehkä joku yrittää laittaa sen maaliin.
Tampereella seuraan tarkasti entisen ja nykyisen asuinalueeni kerrostalokohteiden pyyntihintoja. Asuntojen valmistusmisvuodet 2010 jälkeen ml. uudiskohteet. Kyseessä paikallisesti arvostettuja alueita. Minulla ei ole antaa tilastoja, mutta vuokratonttien lunastaminen oman huoneiston osalta on kannattavaa. Ainakin kalliimmilla alueilla on paljon ostajia, jotka nimenomaan edellyttävät omatonttisia taloyhtiöitä tai vähintään valinnaisia vuokratontteja. Kohteiden neliöhinnoittelussa ei juuri ole eroja lunastetun valinnaisen vuokratonttiyhtiön ja omatonttisen yhtiön välillä.
Itse asuntoa ostaessani tarkistaisin, kuinka suuri osuus osakkaista on tontin lunastanut. Sama kuin taloyhtiölainoissa, niin yhtiöriski on luonnollisesti pienempi, mikäli tonttiosuuksia on riittävästi lunastettu itselle. Esimerkiksi nykyisessä yhtiössäni jo parissa vuodessa lunastusten määrä oli yli 50% ja vuosittain ilmoittautuu uusia lunastajia. Jos taloyhtiössä on paljon omistusasujia, niin silloin usein halutaan myös tontin vuokraosuudesta eroon. Vuokria kun korotetaan elinkustannusindeksillä vuosittain kuten vuokra-asunnoissakin.
Tähän on kokemus lähipiiristä. Tuttu sai Marraskuussa kirjeen, että asunnon vuokraa korotetaan ~9% vuoden alusta. Uusi vuokra olisi ollut about 70 euroa kalliimpi. No, kasvaneen sähkölaskun, kauppalaskun ja yleisen vitutuksen takia hän sanoi, että pitäkää tunkkinne, prkl. Hän lähtee vetämään. Etsi jopa aiempaa edullisemman asunnon ja on nyt tyytyväinen. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kävi netissä katsomassa muutama päivä sitten, onko vanha asunto jo ehtinyt markkinoille. Olihan se. Asunnosta pyydetään vuokraa, joka on n. 100€ vähemmän kuin mitä hän maksoi ennen korotusta.
Tyhmä ei ole se, joka pyytää. Nyt on asunnonvaihtajan markkinat. Ainakin pääkaupunkiseudulla.
Ei toki näiden välillä, mutta onko lunastamattoman asunnon hinnassa aina lunastushinnan kokoinen alennus verrattuna omatonttiseen taloyhtiöön? Nykyään paremmin kuin 10 vuotta sitten, mutta ei ehkä silti aivan täysimääräisesti omien havaintojeni mukaan.
Varsinaisista vuokratonteista puhumattakaan. Niissä kun tontin hinta tai vuokravastike on hyvin “piilossa” muiden numeroiden sisällä.
Seuraamillani alueilla kyllä. Uskoisin syyksi, että jos tarjontaa alueilla on jatkuvasti, niin neliöhintojen seuranta ja hinnoittelu on riittävän tehokasta. Tällöin lunastamaton tontti näkyy hinnassa suunnilleen vastuulla olevan vuokratontin hinnan verran vs. omatonttisen neliöhinta. Voisi kuvitella, että pienillä alueilla yksittäiskohteissa näin ei välttämättä ole ja “hinnoitteluvirheitä” pääsee syntymään