Torille.
Seuraa perustason kysymys:
Miten rinnakkaislistatuissa osakkeissa menee osingonmaksu? Eli jos ostan Teliaa Helsingin pörssistä, saanko osingot euroina ilman mitään ongelmia? Entä onko väliä, onko osakkeet AOT:lla vai OST:llä?
Ostovaluutassa, eli europörssistä euromääräisenä ostetun osakkeen osingot tulee euroissa.
Verotus sen mukaan, missä on firman pääkonttori (kannattaa tarkistaa välittäjältä että noudattaa tätä oikein, virheitä on esiintynyt)
AOT vs OST vain verotus poikkeaa. OST:lle osinko tulee verottomana pl. mahdollinen lähdevero joka menee taas sen kohdemaan verosopimuksen mukaisesti ja kohdemaa määräytyy pääkonttorin perusteella.
Eli esimerkiksi Saksan pörssistä ostetun Brittiläis-Australialaisen Rio Tinto:n osakkeen osingot tulee euroissa ja 0% lähdeverolla koska puljun pääkonttori on Lontoossa.
Mauri ja Inderesin “osakevertailutyökalu”, tästä lyhyehköstä tviittiketjusta voi olla apua monille.
Itse ostin tämän vuoden alkupuolella SSAB osakkeita Helsingin pörssistä euroilla. Kevään osinko maksettiin minulle SEK-valuuttatilille kruunuina. Joten mikäli sinulla on vain euro-määräinen tili ,saat osinkosi euroina. Itselleni tuli kyllä ylltyksenä kruunu-määräiset osingot.
Nordnetissä olen saanut Helsingin pörssistä ostetuista Telian osakkeista osingot kruunuina, kun on SEK-valuuttatili. Lapsilla kun ei valuuttatiliä, niin osingot tulevat euroina, käsittääkseni 0,25% valutanvaihtokululla.
Toisilla välittäjillä voi olla toisenlaiset proseduurit.
Tuohon on hieman matkaa, ajatellen vaikka lätkän Liiga-mestaruuden juhlintaa tai seuraavia mahdollisia MM-kultajuhlia
Tässä dataa nonneroitten Ost:sta. Isoin Osakesäästötili tällä hetkellä 310k€ Nordnetissä.
On kyllä kestävä kaali saatana.
Onhan toi aika karu kun kerrasta ajetaan satasta seinään, nollakorosta tarkistuspäivänä sit jopa 3,5-4% -yksikön muutos pahimmillaan
Jos minulla olisi yhtään taipumusta salaliittoteorioihin, niin sanoisin että tämä on valtaa pitävien keino jolla rikkaat saadaan entistä rikkaammiksi ja keskiluokka köyhtymään.
Tuossahan on vielä pari pinnaa puskuria jos stressitesteihin uskoo mutta joo, kyyti on asuntovelallisille kylmää ja varsinkin niille, joilla on iso yhtiölaina ja lyhennysvapaat loppumassa. En kuitenkaan ymmärrä niitä, jotka vinkuu valtiota taas apuun. Itse kun otin asuntolainan 1992, korot taisi olla 10-15 pinnaa ja niistäkin selvisin.
Näinpä. Ihan mielenkiinnosta, millaisia oli tuohon aikaan tyyypilliset asuntolainat ns. nykyrahassa? Itse otin asuntolainan 2003 ja tuli nähtyä niin nollakorkoajat kuin päälle 5% tasotkin ja kaikesta selvittiin Mutta jos nyt ostaisin tuon saman asunnon, se olisi noin 100% kalliimpi ostos kuin 2003.
Samaa mieltä. 4% korko on historiallisesti ihan normi tasolla.
Onko tämä jatkuva tukien huutelu taas uusi normaali?
Itseä on pistänyt silmään, kuinka ympärillä ihmiset samaan aikaan valittaa ettei nykymaailmassa rahat riitä ruokaan ja asumiseen. Sitten kun loma tulee, ampaisee silti lomamatkalle, mieluiten kauas.
Tietenkään kaikki eivät Suomessa tee niin. Mutta kaikessa kurjuudessaan asutaanhan me maassa jossa voi itkeä nälkäkuolemaa joutumatta kertaakaan edes kuorimaan omia perunoitaan.
Mutta on ollut hurja seurata, miten ihmiset jotka ei ole kaupassa katselleet hintalappuja tai miettineet sähkön hintaa, joutuu nyt pohtimaan: Viitekorko. Mikä homma?
Oma lainani oli about 300 000mk eli about 51 000 euroa (ja tässä en ole verrannut rahan arvoa 1992 vs 2022).
Eli 76k nykyrahassa.
Kun miettii lainojen suuruuksia mitä ihmiset nyt ovat ottaneet, niin helposti 3-4x suurempia summia voi ihan keskituloisella olla velkaa. Ei ihme että nuo koronnousut kurittaa, vaikka ovat huomattavasti alhaisempia kuin sinun 10-15 pinnat.
// Toki tulojen suhde lainojen kokoon keskimäärin myös pitäisi huomioida.
Olikos tuolloin jo asuntolainan korkovähennys olemassa?
Muistanko väärin lapsuudestani että duunarin palkka oli siinä 5000mk ja opettajan 10 000mk/kk?