TradingView ei tuo mulle niin paljoa että voisin mitenkään perustella 230 taalaa vuodessa.
Investing.com näyttää toimivalta. Toki pitää hakata kaikki listat uusiksi, mutta menee yllättävän nopeasti kun tietokoneella tekee. Puhelimella olisi tuskaista. Mielestäni tickereiden lisäys tietokoneella vieläkin nopeampaa kuin TradingView:ssä. Ovat ottaneet jonkun ylimääräisen klikkauksen pois.
Ei TA:han samalla tasolla kuin TV, mutta ei mun käytöllä mitään hienouksia tarvitse.
Kyllä yksittäistapauksissa varmaan onkin positiivista vaikutusta talouteen, iso kuva on sitten asia erikseen, ja en ole nyt moralisoimassa listaamattomien yhtiöiden veroetuja käyttäviä, varsinkin kun itsekin olen hyötynyt niistä aika lailla vuosien saatossa, mutta en myöskään lähtisi vihjaamaan, että omista verohelpotuksistani hyötyisivät kaikki, kun sellainen väite ei mielestäni kestä tarkastelua ja kuulostaa liikaa trickle-down tyypiltä 
Se, että onko koko listaamattomien yritysten osinkojärjestelmä ylipäätään reilu, on taas sitten asia erikseen.
Amer Sports hakee IPO:a täällä USA:ssa 10Miljardin valuaatiolla.
Lienee selvä, että mikään ruoka ei varsinaisesti lihota vaan kalorit lihottavat. Mutta tässä uutisessa selitetään melko hyvin, miksi ihmiset paisuvat nykypäivänä vaikka kuinka yrittävät hallita painoaan. Syy saattaa piillä fruktoosissa eli hedelmäsokerissa.
Oletan tämän uutisen olevan saman kuin Aamulehdessä. Juttu on maksumuurin takana, mutta lyhyesti, oletteko koskaan miettineet, miksi tällain syksyisin, juuri ennen talven tuloa, nurkat pursuavat omenoista ja marjoista? Luonnossa mikään ei ole sattumaa ja tällekin on varmasti syynsä. On arvioitu, että hedelmissä ja marjoissa oleva fruktoosi edesauttaa rasvan kertymistä elimistöön ja lisää ruokahalun tunnetta. Tämän vuoksi esim karhut ahmivat marjoja kamalan määrä ennen talviunia.
Samanlainen selviytymismekanismi on myös ihmisellä, jonka vuoksi olemme saattaneet selvitä lukuisista talvista hengissä - syömällä syksyn antimia. Ongelma on siinä, että nykypäivänä sitä fruktoosia saa vähän joka paikasta jatkuvasti esim limsojen ja mehujen muodossa (vertaa, ennen vanhaan ihminen sai vain kerran vuodessa juuri ennen laihaa talvea fruktoosiannoksensa). Yksi omena tuskin sekoittaa kroppaa, mutta sellainen omenamehupullo vastaa varmaan sataa omenaa fruktoositason osalta. Kuvitelkaa jotain, joka vetää pullon “terveellistä” omenamehua joka päivä, hänhän on jatkuvassa “selviytymismoodissa”, jonka vuoksi rasva kertyy vyötärölle jatkuvasti tavallista herkemmin + koko ajan nälättää. Sitten siihen päälle sluibaillaan vielä päivittäisistä liikuntasuosituksista ja käydään mäkissä joka päivä.
Oli kyllä vähän laadukkaampi terveyssuutinen kuin perus iltaripulin klikkiuutinen. Mutta joo, taas yksi syy miksi pitäisi vain välttää ylimääräisiä sokereita.
Lisäys: luonto on siinäkin mielessä ovela, että kuvittelisi nyt jokaisen länsimaalaisen ihmisen olevan varustautuneen kunnon nälänhätään omalla vyötärö-pelastusrenkaallaan. Sen sijaan tämä on kääntynyt meitä vastaan ja lihavuus onkin varmaan yksi suurimmista sairauksien aiheuttajista/kuolemantapauksista/terveysriskeistä tällä hetkellä lännessä. Luonto löytää aina keinon tasapainotukseen.
Juodut kalorit vain ovat niin helppoja ja huomaamattomia. Tuon kun ottaa tavaksi niin sieltä tulee helposti yhden ruoan verran kaloreita mikäli pitkin päivää litkii
Onhan noista puhetta ollut, että sokeriöverit kertyvät herkästi vyötärölle. Kohtuus ja monipuolinen ruokavalio liene tältäkin osin optimaalinen
Onneksi tulee juotua Olutta niin paljon että ei tee mieli mitään epäterveellisiä hedelmäsokereita.
Tärkeitä huomioita ja pakko kommentoida, koska yksi intohimoisista harrastuksistani. Kaikki syömiseen ja ihmisen terveyteen liittyvät jutut siis.
Fruktoosi ei sinällään ole ongelma, vaan kuidut. Eli tarkalleen ottaen niiden puute. Karhun saamat hedelmäsokerit eivät haittaa, kun karhu saa kuituja riittävästi samalla.
Jos pitäisi aiheeseen liittyen valita yksi kirja/äänikirja, jota suositella niin se on tässä:
Liittyy toki paljon muuhunkin kuin sokeriin ja kuituihin, mutta tuon kirjan oppeja noudattamalla on erinomaiset mahdollisuudet elää paljon terveellisemmin. Olettaen siis, että ei näihin juttuihin ole kiinnittänyt huomiota. Huovinen ei ehkä suurelle yleisölle ole kovin tunnettu, mutta aivan maailman kärkeä näissä asioissa.
Kunnolla kuitua niin säästää myös rahaa, kun vessapaperia ei kulu arkkitolkulla.
Huonoa kehitystä kuitenkin sellubisneksen kannalta. Siellä kannattaa lobbareiden olla hereillä.
Kuidun osalta on tutkittu, että sen riittävä saanti kohentaa suoliston mikrobikantaa, joka puolestaan lisää ns passiivista energiankulutusta. Energiansaanti voi olla jopa reilut kymmenen pinna suurempi verrattuna epäsuotuisaan ruokavalioon. Saattaa noita muitakin tutkimuksia olla, mutta siis niissä mitä itse lukenut
Mitkäs ne vaihtoehdot tähän olikaan?
Hyvä kirjoitus, josta olen kanssasi samaa mieltä. Näin innostunut en ole ollut vähään aikaan.
Edellä mainitusta kohdasta kuitenkin todettakoon, että osakemarkkinoiden odotus korkotasolle pitkällä aikavälillä on tällä hetkellä oletettavasti 3% luokkaa (source: Juhan ja Saulin podi perjantailta). Näin ollen, todennäköisesti meillä ei ole paluuta entiseen nollakorkomaailmaan, jossa hyvät kasvuosakkeet printtaavat nopeasti three-digits nousuja lyhyissä ajoissa. (Diskontattujen kassavirtojen mallissa on kuitenkin selvää eroa fair valuelle korkotason ollessa 2-3% vs. 0%, kun puhutaan parhaista kovan kulmakertoimen kasvukeisseistä.)
Eli en olettaisi parhaiden kasvulappujen toimivan kuten 2020-2021. Mutta yleisestihän velattomat, laadukkaat kasvulaput maistunevat kun korot tästä kääntyvät hieman toiseen suuntaan. Siinä mielessä kyllä uskon kasvun maistuvan markkinoille ja oletan myös kasvun tekevän ylituottoa arvoon nähden keskipitkällä aikavälillä.
Kun viittaatte kasvuosakkeisiin, niin meinaatteko Helsingin kusetusmarkkinoille listattuja vai sellaisiin pörsseihin listattuja kasvulappuja joilla on tuotto-odotus? 
Ulkomaisten osakkeiden tuotto-odotus ja kotimaisten menetysodotus 
Se on juurikin näin 
Jos ollaan hetken vakavia, niin sellaisena semi tuoreena sijoittajana on sanottava, että parhaat lääkkeet kusetusmarkkina v*tutukseen on hyvä annos huumoria. Eli sijoitusmeemit sun muut lievittävät jollain itseironisella tavalla sitä tuskaa kun päivästä toiseen salkku valuu hitaasti kohti horisontissa näkyvää pohjaa (tai nollaa?).
Toinen rauhoittava on kokeneiden sijoittajien viisaat sanat. Esimerkiksi Mika Heikkilää on aina rauhoittavaa kuunnella ja sen takia olisi huippua jos Heikkilä & Viléniä saataisiin nyt kerran kuussa, kuten tämän päiväisessä jaksossa lupailtiin! 
Kauan odotettu Helsignin pörssin ylituotto on vihdoin alkanut.
Puhdasta alfaa.
Enää muutama viikko tätä tahtia niin gappi on kurottu kiinni.
(en pidättele hengitystäni, saattaa viedä vähän pidempään, ei sijoitussuositus)
Smart-Alokas ostaa siis maitorahkaa tarjouksesta vivulla “gainssien” maksimoimiseksi.
Fyysinen kulta on niin kakskytkakskyt.
Nooh, ei se kolminumeroinen tuotto muutamaan vuoteen nyt kuitenkaan mitään mahdottomia vaadi. Otetaan vaikka tuo sinun uusi rakkautesi Gofore:
Joni ennustaa että kasvu hidastuu, mutta mitä jos hyvä tekeminen jatkuu ja yhtiön tulos kasvaakin 25% vuosina 2024 ja 2025? Samalla korot laskevat, sijoittajasentimentti paranee, IT-palveluyhtiöverrokkien näkymät ja kurssit vetävät ylöspäin, sekä yhtiön laatua ja kasvuträkkiä aletaan hinnoitella kurssiin eli nostetaan hyväksyttävä P/E -luku 16,2 → P/E 21,0. Nyt osakkeen kurssi nouseekin kahdessa vuodessa 1,25 * 1,25 * 1,296 = 2,025 eli yli 100% tuotto. Liiketoiminnan kasvu ja samanaikainen kertoimien nousu tuo yllättävän nopeasti korkeat tuotot salkkuun 
Kiitos kannustuksesta Tämä lainaus tässä on juuri se homma.
Osakkeen tuoton kolmesta pääkomponentistä tämä EPS-kasvu yhdistettynä arvostuskertoimien nousuun tuo sen halutun tuplavivun. Nyttenhän kasvulappujen(kin) kertoimet on lyöty maanrakoon korkotason johdosta ja jossain vaiheessa kuminauha alkaa venyä taas toiseen suuntaan kohden pitkän aikavälin keskiarvoa. Tämän paikan jos tunnistaa, niin on helppo todeta, että todennäköisesti pelkästään osinkotuottoon tyytymällä ei pärjää markkinalle. Mutta tokihan ns. osinko-osakkeetkin hieman hyötyvät arvostuskertoimien noususta.
