Onneksi ei itse joudu kittuuttaan, mutta näin itse säästäisin noissa ja itse asiassa olen tehnytkin näin vielä 8 vuotta sitten
Lastenvaatteet kirpparilta (Espoossa on pari tosi hyvää, vähän piilossa ollutta [siis kivijalkaa], jotka on vain lasten tavaroille. Varmaan muissakin kaupungeissa on vastaavia) tai perinteisemmin “perintönä” tutuilta tai isosiskokselta
Ravintolat pois, kotiruoka on halvempaa ja riittoisampaa
Pyörällä ympäri vuoden (samalla piristyy raikkaasta ilmasta ja kunto paranee lapset tykkäsivät istua peräkärryssä/istuimessa)
Parturi itse (tai pitkä poninhäntä, joka näyttää yllättävän siistiltä vs. ei-parturoitu tuulitukka )
Ei netflixejä, premium spotifyitä tai muita kk-maksullisia
Saatoit tosiaan juuri myös virittää itsellesi ansan, nimittäin lapsilla ei ole oikeutta päättää omista sijoituksistaan vaan hänen huoltajansa toimii hänen edunvalvojanaan ja huolehtii alaikäisen taloudellisista asioista, joihin lahjoittamasi rahasumma lukeutuu. Täytyy vain toivoa että lapsen sijoitushaluihin kuuluu ETA-alueen osakkeiden osto, sillä mikäli esimerkiksi lapsi haluaa ostaa yhdysvaltalaisten brändiyhtiöiden osakkeita, niin siihen vaaditaan viranomaiselta erillinen lupa
Tällä hetkellä esimerkiksi tuollainen yksittäisen osakkeen ostolupa näyttäisi maksavan rapeat 184€ per päätös:
Mikäli ei-sallittua osaketta haluaa ostaa lapselle, niin helpointa on ostaa sitä omaan salkkuun ja sen jälkeen lahjoittaa osake suoraan lapselle, niin pääsee halvemmalla:
Lisäksi pitää huomioida, että mikäli lapsen rahat sijoittaa erinomaisesti ja kriittinen 20 000€ raja ylittyy, niin pääset viranomaisen rahastuslistalle maksamaan kaikenlaisia pakollisia viranomaismaksuja valtion budjetin tueksi:
Huhujen mukaan näitä asioita ei varsinaisesti valvota, mutta vastuullisena Suomen lakia ja yhteiskuntajärjestystä vahvasti kunnioittavana kansalaisena en voi suositella jättämään näitä sinun omaksi eduksesi tehtyjä määräyksiä huomiotta
On tosin todettava että näillä säännöksillä on hyvät tarkoitusperät. Tarkoituksena suojella lapsia joille on jostain omaisuutta kertynyt, koska vähemmän kompetentti tai vain ahne vanhempi saattaa olla ulosmittaamassa rahoja. Näistä on esimerkkejä maailmalta kun esim. joku lapsitähti vetäisee miljoonia ja kun tulee täysi-ikäiseksi, selviää että vanhemmat ovat “hallinnoineet” asiat päin sitä itseään matkan varrella ja rahat ovat hävinneet kuin pieru saharaan.
Sääntö-suomessa tällaisessa tilanteessa vanhemmat saadaan leivättömän pöydän ääreen kun ei ole lakia noudatettu. Maailmalla usein tällainen homma menee siviilioikeusjutuksi jossa voittajia ovat lähinnä lakimiehet ja juttu ei usein edes juuri voi edetä kun kellään ei ole jäljellä rahaa mitä tuhlata lakimiehiin.
Säännökset tuntuvat typeriltä lähinnä silloin jos lapsien rahojen lähde on käytännössä 100% vanhemmilta tulevaa, jolloin vanhempi yllättäen olettaa omaavansa vahvan oikeuden ohjailla sitä käyttöä eikä näe että yhteiskunnalla olisi siihen mitään sananvaltaa. Mutta ne on oikeasti tehty tilanteita varten jossa lapsi jotenkin tienaa (tai kenties perii) omaisuutta ja se ei oikeasti varsinaisesti kuulu hänen vanhemmilleen.
Muistaakseni Suomen Natojäsenyydestä päättäessään eduskunta teki samalla päätöksen Ruotsin Natojäsenyyden ratifioinnista. Mikäli muistikuvani on oikea, niin onhan se erikoista ratifioida toisen maan jäsenyys ennen kuin on itse jäsen. Mutta elämme mielenkiintoisia aikoja, joten miksipä ei.
Minulla tämä tulee tämän vuoden jälkeen eteen. En löytänyt DVV:n sivulta mitään mainintaa tuleeko näistä jotain laskua perään, Edunvalvontarekisteriin lisäämisen päätös näkyi olevan erikseen mainittu maksuttomaksi. En tiedä pitäisikö siitä päätellä, että kaikki muu on maksullista, tosin se lienee ainoa aktiivinen toimi DVV:ltä.
Muistelen, että foorumilla joku kirjoitti aiemmin, että on toimittanut omatoimisesti vuosittain yhteenvedon lasten omaisuuden hallinnoinista. Toivottasti kuulemme häneltä tuleeko tässä jotain suojelurahaa maksettavaksi DVV:lle?
Ja itse sijoitan pikkuhiljaa indekseihin lasten varallisuutta silläkin uhalla, että olen korvausvastuussa mahdollisista tappioista.
Pakolliset maksut tosin koskevat vain, jos lapsen nettotulot (tuloista vähennetään ennakkoverot) ylittävät 8 147 euroa vuodessa. Aika harvalla tämä raja ylittyy, ja niillä joilla ylittyy, on myös varaa maksaa. Lupamaksuihin tämä ei taida vaikuttaa.
Eurooppalaisen poliittisen taloustieteen maineikkaat tutkijat, Paul De Grauwe ja Yuemei Ji, ovat niitä harvoja, jotka ovat kiinnittäneet kriittistä huomiota keskuspankkien pankeille pumppaamiin miljardikorkoihin.
He ovat tulkinneet keskuspankkien liikepankeille pulittamat mittavat ja vieläpä korkojen kohotessa automaattisesti paisuvat korkovirrat suoranaiseksi pankkitueksi.
Maaliskuussa laatimassaan kirjoituksessa he huomauttavat, että nykyisellä EKP:n kolmen prosentin talletuskorolla ja helmikuun lopun talletusmäärillä tämän lajin pankkituki kasvaa kymmenessä vuodessa yli tuhannen miljardin euron mittoihin.
Luulen että se ei ole meidän analyysi mikä vetää firman arvoa kohti nollaa vaan ihan firman omat toimet. Analyysi ei vaikuta itse bisnekseen suoranaisesti, toki jos joutuisi nyt vaikka osakeannin tekemään ja analyytikolla on Myy-suositus voi miettiä ”haittaisiko” se antia. Yhtiöllä on kuitenkin lopulta iso intressi vain jäädä henkiin maksoi mitä maksoi.
On tämä kyllä upea yhteisö. Asuntolainaketju ja säästötiliketju tulevat nyt päällimmäisinä mieleen ihan konkreettisina esimerkkeinä siitä, kun yhteisö tutkii asioita yhdessä. Näistä on ollut itselleni jo paljonkin hyötyä.
Pidän muutenkin tästä kasvottomasta nimimerkin takaa kirjoittelusta. Tulee ihan mieleen vuosituhannen vaihteen alun seikkailut eri foorumeilla. Paljon mukavampaa kuin nykyinen some, joka lähinnä lisää pahoinvointia. Miellyttää vanhaa sieluani!
Ilo omistaa salkussa tälläistä yhtiötä, joka kasvaa +800% vuositahtia kvartaalin aikana ja yli 50% vuoden liikevaihdosta Q4 aikana . Kunhan lopettaa vuosiraportin lukemisen siihen riviin, eikä katso alarivejä, eikä varsinkaan ala vertaamaan EPS riviä osakkeen hintaan
Respektit teille, että tulee kriittistäkin analyysiä maksavistakin asiakkaista, kun se on paikallaan.
Lisää huomattavasti arvostusta yhtiötä kohtaan, kun voi tietää, että lyhyen aikavälin roposten kalastelu ei pilaa pitkään rakennettua luottamusta. Eikä todellakaan ole mikään itsestäänselvyys esim. Ruotsin ja Amerikan kollegoihin verrattuna.
Jos joku vahingossa sattuu luulemaan, että mulla on ollut huono tuuri sijoittamisessa, niin päinvastoin.
Mun piti ostaa aikanaan enemmänkin vety-yhtiöitäni salkkuun (toki nykykursseihin nähden huomattavasti kovemmalla hinnalla)
Meinasin ostaa reippaasti enemmän kryptoja (toki nykykursseihin nähden kovemmalla hinnalla)
Huonolla ja hyvällä tuurilla voi olla merkitystä lyhyemmällä aikavälillä, mutta pitkässä juoksussa sen merkitys vaimenee merkittävästi ja entistä isompaan rooliin tulee pitkäjänteinen sekä fiksu tekeminen.
“Nyt se luulee tietävänsä kaikesta kaiken, vaikka on tyttö. Isä ei saa pyytää ruokapöydässä edes lisää perunaa, kun Sanna huutaa, että ota boomeri ite perunas, mää oon hesalainen.”
lapset tykkäsivät istua peräkärryssä/istuimessa)
)
Analyysi ei vaikuta itse bisnekseen suoranaisesti, toki jos joutuisi nyt vaikka osakeannin tekemään ja analyytikolla on Myy-suositus voi miettiä ”haittaisiko” se antia. Yhtiöllä on kuitenkin lopulta iso intressi vain jäädä henkiin maksoi mitä maksoi.
. Kunhan lopettaa vuosiraportin lukemisen siihen riviin, eikä katso alarivejä, eikä varsinkaan ala vertaamaan EPS riviä osakkeen hintaan 
