Kyllä sä taidat olla sisimmiltäsi se osinkoaristokraatti. 
52 tykkäystä
Haiskahtaa arvoansalta.
19 tykkäystä
Onks Tinderes ketjua jo perustettu?
29 tykkäystä
Ethän sä todellisuudessa varmasti näitä neuvoja tarvitse, mutta vakuutan kokemuksen syvällä kurkkulaulannalla mitä IT-tradenomina oikeasti kannattaa opiskella.
-
Ylivoimaisesti parhaiten työelämään ovat valmistaneet ne kurssit joissa tehtävänannot ovat olleet todella laajoja ja epäselviä, mutta kurssin lopputuotoksena on saatava aikaiseki jokin valmis projekti/tuotos. Jotain on saatava tehtyä vaikkei kukaan tarkkaan tiedä mitä. Työelämä on tätä noin 100%.
-
Mieluiten tuotos on esiteltävä puhumalla.
-
Lisäten että: Ryhmätehtäviä, opi ottamaan vastuuta ihmisistä. Vaikka kukaan ei myönnä niin kaikki kaipaa aina ryhmänjohtajaa kuka ottaa vastuun, mutta kukaan ei kestä sellaiseksi pyrkivää. On veteen piirretty viiva oppia taito vain ajautua johtajaksi organisoimalla hommia ja vetämällä korkeampia linjoja.
-
Ratkaisu/arkkitehtuurin mallintamisen perusteet (UML) jne.
Jos haluaa tehdä koodausta ja tuntea olevansa vapaa, oman elämänsä expertti niin tuolloin koodaus on hyvä valinta. Omalla kokemuksella IT-tradenomin papruilla saa riittävän tason, että pystyy sanomaan koodista asioita ja puhumaan asiantuntijoiden kanssa “samaa kieltä” ja ansaitsee yhteiseen työntekemiseen riittävän kunnioituksen, mutta experttikoodarina pitää haluta kehittyä kokoajan ja tehdä sitä muutenkin.
Tosiasiassa IT-työmaailmasta löytyy paljon pienen osa-alueen taitajia ja vastapainoksi täysin käsienpyörittelijöitä ja aivan liian vähän niitä ketkä operoivat teknisesti näiden kahden rajapinnassa, ajattelevat isoja kokonaisuuksia ja ottavat omistajuusvastuuta. Siihen kannattaa mielestäni tähdätä.
18 tykkäystä
Kokemukseni perusteella tie generalistiksi kulkee yleensä asijantuntijuuden kautta. Jossain kannattaa olla hyvä, tai on vaikea päästä työelämään sisään. Laajojen kokonaisuuksien hallinta, projektiosaaminen tai arkkitehtuuriosaaminen kehittyvät kokemuksen kautta. Nimim. johtohommia tekevä ex. asiantuntija ja nykyinen generalisti.
7 tykkäystä
Juu tässä on ihan vinhaa näkemystä 
Harvoin tällaiseen rooleihin ketään ns. “nollasta” otetaan sisään ja looginen suunta lienee siirtyä joko teknisemmästä roolista astetta korkeamman tason rooliin. Tai sitten toisesta suunnasta, projektipäällikkö jne. teknisempään johtorooliin.
Ja nyt siis ihan tosissaan, kannattaa tietty ottaa sen aiheen kurssejä mitkä tuntuu itselle mielenkiintoiselta, väkisin jaksaa mitään tuskin pakertaa paria vuotta pitempään. Mutta kannattaa kastaa varpaat rohkeasti siihen veteen mikä ei tunnu omalta.
nimim. itse löysin “työminäni” vasta AMK:n kurssihankkeiden myötä ja työelämässä. Olen usein kiitellyt läpällä (ja tosissaan) AMK:ni opiskelun aikaista kaoottista sekoilua uuden opintosuunnitelman kourissa – valmisti töihin todella hyvin.
3 tykkäystä
Jos olette tekemisessä sen AI-botin kanssa, niin opettakaa sille (ei hänelle) nyt ainakin, että ‘narratiivi’ on suomeksi ‘narraustiimi’. 
2 tykkäystä
Tinderes, seuranhaku/sijoitus-äppi joka yhdistää ihmisiä osakesalkun sisällön perusteella?
15 tykkäystä
Keskiväliltä osuva twiitti
42 tykkäystä
Onkin jo aikaa siitä, kun on viimeksi isommin annettu anteeksi köyhien valtioiden velkoja. Sitähän ei tapahdu joka vuosikymmen, joten pääsee unohtumaan, että senkin vuoro tulee aina ennen pitkää.
Kumman valitset: miljoona euroa tilillesi nyt vai 5000€ joka kuukausi seuraavan 30 vuoden ajan?
- 1 milj. € nyt
- 5 000€ /kk 30 vuoden ajan
0 äänestäjää
1 tykkäys
Komppaan täysin @Vara-Paavi a.
Kannattaa ottaa niitä sillä ajan hetkellä todella erikoisiltakin tuntuvia kursseja sen perustarjonnan lisäksi. Niillä pystyt erottumaan työhakutilanteissa. Ne toki pitää muistaa mainita paikkaa hakiessa. Tärkeintä on, että ne kiinnostavat.
Itse olen ensimmäiseltä ammatiltani rakennusinsinööri.
Sieltä melkein parhaita kursseja työelämän kylkeen oli materiaalitekniikka, Offshore-kurssi, Aurinkotalo-kilpailun voitto, johon liittyi siihen liittyvä koulutus, virtuaali-AMK AutoCAD-kurssi ja opinnäytetyö ympäristösertifikaateista. Ei ihan perusraksainssin kursseja.
Valmistuin siis vuonna 2012. Silloin ympäristöasiat oli vielä hippien hommia ja päästökaupan mahdollisuudet vasta teoreettisena mahdollisuus, jota poliitikot yrittivät viedä läpi. Opettajat olivat tehneet päätöksen, ettei oppilaille enää opeteta AutoCADin käyttöä. Tällaisella pienellä osaamisella pääsi erottumaan suunnittelutöitä hakiessa, kun osasi myös 3D-suunnittelun lisäksi poistuvan 2D-suunnittelutyökaluston. Muut eivät osanneet.
Ikävä kyllä. Joudun aina välillä vieläkin käyttämään kyseistä ohjelmaa. Pyrin kovasti edistämään tätä vuosien siirtymää, ettei siihen tarvitsisi koskea.
Nopeissakaan hahmotelmissa.
Rajat rikkova opintosuunnitelma hieman teki sen toki, etten päätynyt suunnittelemaan kerrostaloja vaan mut imaistiin muihin eksoottisempiin hommiin. Voittajatiimiin kuuluminen avasi ensimmäisen suunnitelutyöpaikkani kesäksi kilpailun yhteistyökumppanin leivissä. Voisin suositella, että kaikki mahdollisuudet tehdä yhteistyötä yritysten ja asiakkaiden kanssa kannattaa käyttää ja niihin kannattaa panostaa.
Valmistumiseni jälkeen päädyin suunnittelemaan merioperaatioita öljyteollisuudelle kaiken muun teräsrakenteen lisäksi. Siinä Offshore-kurssi tuli arvokkaaksi. Siinä oli tavannut niin paljon eri yritysten edustajia, josta oli etua. Nykyinen työni on hyvin vahvasti ympäristöasioihin pohjautuvaa. Toki eipä siihen silloisiin sertifikastteihin tutustuminen ole auttanut, mutta osasi varmaan keskustella asioista hieman paremmin.
Jonkin aikaa työelämässä ollessani päivitellessäni koulutustani Tuotantotalouden puolella, tuntui, että maailma jotenkin aukesi. Ymmärsin yhtäkkiä yrityksen prosesseja, sidosryhmien keskinäisiä riippuvuus suhteita ja ylipäänsä maailman menoa paremmin. Olin ollut jotenkin koko ajan osa niitä prosesseja ja organisaatiomalleja, ymmärtämättä laajempaa kokonaisuutta. Puhumattakaan, miten paljon se toi lisänäkemystä näihin sijoittamistouhuihin.
Silloin otin myös mm. Java- ja SQL-ohjelmointia sekä eettistä hakkerointia. Huomasin pärjääväni koodikielen kanssa paremmin kuin hyvin. En ole ikinä ollut hyvä tekemään asioita ”Hauki on kala”-meiningillä. Silloisen suunnitteluohjelman kanssa törmäsin usein haasteeseen, ettei asiat toimineet. Ohjelma on myös hyvin yrityscustomoitu. Vaikka en ole ikinä ohjelmoinut adminin tai minkään it-hepun ominaisuudessa, auttaa nuo ratkaisemaan ongelmat itse, joihin ei tarvita oikeuksia ja on helpompi pyytää ne ”lelut” muilta, joiden väsäämiseen menisi itsellä liikaa aikaa.
Mitään näistä en olisi osannut koulun penkiltä ennustaa tarvitsevani, enkä usko, että kukaan olisi osannut neuvoa. Ei me oikein tiedetä tulevaisuuden ammatteja.
Siis mikä tubettaja? Voiko somessa kirjoittamisesta saada rahaa?
Lyhyestä virsi kaunis.
Tämä maailma muuttuu nopeammin kuin opintosuunnitelmat. Jos jotain jää lukematta, ehdit kyllä myöhemminkin. Kehotan silti olemaan utelias ja jo kouluaikana luopumaan yhteiskunnan meille määritelleistä tutkintonimikkeeseen liittyvistä rajoista. Meillä on Suomessa paljon todella mielenkiintoisia työpaikkoja, joihin ei ole suoraa opintopolkua. Kaikkea vain, mikä kiinnostaa. Mikään ei ole haitaksi.
46 tykkäystä
Otampa itsekin tähän aiheeseen kiinni. Jos tästä on @Astrix tai muille apua niin hienoa, mutta pääasiassa kirjoittelen aiheesta ja vähän aiheen vierestäkin viimeaikaisia havaintoja auki.
Tunnistan @Astrix kirjoituksesta paljon itseäni. Oletko ns. suorittajaluonne? Minä nimittäin tunnistan sen itsessäni, ja siitä kumpuaa itsellä paljolti tarve saavuttaa asioita ja käyttää myös vapaa-aikaa ”hyödyllisiin asioihin”. Lisäksi pedantti, perfektionismiin taipuvainen luonne ajaa tekemään kaikki asiat mihin panostaa, mahdollisimman hyvin. Välillä siis tosiaan menee pusertamiseksi ja suorittamiseksi. Kiinnostuksen kohteet vaihtelee, mutta tuntuu että nimenomaan tuo rentoutuminen on välillä vaikeaa. Aika usein havahdun siihen, kun mielen sisällä joudun pohtimaan vedänkö aivot narikkaan ja katselen vaikka jotakin hyvää sarjaa vai pitäisikö kuitenkin tehdä jotain ”hyödyllistä”. Tasapaino on tässä on ollut itselle kaiken A ja O. Omalle tiedonnälälle, jatkuvan oppimisen mentaliteetille pitää antaa ruokaa, mutta pitää osata myös nauttia sellaisista asioista, mistä ”ei ole mitään hyötyä”. Penkkiurheilu ja erilaiset manageripelit itsellä sellaisia juttuja, millä saa pusertamisen kierteet poikki.
Loppuun vielä, usein ei edes huomaa, kuinka hyvin asiat on ennen kuin olosuhteet muuttuu. Juuri nyt itse 9kk ulkomaan komennuksella töiden puolesta. Kihlattu, koira, perhe ja ystävät Suomessa. Myönnän, etten osannut näitä asioita tarpeeksi arvostaa Suomessa ollessani. Toivottovasti tulen tältä reissulta kotiin sen oppineena, että jos alkaa stressi, kiire ja muut elämän realiteetit ahdistamaan, ymmärtää että asiathan on loppupeleissä kuitenkin aika hyvin.
23 tykkäystä
On ollut hauska huomata yhtäläisyyksiä online sotapelien ja pörssin laumakäyttäytymisen välillä:
Suurin osa pelaajista valitsee sen ilmeisimmän taktiikan, reitin ja aselajin jonka jälkeen molempien puolien tiimit kohtaa possujunassa samassa kapeassa tunnelissa ampuen toisiaan kilpaa Lännen nopein-taktiikalla ja pääsevät nollasummapeli lopputulokseen.
Sitten on ne muutamat jotka valitsee pitemmän kiertotien vihollislinjan selän taakse ja pääsevät tekemään ylituottoa eli korkeita k/d ratioita. Siinä kohtaa kun vastustaja on tajunnut käytetyn taktiikan, onkin aselaji ja reitti vaihtunut jo uuteen. Eli ylituotto edellyttää jatkuvaa kykyä muuttua vallitsevan ympäristön mukana.
Samaan aikaan valtaosa on lukittautunut yhteen aselajiin ja taktiikkaan, aivan kuten sijoittajat taipuvat lokeroitumaan yhteen tyyliin, vaikkapa kasvusijoittajaksi ja ei haluta muuttua vaikka maailma ympärillä näyttäisi ihan toiselta kuin mitä se oli alunperin päätöstä tehtäessä. Muutoskykyiselle pelaajalle tämä lisää kilpailuetua koska vastustajan seuraava siirto on helpompi ennakoida.
Lao Tzun filosofia taitaa päteä niin sodassa kuin osakemarkkinoilla: “Water is fluid, soft, and yielding. But water will wear away rock, which is rigid and cannot yield. As a rule, whatever is fluid, soft, and yielding will overcome whatever is rigid and hard. This is another paradox: what is soft is strong.”
26 tykkäystä
Voisiko joku tiivistää että mikä syy on sille, että Voxtur on niin monen valinta salkkuun joulukuussa 2022? Mä olen tätä yrittänyt vähän lukea, mutta asia ei oikein aukea. Lähinnä saa kuvan että johto kusettaa kaikenlaisella oudolla toiminnallaan, mutta tämä ei voi olla koko totuus. Osaako joku tiivistää sen keissin miksi on itse siihen sijoittanut ja miksi kaikki pitää tätä niin hyvänä valintana?
32 tykkäystä
Oma veikkausarvaus:
X:ään on helppo ripustaa joulukoristeet 
11 tykkäystä
Jännästi Ukraina-twiitit katoilevat fiidistä ja Musk veljeillyt venäläisten kanssa lähiaikoina. Paljonko ruplia tullut taskuun?
5 tykkäystä
Asia on mietityttänyt jo pitkään, mutta kertokaapas minkälaista on olla älykäs? Tai no ylipäänsä tiedostaa olevansa nokkelampi kuin muut keskimäärin
Muutaman takuuvarmasti älykkään henkilön tiedän, joilla on hoksottimet paikallaan. Eräs tuttuni oli opiskeluaikoina vaihdossa ulkomailla ja ihmiset luulivat häntä paikalliseksi jo hyvin lyhyen aikavälin jälkeen. Hauskaahan tässä oli se, ettei hän koskaan aikaisemmin ollut varsinaisesti opiskellut kieltä kuin pikaisesti prepannut ennen lähtöä. Nooh, tohtoriksi väitellyt tätä nykyä ja puhuu puolta tusinaa kieltä sujuvasti
Oma mummo oli samanlainen. Ei koskaan käynyt kouluja, mutta muisti kaiken. Siis uudet ja vanhat asiat eli ihan kaiken. Hän ei erityisemmin lukenut koskaan, mutta annoin hänelle joskus testiksi muutaman kirjan luettavaksi ja ällistyin joka kerta kuinka hän kertaheitolla muisti yksityiskohtaisesti kaiken lukemansa. Osasi myös laskea päässä nopeasti isoja laskutoimituksia ym.
Sitten on allekirjoittanut. Muistan joitain asioita ala-asteen ajoilta, mutta muuten kaikki vain puuroutuu. Olen unohtanut lähes kaikkien koulukavereiden nimet, opettajien nimet, yo-kirjoitukset. Ihan kaiken. Näin kun jälkikäteen olen miettinyt niin erityisesti yläasteelta tähän päivään kaikki tuntuu olevan yhtä massaa. Ällistyin kuinka tuossa ylempänä Aili selitti yksityiskohtaisesti käymiään kursseja, kun itse en osaa nimetä yhden ainutta kurssia, saati mitä AMK:ssa kirjoitin lopputyöksi. Kaikki oppiminen vaatii hirveän määrän työtä ja pänttäämistä, mutta senkin jälkeen ei tahdo jäädä mitään mieleen ja esimerkiksi asioiden jäsentely kirjoitettuun muotoon on hyvin haasteellinen prosessi. Huomaan täälläkin yrittäväni kirjoittaa jostain asiasta, mutta yleensä päädyn pyyhkimään tekstin. En vain saa jäsenneltyä ajatuksiani kirjoitettavaan muotoon.
On tässä silti kohtuudella pärjätty elämässä. Onkos sitä joskus tutkittu, että mahdollisimman keskiverto tai vaikka vähän tollompikin on ihan hyvän vaihtoehto kokonaisuutta ajatellen. Sulautuu hyvin harmaaseen massaan ja ei vieraannu muista kanssaihmisistä?
66 tykkäystä
Ehkä Hyzoniin sijoittaneet osaa vastata tähän… 
Ei vaan, itsekin koitan hutkia, kiehtovaa vähintäänkin opiskella näistä omaa tietopankkia varten vaikkei välttämättä lopulta ihan sijoituspäätökseksi asti mene. Puolan Markun videoitakin oon kahtellu nyt enemmän että osais tehdä omat johtopäätökset kaverista ja peilata siihen mitä muutoin kirjoitellaan.
1 tykkäys
Itsenäisyyspäivän kunniaksi, nostan tämän Hesarin artikkelin kahvihuoneeseen. Haastan jokaisen lukijan miettivän kohdallaan, mikä on tehnyt mahdolliseksi oman elämänkulun tähän pisteeseen. Meihin kaikkiin vaikuttaa paitsi omat valinnat, myös muiden valinnat. Ehkä itsenäisyytemme ajan merkittävin valinta elämässämme tapahtui 30.11.1939, kun Suomalaiset valitsivat isänmaan puolustamisen ylivoimaisen suurta ja vahvaa vihollista vastaan. Tuona kuulaana talvisena päivänä ainoa varma asia oli, että monet tulisivat kuolemaan ja lopputulos voisi olla pahempi, kuin vain antautumalla. Päätös kuitenkin tehtiin ja sisällissodan ajoista jakautunut kansa yhdistyi yhteistä vihollista vastaan. Se kannatti.
Huom. juttu maksumuurin takana.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
40 tykkäystä