Inderesin kahvihuone (Osa 6)

Iltapulu uutisointi vanhojen pientalojen myynneistä tuskin edesauttaa pienempään muuttoa. Ei uskalla 70-luvun kämppää myydä eikä ostaa.

13 tykkäystä

Tämän kun yhdistää siihen, että valtaosa tavallisen kansalaisen varallisuudesta on kiinni asunnossa, niin millä rahalla käytännössä se juuri nyt oikean lämmitysmuodon omaava asunto ostettaisiin?

7 tykkäystä

Tuohon kun olisi Seppo tajunnut investoida edes yhden ilmalämpöpumpun, niin auttaisi jo paljon…

16 tykkäystä

Olisi hyvä kohde lomamatka kassalle vielä tällä hetkelläkin.

2 tykkäystä

Kyllähän tuo muitakin kysymyksiä herättää:

  • Jos raha on kerta tiukilla, mikset mene töihin? 68v ei ole niin ikäloppu, etteikö voisi jotain keikkaduunia tehdä.

  • Mikseivät ihmiset anna omalle ajalleen mitään arvoa? Lainaus suoraan jutusta: “– Olen tehnyt sovelluksen taulukkolaskelmaohjelmaan. Imuroin sinne 2–3 kertaa viikossa Fingridin Datahubista talomme tuntikohtaiset sähkönkulutukset. Toisesta sovelluksesta saan pörssin tuntihinnat. Ohjelma laskee, paljonko mikäkin vuorokausi on maksanut. Näen siitä, miten sähkön hinta kumuloituu ylöspäin.”

Tyyppi siis tutkii maanisesti jotain sähkön hintoja ja käyttää varmaankin huomattavan osan valveillaoloajastaan tuohon touhuun. Oikeasti järkevä ratkaisu olisi ollut muuttaa huit helvettiin tuosta kämpästä, joka on kaikesta päätellen ollut tikittävä aikapommi. Sähkölämmitteinen okt oli riskisijoitus jo ennen kusetusmarkkinoita ja kriisejä.

4 tykkäystä

Jatkatko kaikkia sähköä säästäviä toimenpiteitä, jos sähkö olisi puolet halvempaa?

  • Kyllä
  • En
  • En ole säästänyt tähänkään asti

0 äänestäjää

Jos on kiinteähintanen soppari, niin vertaa siihen. Jos pörssisähkö, niin ottaa keskihinnasta puolet pois. Ei pidä ylimiettiä, vähän haen ihmisten ajatusmaailmaa vain nykytilanteeseen.

ps. eka kerta ku tein äänestyksen ja vielä puhelimella, toivottavasti osu lankulle.

3 tykkäystä

Kovaa on moittiminen siitä miten toiset ihmiset haluaa elää. Joko omat tulot on niin tapissa että todellisuudesta on irtaannuttu vai kerrostaloston luukustako sitä huudellaan.

Antakkee Sepon asua omassa kodissa. Ihteä käy sääliksi, se on kova paikka jättää oma koti (mitä tuskin saa myytyä) ja elää (oletettavasti) köyhyysrajalla siihen päälle.

Sympatian puute ja tarve päteä aikaihmisten elämästä ottaa kyllä luonnon päälle.

65 tykkäystä

Mistähän sähköpula johtuu?
image

3 tykkäystä

Tuota listaa kun katsoo, niin leikkisästi voisi sanoa, että Kotiteollisuus!

8 tykkäystä

Liian pienestä ja vääränlaatuisesta tuotannosta.

7 tykkäystä

Jollain tavalla olen sen puolella, että kyllä ihmisellä joku vastuu pitää itsestään ja omista päätöksistään olla.

Omastakin tuttavapiiristä löytyy henkilöitä, jotka naureskelivat minulle kun ostin halvahkon kolmion Hervannasta ensiasunnoksi ja lainaan otin korkokaton hieman päälle 1%.
”Mitä sä nyt tyhmä maksat jostain korkokatosta ylimääräistä, ei korot tuu nouseen enää ikinä yli prosentin.”
”Miks sä noin vähän lainaa otit, jos enemmänkin oisit saanut? Aina kannattaa ottaa maksimit.”
”Miks ihmeessä sä johonkin hikiseen koppiin paskalähiöön muutat, kyllä ihmisellä pitää olla iso talo ja tontti.”
”Miten niin et lähe pyhinä ulkomaille? Sitä vartenhan niitä säästöjä on että voi törsätä”

Eräs tuttu purki varaavan takan rintamiestalostaan, koska se vie tilaa ja lämpeäähän patterit sähköllä edullisesti…

Nyt sitten kahvihuoneessa kirotaan päättäjiä ja vaaditaan tukia kun asuntolainan korot on niin korkealla ja sähköllä on kallista lämmittää, eikä ulkomaillekaan ole enää varaa lähteä.

Valtaosalle väestöstä tuntuu olevan ihan absurdi ajatus, että lainaa voisi ottaa vähän vähemmän ja ensiasunnosta tinkiä hieman ja sitten tulojen kasvun ja lainan lyhentämisen myötä harkita upgreidaamista.
Tai että ensiksi säästäisi reilua talouspuskuria ja vasta sen jälkeen kertyviä säästöjä käyttäisi kulutukseen.
Ei, vaan kaikki mulle heti nyt. Mieluusti ilman omaa panosta ja vaivaa.

93 tykkäystä

Sukupolvien on joskus vaikea ymmärtää toisiaan. Moni ei muista, että ennen Isojakoa monella ei ollut mahdollisuuttakaan ostaa omaa kotia ja maata. Kyse ei ollut edes vain rahasta.

Toisen maailman sodan jälkeen valmistuneita taloja kutsutaan syystä ”rintamamiestaloiksi”. Ne oli tontteja, jotka valtio lahjoitti rintamalta kotiin palanneelle sotilaalle ja hän sai rakentaa sille talon. Niiden rakenteeseen tyypillisenä kuului keskeltä lämpiävä hormi, jonka ulos karkaavan lämmön tehtävä oli pitää rakenteet kuivana. Tuo oli aika jolloin energia oli halpaa.

Ei ole mikään ihme, että heistä polveutuneelle sukupolvelle kodista tuli tärkeä paikka. Energian säästämisestä aloitettiin puhumaan vasta 1970-luvulla. Tuohon keskustelun merkittävästi vaikuttivat Rooman klubin World3-malli ja öljykriisi 1973, jonka tarkoituksena oli saada länsimaat polvilleen ja muuttamaan Israelin politiikkaansa öljyntuottajamaille mieluisiksi.

Öljyn hintaa nostettiin 70% ja jotkut öljyerät maksoivat 10x edellisvuoteen verrattuna. Noh… Saantiimpa kunnon teknologiabuustia ja World3 sai jatkoaikaa.

Kukapa olisi tiennyt… :hugs:

Ollaan mekin hitaita oppimaan.

30 tykkäystä

Voi luoja. Todella surullista tämä länsimaisen ihmisen elämä. Maapallon ihmisistä 80 % on köyhempiä kuin keskipalkkainen suomalainen, mutta meitä itkettää kun Ruotsalaisilla on hienommat autot.

Vitsit vitseinä, mutta onhan tuolla Svea-mamman maassa kaikilla uudet Volvot.

5 tykkäystä

Itse en ottanut kantaa tuohon lehtijuttuun, enkä otakaan kun en Seppoa ja hänen taustojaan tunne, vaan enemmänkin yleisellä tasolla

Tuohon itse tartuin kiinni. Jos itse haluaa asuaa omiin tuloihinsa nähden aivan äärirajoilla olevassa suuressa sähkölämmitteisessä omakotitalossa, niin aivan vapaasti vaan, mikäs siinä. Mutta turha tulla vaatimaan avustuksia kun rahat ei riitä.

10 tykkäystä

Eihän tässä sitä moitita miten kukakin elää, vaan sitä, että se elintapa pitäisi kustantaa yhteisestä pussista.

Jotkut asuu niissä “neukkukuutioissa” ihan siitä syystä, että ei tarvitse ressata remontteja, sähkön hintoja, auton vaihdelaatikon pamahtamisia jne.

Asunnon osto on sijoitus siinä missä osakekin; niitä on pieni- ja suuririskisiä, ja on lopulta vain ostajasta kiinni, minkä hän valitsee. Kukaan ei vaadi, että osaketappiot pitäisi hyvittää valtion kassasta, mutta kaikenlaiset asumiseen ja elämiseen liittyvät yllättävät asiat pitäisi korvata heti kun riskit realisoituvat.

Tämä hämmentää erityisesti sen takia, että kovimpia tukien vaatijoita ovat viime aikoina olleet oikeistolaisiksi profiloituneet.

23 tykkäystä

Monesta asiasta voin ruotsalaisille olla kateellinen, mutta en kiinalaisesta autosta, jonka ovet jäätyvät talvella.

11 tykkäystä

Itse olen noita aikoja elänyt ja silloin Esim. Espoossa sai ison kivitalon omalla tontilla ihan ok paikasta noin miljoonalla (150-160t e)) markalla. Siitä voi haarukoida asiaa. Esim. ekonomi-tutun palkka oli tuolloin 20 000mk.
Hinnat on muuttunut markoista euroiksi kämpissä mutta liksat laahaavat todella pahasti.
Tuntiansiot olleet n .10e tunti ja asuminen ollut murto-osa kuten myös muu hintataso.

Vaikka noihin 130t hintaisiin Töölöläisasuntoihin löisi sen 10% koron niin halpaa se on ollut silti vaikka olisi koko potti ollut velkarahaa. Moniko ekonomi tommoisen täräyttäisi nykyään? 40x bruttotulo oli silloin hinta. Nykyään jos laskee vaikka 6000e mukaan niin millin kämppä on 166x. Tuon lisäksi oli inflaatiota että palkkakehitystä eri malliin kuin nykyään. Eli inflaatio/palkkakehitys söi lainan verrattain vikkelään.

22 tykkäystä

Eikös se nii oo et voitot on yksityisiä ja tappiot yhteisiä?

9 tykkäystä

Rehellisesti sanottuna en itse mieti arjessani sähkökriisiä lainkaan. Uudehkossa rivarissa 6snt/kwh soppari joka umpeutuu 3/24. Lämmityksenä kaukolämpö, joten lämmitys kuuluu vastikkeeseen. Vastike nousi viime kesänä 15€, ja varmaan saman verran tulevana kesänä. Sähkölaskut olleet luokkaa 20-25€/kk. Pesen pyykkiä ja käyn saunassa kun huvittaa ja milloin haluan ja pidän valoja päällä kun sitä tarvitsen.

Minulle itselleni ainakin aiheuttaisi suurta ahdistusta kytätä sovelluksesta optimaalisinta kellonaikaa pesukoneen päälle laittamiseen ja saunan lämmittämiseen. Ja laskea sisälämpötila 17 asteeseen.

19 tykkäystä

Jälkipeli on maailman helpoin peli. Todetaan ensimmäisenä että ääripäistä täysin samaa mieltä. Mutta kun se maailma ei ole niin mustavalkoinen.

Mitä sille talolle olisi pitänyt tehdä ja koska? Moni tuon ikäisen talon omistajista varsinkin pienellä paikkakunnalla on myös sen talon rakennuttaja. Jos jokainen sähkö- ja öljylämmitteinen talo laitetaan myyntiin ja muutetaan kasvukeskukseen vuokralle, niin kukas ne asumistuet maksaa? Mitäänhän et niistä asunnoista tuossa skenaariossa saa.

Kumpi on helpompaa, tukea hieman niitä täysin ahdingossa olevia, että pysyvät pystyssä vai antaa ensin kaiken kaatua ja sitten erinäisiä tukia, kuten toimeentulotuki ja asumistuki? 90-luvun laman uusinta olisi aika karua katsottavaa. En tiedä miten tuo tukeminen oikeudenmukaisesti tehtäisiin enkä ole itse käsi ojossa, vaan juuri sitä kaiken maksavaa keskiluokkaa kuten moni muukin täällä. Tässä tulee kuitenkin tahtomattaan rahoitettua monta typerämpääkin asiaa, kuin sähkön hinnan leikkaaminen.

Sysäisin myös vastuuta hieman pankeille. Jos nollakoroilla ensin pyritään lisäämään kulutusta ja syydetään rahaa ympäriinsä, ei pitäisi olla yllätys, että se kulutus kasvaa ja velan määrä lisääntyy. Nopea käsijarrusta vetäminen täydestä vauhdista tuskin onnistuu ilman ongelmia.

Sama poliitikoille energian suhteen, on menty eteenpäin kohti vihreää siirtymää henkseleitä paukutellen ja nyt on sitten lopputuote housuissa, kun maailma ei ollutkaan ihan sellainen mitä oletettiin.

19 tykkäystä