En ole asiantuntija mutta itse suhtaudun hyvin skeptisesti tähän hankkeeseen, 2021 perustettu yritys…ei rahoitusta, ei kannattavuuslaskelmaa mutta tuohan selviää sitten muutaman vuoden kuluttua.
»Hänen mukaansa lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa.«
Olisi toki toivottavaa että hanke onnistuisi mutta nähtäväksi jää. 
Mites noi Euriborit. Mä olin jotenkin aina kuvitellut et 3kk euribor on 12kk vastaavaa pienempi koska oltiin vuosikymmeniä laskutrendissä ja se on vaan ehtinyt koko ajan reagoimaan nopeammin. Nyt kuitenkin kun noustu niin edelleen 3kk on alempana.
Ja samaan hengenvetoon sitten että oletteko vaihtaneet lainojen viitekorkoja viime aikoina ja miten pankissa on suhtauduttu?
Korkoeroilla ei ole reagointinopeuden kanssa tekemistä, vaan lyhyemmän maturiteetin lainalle lähtökohtaisesti (eli rahoitusteorian näkökulmasta) maksetaan aina pienempää korkoa, koska takaisinmaksuun liittyvä riski on lyhyemmällä aikavälillä pienempi kuin pidemmällä aikavälillä. Aina välillä nähdään valtioiden jvk-markkinoilla ns. korkokäyrien kääntymistä, mutta pidän sitä enemmänkin nopeisiin muutostilanteisiin (talouden käännekohdat) liittyvänä anomaliana. Euriboreissa en muista moista koskaan nähneeni.
Kuvittelin että suomalaiset on lottokansaa muttei me taideta espanjalaisille pärjätä. Olen puolituntia istunut kahviossa ja katsellut kadun vastapuolen lottotiskin jonoa. Jono ei ole valtavan pitkä mutta se on jatkuva. Jos alle 5 henkeä jonossa niin jostain ryöpsähtää lisää väkeä. 37 milliä olisi tarjolla.
Mutta jos lyhyt korko on aina pienempi niin miksi valita muuta? Harmillisen vähän mulla lainaa ja OP näköjään perii 200 Eur per laina viitekoron muutoksesta. Muutosmaksu syö ison osan ainakin ensimmäisen vuoden säästöstä.
Naulan kantaan.
Onhan siinä siis se ero toki, että kun pidemmässä lainassa korkoa tarkistetaan vaikkapa kerran kuukaudessa niin laina-aikana maksettavan koron (siis euroissa) varianssi on suurempi kuin kerran vuodessa tarkastettavan. Suurin syy euribor 12 kk valintaan on kuitenkin yleensä se, että sen valitsee pankki sinun puolestasi.
Kaikki ei tosin tykkää varianssista. Jotkut haluaa jopa kiinteää korkoa.
Hienoa, jos hanke toteutuu ja huomenna on varmasti lööpeissä jotain tämmöistä :
Miljardien megainvestointi Suomeen, CO2 päästöt vähenevät miljoonilla vuodessa
Nyt aivan aluksi ehkä syytä hieman ulkoilla ja täyttää pipo lumella.
Ensinnäkin mikä ihmeen Blastr Green Steel Energy? Mistä ovat mijardinsa saaneet? Kuinka realistinen hanke todella on? Mitä muita vastaavia referenssejä yhtiöllä on? Milloin hanke käynnistyy?
Hyvin pikaisella tutustumisella selvisi, että Blastr on perustettu 2021. Yhtiön omistaa Vanir Green Industries(https://vaniras.no/) , jonka sivut muistuttavat kovin paljon SPAC bullshitbingoa.
Hankkeiden tavoitteet on myös kuten tutuista SPAC esitteistä. Juuri nyt ei vielä ihan vielä mitään valmista, mutta 2026 tehtaat pystyssä ja tuotot lähtevät kuuhun.
Hesarin jutussa mainitaan mm. " ”Olemme vasta alkuvaiheessa, eikä rahoitusta ole vielä hankittu. Tarkoituksena on hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta ja ottamalla velkaa”, Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen sanoi HS:lle."
Samojen omistajien Freyer Battery (listattu pörssiin tikkerillä FREY ) on kuulemma myös rakentamassa Suomeen myös jotain mega-gigabatteryfactoryä (insert buzzwords) .
Lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa eli siis jo kahden vuoden päästä. Sitä ennen pitää kuulemma tehdä vähän laskelmia, suunnitelmia ja kerätä rahaa…
Pankit eivät välttämättä anna mahdollisuutta. Aikanaan mun piti paikallispankin johtoa myöten kysellä 3kk euriborin perään että onnistui.
Ero taitaa olla Suomeen se että Espanjassa niinkuin täällä Portugalissa ei ihmiset halua/jaksa/osaa/pysty tekemään lottoriviä puhelimella, eikä ainakaan Portugalissa lottoriviä pysty tekemään jokaisessa kioskissa/kaupassa niinkuin Suomessa.
Ei lähtenyt nyt tämä kisa itselläni ihan optimaalisesti käyntiin 
:
Noista norjalaisista wittuseneistä löytyy myös kotikaupungista taidonnäyte 
Tuossa on miljoonien arvoinen hotelli Suomen ja Ruotsin rajan päällä. Kato tarkkaan jos et näe 
Esimerkiksi nyt oma 12kk euribor päivittyy 30.4 uusiksi, siitä- ja siihen asti on korko 0,12% kun taas lyhyempi olisi muuttunut jo monesti. Nousevassa korkomarkkinassa antaa suojaa pidemmäksi aikaa, laskevassa taas hidastaa laskua. Varmaan monelle myös helpottaa, kun tietää vuoden ajalta elinkustannukset tuolta osin.
Hanke on jo käynnissä, koska aiesopimus maanomistajan (Fortum) kanssa on tehty. En kyllä näe vielä mitään syytä vastustaa hanketta sillä perusteella, että rahoitus puuttuu nyt. Yleensä ensin esitellään suunnitelmat ja sitten vasta haetaan rahaa hankkeelle.
Tuotannon aloitus vuonna 2026 kuulostaa optimistiselta. Vajaa neljä vuotta aikaa. Rakentaminen kyllä onnistuisi tuolla aikataululla, jos suunnitelmat olisivat valmiit. Mutta keksiikö joku nyt tosiaan jonkin hyvän syyn laittaa tälle hankkeelle kapuloita rattaisiin ja hidastaa sitä? Jos ei, niin toivottaisiin vain kaikkea hyvää hankkeelle.
Suomalaiset eivät näitä hankkeita itse uskalla laittaa vireille. Puuttuu rohkeutta ja rahaa. Tarvitaan ruotsalaisia ja norjalaisia. Terästä täällä kyllä osataan valmistaa ja osataan myös rakentaa terästehtaita. Siltä osin realistinen hanke.
Näin sai alkunsa Outokumpu Oy vuonna 2010. Silloinkin oli norjalaiset mukana tuotannon käynnistyessä: Outokummun historia | Outokumpu
Outokummun tarina alkoi, kun Itä-Suomesta Kuusjärven kunnassa sijaitsevasta Outokummun kukkulalta löydettiin rikas kupariesiintymä vuonna 1910. Kuparintuotanto käynnistyi muutaman vuodesta. Suomen valtio ja malmialueen omistaja Hackman & Co. perustivat vuonna 1914 avoimen yhtiön Outokumpu Kopparverk vastaamaan kuparituotannosta. Ensimmäinen kuparitehdas oli valmistunut loppuvuodesta 1913. Kuparia sulatettiin ja jalostettiin tuossa pienessä kuparitehtaassa aivan kaivoksen vieressä, ja alusta saakka kuparia riitti myös vientiin. Vuosina 1917–1920 yhtiö vuokrattiin norjalaiselle Hybinette-yhtiölle, jonka tuotantomenetelmä Outokummussa oli ollut käytössä alusta saakka. Hybinette perusti vuonna 1916 Outokummun Kupari Oy:n, joka lyhennettiin jo seuraavana vuonna Ab Outokumpu Oy:ksi. Vuonna 1921 norjalaisten kausi päättyi, ja toimintaa jatkettiin suomalaisosakkaiden voimin. Sodanjälkeisessä Euroopassa haluttiin taata valtiollisen itsenäisyyden lisäksi taloudellinen itsenäisyys ja omavaraisuus. Torjuttuaan ulkomaisen pääoman Suomen valtio kansallisti Outokummun vuonna 1924.
Lohta kannattaa aina pyytää, vaikka ei muutamaan viime vuosikymmeneen olisikaan napannut. 
Skandinavian myyntijohtajalle pukkaa pientä Saunaremppaa… 
Vai olisiko ottanut 30.12 veroturskaa kyytiin…
Saattaa kyllä olla ettei Tomas ole 17,50-hintaa lapuistaan maksanut…
Nordnetillä näköjään tullut tuommoinen osingot-välilehti. Aika piristävä homma, kun muuten on takana niin paska sijoitusvuosi - samalla kumminkin kaikkien aikojen paras osinkovuosi meikäläisellä. Osingot näyttäis suunnilleen kompensoineen sijotusten viime vuoden arvonlaskun, jos verot jättää huomioimatta, ja kukas nyt veroja jaksais miettiä näin kauniina päivänä.
Vielä on pitkä matka siihen, että pystyis osingoilla elelemään, mutta jos muutaman vuoden vielä jaksais töitä painaa, ehkä sit vois ainakin aloittaa siirtymän kohti löysempää työtahtia ja siirtyä osakesäästäjästä osingonnauttijaksi, kompensoisi osan palkkatuloista osingoilla. Ei tää osakesäästäminen nyt niin paska harrastus olekaan, kun vähän avarammin katsoo.
Saako kysyä miksi noin suuri Suomi altistus?
Olikos se muuten nykyään niin, että myyntitappiot saa vähentää osingoista ennen veroja? Just hiffasin, että viime vuoden kaupoista on jäänyt viivan alle miinusta, vähennetäänkö se siis lopullisessa verotuksessa osingoista pääomatulojen veroja määrättäessä?
