Voisiko joku neuvoa äkkinäistä, että miten tämän tumman taustan saa takaisin vaaleaksi? Lisäksi nuo aiheet näkyvät yhtäkkiä pienemmässä muodossa. En ole asetuksia muutellut. Tämäkin “laatikko” mihin kirjoitetaan tekstiä aihepiiriin, näkyy pienempänä.
6 tykkäystä
Miksi muuten suurin osa niistäkin foorumilaisista, jotka ovat vielä vuosikymmeniä netto-ostajia, toivovat aina ja joka tilanteessa, että esimerkiksi USA:n pörssi nousee? Kun tulevien vuosikymmenten kassavirtoja voi kuitenkin jollain tavalla haarukoida (vaikka emme toki tarkalleen tiedä millaisia ovat tyypilliset marginaalit jatkossa, jne.), nousevat kurssit nakertavat tulevia tuotto-odotuksia, ja tulevien kassavirtojen nykyhinnoistahan olemme kiinnostuneita kun jatkossa pitäisi palkkarahoja sijoittaa.
Careful you must be, when hoping that the stonks go up. A path to the bullero side that is. a Bear Market is a natural part of life. Rejoice for those around you who transform into attractive investments. Mourn them do not. Miss their ATH do not. Attachment leads to jealousy. The shadow of greed that is.
55 tykkäystä
Moi!
Tässä olisi tällaiset ohjeet:
Vaihe 1:
Vaihe 2:
Tämän ohjeen avulla saa ainakin taustan värin vaihdettua vaaleaksi tai tummaksi. 
2 tykkäystä
Koska tässä ollaan jo sijoitettu seuraavan 10v palkkatulot, niin olis kiva jos vedettäs härkäsenä koilliseen ASAP
23 tykkäystä
Tämä kuvio tuntuu menevän joka kerta samalla tavalla, oli kyseessä sitten Suomi tai Venezuela:
-
Kysyntä ylittää tarjonnan ajaen hinnan korkealle, kun markkinashokki paljastaa äkillisesti kaikille sektorin kärsivän kroonisesta ali-investoinneista tuotantoon.
-
Kansa alkaa ulista: “Meille ei käy että omilla valinnoillamme voisi olla negatiivisia seurauksia. Vaadimme solidaarisuutta ja rangaistusta sektorin ahneille yrityksille”.
-
Valtio alkaa maksamaan kulutustukia ja rankaisevat tuotantoyrityksiä, pahentaen ongelmaa.
-
Kun tuet käyvät liian kalliiksi valtiolle, määrätään sektorin yritykset myymään tuotteensa alihintaan markkinoille.
-
Juuriongelma on ratkaisematta, joten hankalan markkinatilanteen pitkittyessä tuotteesta tulee pulaa ja kysyntä alkaa leikkaantumaan automaattisesti. Jos ongelma on vain väliaikainen, säilyvät hinnat silti historiallista tasoa korkeammalla ja investoinnit matalalla, koska investointeihin sisältyy aiempaa huomattavasti enemmän riskiä.
-
Seuraavassa laskusyklissä sektorin yrityksiä menee tavallista enemmän nurin, koska hyvien vuoden voitot varastettiin. Kansa hurraa että ahneet paskiaiset saivat mitä ansaitsevat ja jupisevat siitä, miten hinnat eivät siltikään ole niin alhaalla kuin vanhoina hyvinä vuosina.
Ei nämä kriisit tosiaankaan ole mitään rakettitiedettä, vaan makrotaloustieteen perusteillakin pärjää ihan hyvin. Jos haluat aidosti laskea sähkön hintaa, niin voit joko 1) Vähentää kysyntää, 2) Lisätä tarjontaa. Kaikki muut tavat ratkaista tämä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta ovat koreaan pukuun puettua populistista öyhötystä. Ihmiset jotka eivät vielä viime vuonna olleet kuulleetkaan Elbasista ja Elspotista esittävät nyt vakavalla naamalla, että sähköpörssi olisi jotenkin rikki, vaikka emme ole kansakuntana vielä edes kokeilleet kumpaakaan tapaa millä sähkön hintakriisi voitaisiin ratkaista 
104 tykkäystä
Karhu(n)vuosi on sijoittajan parasta aikaa. Paitsi silloin kun bull(kka)mäki on parempi.
Peacea& sähköä kaikille tasapuolisesti 
5 tykkäystä
Sen jälkeen en ole sähköhommia edes ajatellut tekeväni.
Eli vaihdoit johtohommiin.
6 tykkäystä
Kun seuraa sivusta keskustelua, niin tuntuu että tämä Putinin energiasodan ajatus toimii pelottavan hyvin. Kun täällä ihmiset ovat lähtökohtaisesti sitä valveutunempaa ja valikoidumpaa, niin millaisia ristiriitoja tämä aiheuttaa muualla. Sitä voi vaan pohtia.
Harva tätä pystyi ennustamaan. Syyllistämisen sijaan meidän pitäisi yhdessä miettiä, että miten nämä hankalat ajat päästään yhdessä läpi ilman ettei liian monella kotitaloudella mene kuppi nurin eikä yhteiskuntarauha ala järkkyä.
Mukavaa joulun odotusta kaikille.
42 tykkäystä
Jos halutaan laskea kysyntää, niin siihen löytyy rahallisia keinoja (mm. lisäverot kuluttajille, sähkön käyttämättömyyden subventointi rahalla) tai lainsäädännöllisiä keinoja (mm. hankaloittaminen, kiellot, kriminalisointi).
Jos halutaan lisätä tarjontaa, niin myös sillä puolella voidaan tehdä myös rahallisia ratkaisuja (mm. investointituet, suorainvestoinnit) tai lainsäädännöllisiä ratkaisuja (mm. mahdollisuus pikakaavoitukseen uudelle tuotannolle, lupaprosessien nopeuttaminen).
Siitä vaan jokainen valitsemaan halutaanko ratkaista tämä kriisin kysynnän vähentämisellä vai tarjonnan kasvattamisella ja pitäisikö käyttää rahaa vai muuttaa lakeja ja asetuksia. Toistaiseksi en ole vielä yhdenkään poliitikon nähnyt ehdottavan todellisia ratkaisuja, vaan on keskitytty lähinnä kansan syvien rivien äänien kalasteluun, samalla kun pahennetaan tätä uhkaavaa sähkökriisiä 
Kukaan ei muuten ole vielä edes uskaltanut puhua talvesta 2023-2024, joka voi olla jopa nykyistä huomattavasti pahempi Kiinan palatessa energian maailmanmarkkinoille ja ostaessaan pois merkittävän osan maailman LNG-kapasiteetista, joka on nyt ohjautunut Eurooppaan ja osaltaan alentanut sähkön hintaa. Vielä olisi aikaa ratkaista tämä pitkäkestoinen energiakriisi, jos käärittäisiin hihat ja alettaisiin hommiin.
54 tykkäystä
Ongelmahan on se, jos energiakustannukset ylittää X % kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Minusta on ihan OK tukea niitä kotitalouksia, joilla tämä toteutuu. Sossun luukulle mars sähkölaskun kanssa, tarkistavat tulorekisteristä tulos ja jos hurdle rate ylittyy, niin sossu kuittaa laskun. Toki tähän tarvitaan joku järki siihen, millaisissa asumuksissa ihmiset asuu milläkin tuloilla. (Olisiko varaa asua edes 15snt/kWh hinnalla kyseisessä asunnossa?)
Tällöin tuki kohdistuu sinne minne pitää ja kaiken maailman uima-altaanlämmittäjät ei hyödy? Eivät varmasti jaksa jonottamaan sossuun rahvaan sekaan…
EDIT: ja kuten P1 ansiokkaasti edellä totesi, olisi valtion nyt laitettava aggressiivisia investointitukia sähköntuotantohankkeisiin, jotka saadaan tuotantoon ensi talveksi. Parempi tietty, jos se olisi jotain fiksua, eikä kivihiilen polttoa…
13 tykkäystä
Itse asiassa tämän kriisin ennakoiminen ei liity kovinkaan paljoa ennustamiseen, vaikka mittasuhteet varmasti suunnilleen kaikki yllättivätkin. Ukrainan sota alkoi vuonna 2014 ja energia-asetta Putinin Venäjä on käyttänyt aktiivisesti jo usealla vuosikymmenellä: Georgia tahtoi Natoon ja seuraavaksi posahtivat putket – länsi halusi Nord Streamin, vaikka Venäjä käytti kaasua aseenaan jo vuosia aiemmin
En nyt syytä kuluttajia tosiasioiden ymmärtämättömyydestä, koska itsekin lukeudun ehdottomasti liian naiivisti ja huolettomasti Venäjään suhtautuneiden kansalaisten joukkoon. Mutta esim. korkeimmilla poliittisilla päättäjillä sekä suurimpien yritysten johdossa nuo asiat olisi tullut ymmärtää huomattavasti paremmin.
2 tykkäystä
Tai entä jos muutetaan pelisääntöjä poliittisella päätöksellä. Nykyisen hinnoittelujärjestelmän ongelmat nähtiin jo vuosi sitten syksyllä ja varsinkin alkutalvesta, mutta kun median kriisitietoisuutta ei ollut tarpeeksi, ei poliitikoilla ollut mitään syytä korjata perusongelmaa.
Perusongelma on hinnoittelulogiikka, jossa tuotantohinta ei mitenkään järkevällä tavalla vastaa myyntihintaa. Osaoptimointi harvoin on kokonaisuuden kannalta järkevää ja nythän sähkön hinnoittelujärjestelmä mm. yllyttää suuria tuottajia vähentämään tuotantoa (esim. Ranskanruoste), jotta saadaan hinta raketoimaan ja tehdään isompaa voittoa pienemmällä vaivalla.
Kun on poliittisin päätöksin luotu näin kieroutunut järjestelmä, on älyllistä epärehellisyyttä väittää, että kyse olisi pelkästä kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta.
14 tykkäystä
Tässä voidaan mennä täysin epärelevantteihin esimerkkeihin (puuceet ja omat pihakaivot jne)… mutta mielestäni on kuitenkin totuus, että suuri osa viimeisen 20v aikana aikuistuneista sukupolvista on huonosti varautunut taloudellisiin ongelmiin.
Kenen syy? Liian helpot ajat ja sen seuraukset?
Sanoisin että, kun on eletty iloisten aikojen läpi jossa raha on numeroita, lainaa pankista, sähköä seinästä, ja jokaisella on oikeus matkailla, käydä ravintoloissa ja polttaa sikareita, voi opiskella jotain kivaa aihetta hiukan vasurilla, kyllä sitten jotenkin töistä selviää.
Ei ole vain tullut mieleen varautua siihen, että bileet ei jatku ikuisesti vaan tilanne voi drastisesti muuttua.
Mielestäni on turha sanoa, että joo ei voinut nähdä Ukrainan sotaa jne – Pointti ei ole nähdä Ukrainan sotaa vaan parempina aikoina ymmärtää se, että kun ajat ovat hyvät niin sitä varallisuutta, sukanvartta ja pahanpäivän varaa olisi hyvä kerryttää. Nythän se todellinen elintaso lävähtää monille edes hiukan silmille.
Mielestäni näiden hiukan kovempien aikojen potentiaalina on nyt saada taas uutta sukupolvea, jotka eivät vaihteeksi pidä korkeaa elintasoa, turvallisuutta ja “self-entitlement” (mitä se nyt olisi, mulle kuuluu kaikki – ajattelumalli?) täällä Suomi-pussinperällä itsestäänselvyytenä. Ja lopulta sellaisesta heräämisestä seuraa kaikille tässä maassa vain hyvää, jos esim. miettii nyt noita sodanjälkeisten sukupolvien ponnistuksia ketkä ovat tämän järjestelmän saaneet selkänahallaan kasaan.
EDIT-NOTE: En ota tässä missään määrin kantaa sähkön hintapolitiikkaan
16 tykkäystä
Aika vahvasti eri mieltä. Perusongelma on soveltaa rauhanajan järjestelmiä (energia)sota-aikana, ja lisäksi esim. ydinvoiman käytettävyyden osalta ihan vaan huono tuuri (teknisessä toiminnassa esiintyvä satunnaisuuden vaikutusta vikojen esiintymisessä ja ehkä syntymisessäkin, enkä tarkoita OL3:a vaan Ranskaa ja Ruotsia). Plus tietysti Sakemannien itsetuhoinen energiapolitiikka 2010-luvulla. Ja ne moneen kertaan mainitut ali-investoinnit fossiiliseen tuotantoon.
Tässä ei ole sinulle mitään uutta, mutta tämän kyllä markkinatalous lähtökohtaisesti hoitaa juuri tarjonnan lisääntymisen kautta. Sama mekanismi pitäisi myös osaoptimoinnin kurissa ja siten ne hinnat alhaalla. Paitsi että on luotu himmeli, jossa pelkkä tuotannon luvitus kestää mahdollisesti 10 vuotta. Se on mielestäni se järjestelmän kieroutunein osa. Siihen päälle vielä vaalipopulismi, niin ollaan juuri siinä jamassa mitä Eka kuvasi.
Suljettu huutokauppamekanismi on taatusti toimiva hinnoittelujärjestelmä, jos tarjoajia vain olisi tarpeeksi ostajiin nähden. Nyt se yksinkertaisesti kusee.
Toinen, edes jotenkin järjellisesti kuviteltavissa oleva vaihtoehto olisi sähkö julkisena palveluna, jotain mallia Fingrid tai vesilaitokset. Vesilaitoksilla vain raaka-aine tulee ilmaiseksi maasta, ja julkinen sähköyhtiö joutuisi markkinoille kilpailemaan mm. polttoaineista, eli paistettavaksi, sillä asiakas, jonka on ihan pakko ostaa ei todellakaan saa halvalla. No toki turvetta voisi kuopia…
Ja voin kertoa itse energiaihmisenä, että minä ja aika moni muukin tuntemani ammattilainen kiertää jo nytkin kunnalliset työnantajat lähtökohtaisesti kaukaa, vaikka ovatkin “Oy” mallia nykyään. Että tsemppiä vaan työmarkkinoille sitten myös “Julkinen sähkö Oy:lle”.
8 tykkäystä
Pistetään nyt oma lusikka tähän sähkön alvin alennukseen. Mitä olen juuri oppinut julkistalouden kurssilta kauppiksessa, niin väliaikaisia alv alennuksia ei pitäisi ikinä tehdä etenkään tässä tilanteessa. Syyt alla:
-
Sähkön kysynnän hintajouston pienuuden takia sähkön kysyntäkäyrä on todella jyrkkä. Mitä jyrkempi kysyntäkäyrä tai loivempi tarjontakäyrä, niin sitä enemmän alvin alennuksen kantaa kuluttaja. Suomeksi siis alvin alennus ei mene hintoihin, vaan sähköfirmojen voittoihin.
-
Eli siis kun alvia lasketaan, niin se ei näy hinnoissa juurikaan, mutta kun taas keväällä alvi nostetaan takaisin entiselle tasolle, niin voitte olla varmoja, että se näkyy hinnoissa. Tästä on useita tutkimuksia ihan Suomestakin kuten parturipalveluista noin 10 vuotta sitten. Eli siis tämän veivauksen takia sähkön hinta tulee olemaan Suomessa pysyvästi kalliimpaa kuten parturipalvelutkin ovat olleet.
-
Kun ongelma on juurikin, että sähkön kulutus ylittää tarjonnan, niin silloin ongelmaa ei ratkaista sillä, että kulutusta lisätään hinnan alentamisella.
Kaiken kaikkiaan tämö alvin alennus on täysin kamala idea. Paljon parempi ratkaisu olisi ollut suorat tuet niitä tarvitseville. Alvin alentaminen oli ainakin kahden Valtion talouden tutkimuslaitoksen tutkijan mielestä aivan kamala ratkaisu. Kuulemma poliitikot eivät kuunnelleet heidän mielipiteitään, vaan päätti vaan tehdä populistisen päätöksen.
42 tykkäystä
Pakko lisäksi kommentoida. Olen nähnyt Mankala periaatteen ihan luvuilla käytännön tasolla ja se takaa monen sähköyhtiön sähkön hankintakustannuksen pienenä.
Se, että tässä tilanteessa rahastetaan välttämättömyyshyödykkeellä suomalaisen kotitalouden kustannuksella ei ole oikein. Korostan, että olen paljon enemmän kapitalisti, mutta nyt teen poikkeuksen. Valtiovarainministeriön esittämä Windfall -vero verovuodelle 2023 on ajatukseltaan oikean suuntainen avaus.
Niin kuin todettua, yhdessä tämä voidaan selättää, mutta ei niin että minä/me ensin.
PS. Ei pitänyt tulla lainausta, mutta käyttäjä ja puhelin tekivät tepposet.
10 tykkäystä
Alv-ale on vielä kohtuullisen maltillinen toimi sen rinnalla, mitä muuta ollaan toteuttamassa ja kenties suunnittelemassa. Vaikka yleensä alv-alennus on erittäin tehoton tapa laskea hintoja, niin tässä tapauksessa se sentään periaatteessa toimii. Periaatteessa siksi, että jos hintalasku johtaa kulutuksen nousuun, niin se tietenkin taas nostaa sähkön hintaa.
Vaikka väliaikaiseen alv-aleen suhtaudunkin periaatteessa myönteisesti, niin onhan tuo malli vähän hakuammuntaa. Itselläni esim. on edullisimmillaan 4,4 sentin kWh-hinnan sähkösoppareita voimassa. Tällä hetkellä taidankin maksaa parissa osoitteessa alv-alen myötä sähköstä vähemmän kuin koskaan aikaisemmin! Mutta kiitos nyt tuostakin valtiolle.
Jonkinlaiseen energiatukeen on varmasti tarvetta tässä maassa, mutta silti sen tulisi olla malliltaan sellainen, että se kannustaa kuluttajaa toimimaan vastuullisesti. Eli toimiva malli voisi olla esim. joku lainapohjainen jousto jättilaskujen kohdalla.
Menee pahasti aiheen ulkopuolelle, mutta pakko kommentoida. Käsittääkseni parturien alv-kokeilussa veroalennus ei tosiaan laskenut hintoja samassa mittasuhteessa. Mutta verojen nousun yhteydessäkään hinnat eivät nousseet alvin mukana. Se taas johti välittömästi alan kannattavuuskriisiin ja suureen hyppäykseen toimialan työttömyysluvuissa.
2 tykkäystä
Täysin totta, että alvin nosto ei mennyt kokonaan hintoihin, mutta selkeästi yrittäjät olivat innokkaampia nostamaan hintoja kuin laskemaan hintoja alvin mukana.
2 tykkäystä
8 tykkäystä
Vuosi sitten joulukuussa 2021 pörssisähkön hinta oli harvemmissa mutta pahemmissa hintapiikeissä korkeampi kuin tänä vuonna. Ei silloin ollut sota-aika. Jotenkin vaikuttaa siltä, että sota on hyvä tekosyy rahastukselle.
Onhan sota oikeakin osasyy, mutta loppuosalta selvästi tekosyy perustella korkeita hintoja, joiden varsinainen syy on suurelta osin kieroutunut hinnoittelulogiikka. Joku esitti vaihtoehtoista hinnoittelulogiikkaa, jossa 90 % kuuluisi huutokauppamenettelyyn ja loput - itse asiassa valtiolle tulisi halvemmaksi ostaa loput kovemmalla hinnalla, kuin jakaa tukiaisia muutenkin menestyville firmoille, kuten nykysysteemi ohjaa tekemään.
Harmi vaan Fortumin omistajille, kun vanha periaate ei toimi, siis että tärkeintä ei ole voitto, vaan voiton maksimointi. Arvioitu 4000 - 5000 miljoonaa euroa vuodessa veronluonteista maksua kuluttajilta sähköfirmoille on vaan liian paksua. Se tekee muutaman tonnin per perhe vuodessa tulonsiirtoa.
Juurikki ei ole asiaan perehtynyt eikä aio perehtyä, mutta puuttuu asiaan jatkossakin, jos joku yrittää rajoittaa keskustelua itse ilmoittamansa asiantuntijuutensa norsunluutornista ja leimaa muut mistään mitään tajuamattomiksi öyhöttäjiksi.
14 tykkäystä