Kuisla suostui sakkomenettelyyn, mutta ilmoitti syyttäjälle tulojensa alentuneen merkittävästi. Saamansa tuloselvityksen perusteella syyttäjä alensi sakkosumman 4 788 euroon. Sakon lisäksi Kuisla joutui maksamaan 40 euron rikosuhrimaksun.
Kuisla on saanut suuria ylinopeussakkoja aiemminkin. Vuonna 2015 Kuisla sai peräti 54 000 euron sakot, mutta sai alennettua ne käräjäoikeudessa reiluun 4 000 euroon.
Herra siis saa verosuunnittelulla anteeksi n. 90% määrätyistä sakoista. Samaan tuskin pystyy kukaan palkansaaja. Onko systeemi siis kaikille epäreilu? Tekeekö tuplattu epäreiluus systeemistä reilun?
Tässä on Helsingin pörssin kaikki yli 10 miljardin arvoiset firmat. HEX25:ssa maksimipaino indeksissä on 10 %, HEXissä (se joka pyörii aina 10 000 pisteen hujakoilla) ei mutta käytännössä Nokian ylipaino on jäänyt kauas historiaan indeksissä. Joka tapauksessa tämä kärkijoukko hallitsee indeksiä, vaikka sen perässä tuleekin liuta konepajoja. Yhteensä näiden markkina-arvo on 150 miljardia euroa, kun koko indeksi taitaa olla nyt 250 miljardin hujakoilla (ulkomuistista, pitää tarkistaa! ).
Ei ole indeksissä mukana jenkkityyliin AI-pilvi-bumbtsibum megacappeja “tasapainottamassa” joten mörnintä on taattu ja näköpiirissä ei ole mitään ihmeellistä ellei Nokia vedä jotain kania hatusta…
Kiitos. Tiivistämistä onkin tässä jokunen vuosi harjoiteltu…
Tavoitehinnat ja suositukset voisi asettaa sillä logiikalla, että keskimäärin vuoden sisällä ainakin 60 % firmoista häviää indeksille joten seurantaportfoliosta ainakin tuon verran olisi automaattisesti “vähennä/myy”. Mutta, jos seurannassa olisi suosittuja yhtiöitä olisi aina positiivinen niin kansa tykkää kuten oikein nostit esille. Vaikka olisi väärässä, ei olisi kuitenkaan “henkisesti” väärässä jos tiedät mitä tarkoitan…
Asian tiivistämisessä lyhyeen selkeään muotoon vaaditaan aivan eri tason ymmärrystä kuin lörpötelyllä.
Vanha juttuhan kertoo kun alansa huippuasiantuntijaa pyydettiin pitämään esitys konferenssissa. ja kysyttiin valmistautumisaikaa. Keskustelu eteni seuraavasti:
Kuinka pitkä esityksen pitäisi olla?
10 minuuttia - no, tarvitsen valmistautumiseen kaksi viikkoa.
Entä tunti - no, silloin viikko riittää mainiosti
Entä kaksi tuntia - ok, voin aloittaa heti
Ottamatta kantaa, riittääkö kaikille tulevaisuudessa työtä, mutta ei se niin tule menemään, että on korkean tuottavuuden valkokaulustöitä ja sitten robotteja. Ensinnäkin, kuten muuten Hararikin kirjoitti, niin AI vie hommia myös ylemmästä päästä, kuten lääkäreitä, rahoitusalaa, varmaan lakia, jne. Ja sitten väitän, että palvelualalla tullaan haluamaan jatkossakin ihmisiä riippumatta siitä, että pystyykö robotti tekemään saman vai ei.
Esim. on varmasti tietty kysyntä jollekin superfuturistisille ravintolalle, jossa hienosti muotoillut robotit kuljettavat ruokia pöydästä toiseen puheohjauksella, mutta suurin osa halunnee ihmistarjoilijan, kun lähdetään ulos nauttimaan - pikaruokalat on sitten asia erikseen. Toinen voisi olla vaikkapa hieroja, eli vaikka kone osaisi hieroa tarkemmin, kuin ihminen, niin ihmiskosketus tekee asiasta erilaisen. Vähän äärimmilleen väännettynä eihän ihminen pärjää 100m kisassa autolle tai shakissa tietokoneelle, mutta silti yleisö katsoo mieluummin ihmisen juoksevan ja pelaavan. Tai vähän sama, kuin tietyissä tuotekategorioissa “käsin tehty” on myyntivaltti.
Virhevastuu 12kk ( jos autoon tulee vikaa, tänä aikana niin sen oletetaan olleen siellä jo ostohetkellä) Ei koske tietenkään kuluvia osia ja eri komponenteille määritelty käyttöiät. Kuluttaja suojaa ei ole määritelty ajassa.
Jos myyt esim. vuonna 2023 3 vuotta vanhan auton jolla ajettu 50tkm, ja vuonna 2026 sillä olisi ajettu 90 tkm, ja sitä on huollettu asianmukaisesti. Jos moottori silloin hajoaa yllättäen niin myyjä on vastuussa ainakin osittain, koska auto tulee parempaan kuntoon johtuen uudesta tai korjatusta moottorista niin myyjälle tulee korvattavaksi 30-50 % Näitä päätöksiähän löytyy netistä jos haluaa selata. Kun sähköautot yleistyvät niin riidat varmaan lisääntyvät…
Varmasti, mutta tekoälyn tuotoksia tarkistamaan vaaditaan myös koulutettua väkeä, joka osaa arvioida käytetyn lähdeaineiston oikeellisuuden. laadun ja johtopäätökset.
Toki. Eihän korvaaminen tapahdu niin, ettei kenellekään ole enää hommia, vaan että yksi ihminen + tietokone -yhdistelmä tekee sen, johon ennen tarvittiin 10 ihmistä. Tällöin 9 ihmistä joutuu etsimään uutta työtä, mutta täysin ei ihmistä korvattu. Ei mun mielestä eroa siitä, kun CADin myötä tarvittiin huomattavasti vähemmän teknisiä piirtäjiä, mekaniikkasuunnittelijoita, ymv., mutta tarvitaan em. porukkaa edelleen. Tai ompelukoneen myötä vähemmän ompelijoita, vaikka edelleen tarvittiin ompelijoita.
Kello 7.11 alkaa Ollin osuus. 
