Pääomatuloista vähennettäviä tulonhankkimismenoja voivat olla esimerkiksi
puhelinkulut
atk-kulut, kuten tietokone tai nettiyhteys
ammattikirjallisuuden hankkimisesta syntyneet kulut.
Kulujen täytyy liittyä tulojen hankkimiseen, esimerkiksi sijoitustoimintaan.
Eli verottajan kannalta oleellista vähennyskelpoisuudessa on se, että onko ne kalsarien ruskeat raidat tulleet negaria säikähtäessä vai kenties jostain muusta toiminnasta
Meinas jo unohtua kiittää tästä viestistä: hyvä fiilis tulee tollasta lukiessa! Taidon ja tiedon kyllä huomaa tosta unelmasalkku-kisasta. Ei taida moni täälläkään olla top10-sijoilla .
On kyllä tullut foorumilta iso määrä tietoa ammennettua viimeisen vuoden aikana. Ei se koviinkaan moneen hyvään sijoitukseen ole johtanut, mutta ehkä jonain päivänä. Hauska harrastus tämä silti on.
Tässä Sijoittaja.fi:n jutussa käydään lyhyesti läpi Norjan pörssiä ja sitten käsitellään todella lyhyesti neljä norjalaisyhtiötä.
Yhtiöt ovat:
DNB Bank - Norjan suurin finanssikonserni
Equinor - “maailman suurimpia raakaöljyn tuottajia ja suuri maakaasun toimittaja Euroopassa.”
Kongsberg Gruppen - teknologiakonserni
Orkla - päivittäistavarakauppabrändejä hallinnoiva firma
Vähennyksen pitää olla hyvin perusteltu. Itse pääsin juuri tarkempaan syyniin ja vähennykset ollut aina tasoa ”pohjolan eka”. Laiteosamaksut, netin ja puhelinlaskun sai vähennettyä 50%, koska ei ollut näyttää että siviilikäytössä olisi toinen liittymä. (En saanut prosenttia hilattua, vaikka olen kahdessa firmassa ja yhdessä verotusyhtymässä mukana).
Edit: ja siis puhelinnumeroni löytyy näiden yhtiöiden/ yhtymien tiedoista.
Tässä on mielenkiintoinen tviittiketju pienistä yhtiöistä. En kopsaa kokonaan tviittiketjua tänne, koska niin pitkä, mutta kopsaan alle tuon aloitusviestin ja muutaman muun tviittisen ketjusta.
Justiinsa tässä laittelen liukuvoidetuubien kuitteja säilöön verotusvähennyksiä varten. Sellanen meno ollut pari vuotta pörssissä että on kannattanut laittaa ennen pörssin aukeamista reilusti.
Verottajan käyttämä vapaan puhelinedun verotusarvo oli ainakin ennen niin korkea, ettei palkansaajan kannattanut vapaata puhelinetuutta missään nimessä ottaa vastaan, koska keskihintainen oma puhelinliittymä tuli halvemmaksi. Juurikkikin oli parhaimmillaan kolmen simmin loukussa.
Nykyään taitaa olla varsin yleistä, että työkännyä käytetään myös omien asioiden hoitoon, eikä työnantaja tai verottaja ole ollut asiasta isommin kiinnostunut.
Tässäpä Riikka Purralle uusi tulolähde: miljoonalle palkansaajalle viideltä viime vuodelta mätkyt verotuksessa ilmoittamatta jätetystä vapaasta puhelinedusta: 1 000 000 hlöä x 5 a x 12 kk x 20 €/kk = 1 200 000 000 € eli 1 200 miljoonaa euroa eli 1,2 miljardia euroa lisää verotettavia tuloja.
Se lisätään kunkin vuoden verotukseen, jolloin mätkyjen osuus tulee marginaaliveroprosentin mukaan keskimäärin ehkä 40 %, jolloin mätkyjä kertyy 480 M€. Siihen kun lasketaan viivästyskorot, ollaan jo 600 M€:n tasossa.
Verottajan nykykäytäntö ei ilmeisesti johtaisi veronkorotukseen, mutta epäilemättä valtiovarainministeri Purra saa halutessaan ohjeistuksen muutettua tältä osin. Siitä voisi kilahtaa vielä bonuksena joku 200 M€ lisää valtion kirstuun.
Hyvää perjantaita 13. päivää!
Verohallinnon päätös vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista
## Puhelinetu
### 26 §
Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 € kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.
Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 € kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.