Varmasti on ja kuten pörssimaailman lakeihin kuuluu se näkyy selkeiten siinä, että nousukauden aikana foorumin aktiivisuudesta julkaistiin tilastoja harva se viikko. Karhumarkkinan iskettyä sellaista tilastoa ei ole näkynyt pitkiin aikoihin. 
Ois kiehtovaa jos jonkun Inderes-videon aiheeksi ottais noita foorumin aktiivisuuslukuja ja peilattais vaikka markkinasegmenttiin. Olisiko siellä kausaliteettia. 
Omana osiona toki missä segmentissä Sijoittaja-alokasta on tarvittu foorumilla eniten. 
1 tykkäys
Hmhm tässä on esimerkiksi viestien määrä per kuukausi foorumilla yli ajan. Käyttäjämäärä on foorumilla pysynyt melko vakaana viimeiset pari vuotta (uusien foorumijäsenten määrä kompensoi tekoäly SYSTEMin automaattisesti poistamat 2 vuotta epäaktiiviset jäsenet). Niin tästä päätellen aktiivisuus on laskenut hieman. Joskin foorumin laatukin on parantunut mielestäni nyt versus kauheuksien vuosi 2021. 
Lisäys: huomatkaa miten kesäaika on foorumilla ruhallisempaa vs. talvi. Ja toisaalta pörssiromahdus keväällä 2020 ja hypen huippu 2020/21 näkyy oikeina piikkeinä kommenteissa.
38 tykkäystä
Muistanko @Verneri_Pulkkinen oikein, että toi “loppusyöksy” ei kerro mitään, koska se ei jotenkaan huomioi uutta aikaa mukana tai siinä on “tulevaa” aikaa mukana.
6 tykkäystä
Joo se loppuu tähän päivään eli kuukaudesta uupuu vielä 12 päivää.
Just hyvä antaa konservatiivinen kuva foorumin kehityksestä ku tilastot päättyy aina romahdukseen.
15 tykkäystä
Olisit voinut käyttää sitä teidän Mallisalkun käppyrätaktiikkaa! Nyt se on myöhäistä! 
14 tykkäystä
Videolla “Kemppi-sijoittaja” sekä “tavallinen mallisalkun peesaaja” valitsevat päivän menopelinsä. Kuulijalle jää vastuu arvioida kumpi on kumpi
13 tykkäystä
52 tykkäystä
@DayTraderXL onko TA oikein?
29 tykkäystä
Läskivero olisi parempi. Inbody-mittausraportti vaan veroilmoituksen kylkeen, ja rasvaprosentti=veroprosentti.
51 tykkäystä
Aijai mikä itku tämmöisestä tulisi, mutta tässä ollaan mukana😄
8 tykkäystä
Eiköhän tuo menisi Suomen valtiolle tyypilliseen tyyliin, että sidottaisiin painoindeksiin, jolloin kovaa treenanneita verotettaisiin lihaspainonsa vuoksi ns. ”laihoja läskejä” ankarammin.
21 tykkäystä
Ja siis lihas on tiheämpää kuin läski. Mahtuu pienempään tilaan. Ei sido yhtäpaljon pakokaasuhiukkasia kun pinta-alaa on vähemmän niinpä hiilipäästöjen sidonta vero(suhteutetaan pinta-alaan). Lisäksi treenajan odotettu elinikä on korkeampi joten eläkkeelle myöhemmin jos penkistä nousee sata markkaa.
3 tykkäystä
Tänäänkin oltu turhan positiivisia, niin nyt voidaan taas negaroida. 
13 tykkäystä
Siis todellakin erinomainen idea, mukana ollaan, 11%. Samoin lentolippujen hinnat voisi perustaa massan mukaan (samaan tapaan kuin lentorahdin).
4 tykkäystä
Se olisi kiva, jos lentolipuissa olisi vaikka joku tietty painoraja, mihin sisältyy ihminen+matkatavarat. Vaikka 110kg (ihan vaan esimerkki), jonka ylittävästä määrästä joutuu maksamaan extraa. Miksi 140kg painava ja 60kg painava maksamat saman verran lipuista, kun taas matkalaukuissa hinta on eri?
Matkustamisessa ärsyttävintä on se, kun vieressä istuu selvästi ylipainoinen ihminen, jonka keho tulee huomattavan paljon oman paikan puolelle. Eikä siinä oikein voi mitään sanoakaan, kun ei asialle voi mitään tehdä, jos kone täynnä.
32 tykkäystä
Vaikuttaa ruokahaluun aikaansaamalla kylläisyyden tunteen vähäisellä syömisellä.
Kehon hormoonit ovat äärimmäisen hienoviritteinen säätelymenanismi, joka on syntynyt varmistamaan eloonjäämistä. Menneinä aikoina ruoan puute on ollut vakava ongelma, joten säätelymekanismi on pyrkinyt vähintään takaamaan painon säilymisen. Mikä siis tarkoittaa, että ihminen syö sen verran, että paino palaa aina kehon ymmärtämään “perustasoon”. Yksi lihavuuskierteen perusongelma on, että kun on kerran lihonnut, niin yhtäältä normaali ja oikein toimiva säätely pyrkii vastustamaan painon pudotusta, sillä se “perustaso” nousee. Toinen ongelma on, että mitä enemmän on ylipainoa, sitä vääristyneemmin säätelymekanismi toimii, niin ettei se enää ymmärrä tavoitteena olevan pelkästään painon säilymisen vaan myös painon lisäämisen.
Ozempicilla ja kaltaisillaan lääkkeillä korjataan siis tätä säätelymekanismia ainakin tilapäisesti. Joku enemmän asioista tietävä voinee kommentoida, että kun paino putoaa, niin palautuuko kehon säätelymekanismin toiminta sellaiseksi, ettei keho tavoittele painon kasvattamista, vaikka lääkkeen käyttö lakkaisi.
7 tykkäystä
Ozempicin vaikutus kestää vain niin kauan kuin lääkettä nauttii, sen jälkeen ruokahalut palaavat aiempaan ja taipumus painonnousulle palaa takaisin. Lääkkeen aikana pitäisi tehdä elintaparemppa ja jatkaa sitä lääkkeen lopetuksen jälkeen, muuten kyseessä on vain uusi ”jojo” muiden joukkoon.
Novo Nordiskilla on hieman erilainen lääke, Saxenda, jonka toimintamekanismi on vastaava mutta sivuvaikutukset ovat pienemmät.
Lisäksi Eli Lillyllä on USA:ssa jo myyntiluvan saanut vastaavalla mekanismilla toimiva lääke.