Raised by Wolves oli piristävä poikkeus viime vuosien scifi-hutusta. Siinä oli oikeasti asiaa, ihmiset aidosti vähän vinksallaan ja hienosti toteutettu. Harmi, että se pistettiin poikki kesken kaiken.
Siitä yllätyin, ettei Bridgerton tai Halston ollut @Wallet_Nahlroos ’in listalla. Edellinen on melkoista hömppää ja sen kakkoskausi oikeastaan aika turha, mutta silti kokonaisuus on viihdyttävä. Jälkimmäisessä Ewan McGregor loistaa kiukuttelevana muotikeisarina 80-luvun New Yorkissa.
Kiinnostava aihe nämä tv-sarjat, mutta onko tällaiset random-ihmisten suosituslistat sen parempia kuin että selaisi IMDB:tä? Ehkä on.
Omat viime vuosien parhaat löydöt:
Babylon Berlin - hämmentävän hieno sekoitus rikosdraamaa, poliittista historiaa, sotatraumoja, rakkaustarinaa, ihmissuhteita, rankkaa biletystä Berliinin yössä, okkultismia sekä muita tuon aikakauden (1929) trendejä ja ennenkaikkea moniulotteisia henkilöhahmoja. Viimeisimmässä kaudessa merkittävässä roolissa myös pörssisäheltäminen, joka sai minut tajuamaan, että kaikki tämä, mistä tällä foorumilla kohistaan, on koettu jo sata vuotta sitten.
Station Eleven - poikkeuksellinen näkökulma post-apokalyptiseen pandemian tuhoamaan maailmaan. Maailma ei olekaan täynnä zombeja ja resursseista toistensa kanssa väkivaltaisesti taistelevia jengejä, vaan enimmäkseen ihan mukavia ihmisiä, jotka pitävät toisistaan huolta, vaikka ovatkin outoja. Ajassa ja paikassa edestakaisin hyppelevä kerronta toimii hienosti.
The Marvelous Mrs. Maisel - Sama maailma kuin Mad Menissä, mutta näkökulma toinen.
Generation Kill - jälkimmäinen Irakin sota. Kuivaa alleviivaamatonta huumoria. Hyvin kuvattu sitä, miten turhauttavaa hommaa sotiminen voi olla, vaikka kaikki sujuisikin.
Dix pour cent - En tiedä mikä sai aloittamaan tämän katsomisen, mutta tämähän oli aivan mainio ja koko ajan vain paremmaksi kypsyvä ranskalainen.
Listaahan näköjään riittäisi, mutta liian pitkiä viestejä ei kukaan jaksa lukea. Eikä varmaan ole syytä toistella aiemmin mainittuja uudempaa Galacticaa, Queens Gamibittiä, Witcheriä tai Breaking Badiä. Laitetaan tähän vielä lopuksi Normal People ja Patrick Melrose.
Hyvää analyysiä, elokuvakriitikon tasoa…
